Säikähdys

Koronapandemian alusta asti yksi suurimmista peloistani on ollut se, että saisin koronan ja onnistuin tartuttamaan sen laumaani. Samaan sarjaan on kuulunut myös pelko siitä, että saisimme Jussin kanssa molemmat vakavan tautimuodon, joutuisimme sairaalaan, emmekä saisi tartuntariskin takia ketään hoitamaan laumaa. Pandemien edetessä näistä etenkin ensimmäinen pelko on lieventynyt, sillä omistajalta lemmikkieläimiin siirtyneet tartunnat on todettu erittäin harvinaisiksi ja aikuisilla eläimillä lähes oireettomiksi. Silti vähänkään flunssaoireisena sitä on aina noudattanut tavallisia varotoimenpiteitä jatkuvine käsienpesuineen ja minimikontaktaineen kuin flunssassa muutenkin, sillä jouduttuani kerran pakkojuottamaan frettejä ollessani neljänkymmenen asteen kuumeessa en halua tartuttaa niille tavallistakaan influenssaa. Fretit kun ovat valitettavan herkkiä ihmisiltä eläimiin tarttuville zoonooseille.

Hattara & sisko tänään

Tällä viikoilla tuo pelko nousi kuitenkin uudelleen pintaan. Hattaran kasvattaja ilmoitti, että heillä on perheessä koronaa, ja että pari pennuista ja heillä hoidossa ollut pappanäätä on aivastellut. Pennut vaikuttivat kuitenkin ihan virkeiltä, mutta varmuuden vuoksi kasvattaja keskittyi itsekin oireisena hoitamaan niiden luona vain kaikkein pakollisimmat hoitotoimenpiteet. Vaikka en ole kuullut tapauksista, joissa aikuisia lemmikkieläimiä olisi kuollut todistettavasti koronaan, olen kuullut tapauksista, joissa perheessä on kuollut pentuja pian ihmisillä todetun koronatartunnan jälkeen. Viimeisin kuulemani tapaus oli briteissä reilu kuukausi sitten, ja silloin kyseessä olivat juuri fretit. Vaikka sitä toki tiesi, ettei pari aivastusta toki tarkoita freteillä yhtään mitään, tällaisen pentuvuoden jälkeen sitä ei voinut olla miettimättä, että menetämme myös Hattaran. Koronaan ei kuitenkaan ole freteille rokotetta, joten sitä ei voinut kuin jäädä odottamaan, miten tilanne kehittyy. 

Onneksi lapsuudenystäväni saapui jo samana iltana kun viesti tuli viettämään pitkää viikonloppua, niin sain ajatuksiani paremmin muualle. Hänen ja meidän molempien kumppaneiden kanssa viikonloppu menikin aika kasvipainotteisissa tunnelmissa, kun sain ystävältä tuliaisena valtavan paketin erilaisia kasvien pistokkaita, ja onnistuimme metsästämään hänelle paluumatkallekin aika monta. Samalla puuhailtiin sitten kasvualustojen kanssa, ja kävin esittelemässä hänelle Turkuun auenneen uuden eksotarvikeliikkeen Tropicalsin, josta löytyi kaverillekin pistokkaiden ohella aineksia mullattomiin kasvupohjiin viherkasvitouhuihin. Ystävän kanssa loppuviikko menikin ihan hujauksessa, ja tunnit katosivat päivistä mystisesti. 

Tänään kasvattaja uskalsi taas ottaa paremmin kontaktia pentuihin. Pennut ovat virkeitä ja leikkivät keskenään. Pappanäätä on ollut vähän vaisumpi, mutta senkään kunto ei ole onneksi romahtanut. Alkaa siis näyttää siltä, että selvittiin säikähdyksellä, ja että sekä kasvattaja että pennut selvisivät lievillä oireilla. Toivotaan etten joudu  päivittämään asian tiimoilta mitään muuta.