perjantai 31. toukokuuta 2019

Vappu tulee

Ennenkuin koitetaan saada blogia kulkemaan taas enempi reaaliajassa yhteenvetojen sijaan, lienee syytä avata enemmän myös yhtä Facebookin puolella tehtyä tunnustusta. Sielä kun tuli jo sunnuntaina kerrottua Vapusta, joka muuttaa meille elokuun lopussa. Ennen sunnuntaina tapahtunutta valinnan lukitsemista ja varausmaksun maksua Vapusta oli tiennyt vain aivan pari henkilöä. Tämänhetkisen laumatilanteen luulisi kyllä äkkiä karsivan kaikki mielihalut äkillisiin pentuvarauksiin, ja niin se olisi varmaan tehnytkin, ellei Vapusta olisi olisi tasolla puhuttu jo pari vuotta, ja asiaa päätetty oikeastaan jo Vappuna, jolloin myös neidin kutsumanimi lukittui. Mutta kuka Vappu siis oikeastaan on?

May Day vom Spreewald "Vappu"
Jos ihan paperilla mennään, meidän nykyisestä laumasta freteistä viisi vanhinta ovat minun, Nutella on nyt pentueen jälkeen minun ja Jussin, ja Mallu on sijoitussopimuksen täytäntöön asti minun, Jussin ja Sariannan. Mihail on kokonaan minun, samoin kuin akvaario ja kaksi käärmeistä. Aino ja muut matelijat ovat Jussin. Käytännössä tämä ei tosiaan päde, ja nykyisissäkin freteissä on useampia, jotka ovat käytännössä aina olleet enemmän Jussin kuin minun. Silti en ole voinut olla välillä kysymättä Jussilta, eikö hänellä ole ikinä sellaista tunnetta, että hän haluaisi valita fretin ihan kokonaan itse. Tähän mennessä jokaiseen frettiin aloite kun on tullut kuitenkin minulta. Alkuun Jussin vastaus oli aina kieltävä, mutta parina viime vuotena siinä on ollut pieni sivujuonne: olisi kyllä yksi yhdistelmä, josta hän olisi erittäin kiinnostunut, mutta ei, ei hän halua, koska meillä on muutenkin jo niin iso lauma. Olen tiennyt tarkalleen, mitä yhdistelmää Jussi on tarkoittanut, mutta en ole lähtenyt patistamaan häntä asian suhteen, sillä olen luottanut siihen, että jos asia on hänelle tärkeä, hän kyllä osaa itse ottaa asian puheeksi.

Vapun toinen kylki
Viime syksynä kasvattaja ilmoitti teettävänsä kyseisestä yhdistelmä vielä yhden pentueen, mutta tämä pentue tulisi olemaan parin viimeinen. Silloinkin Jussi mietti asiaa hetken, mutta totesi ettei halua pentujonoon, koska tiesi minun toivovan pentua Nutellalta. Asia lyötiin siltä erää niillä puheilla lukkoon, mutta selvästi asia jäi vielä kytemään. Kun kyseisen kasvattajan ensimmäinen pentue tänä keväänä syntyi, Jussi oli heti kysymässä, ovatko nämä nyt Ne pennut. Ne eivät olleet, mutta Jussin reaktio paljasti, että se pentue oli edelleen hänen silmissään erityisasemassa muihin pentueisiin nähden. Ja kun sitten 1.5. tuli tieto että Akira on synnyttänyt 11 pentua, minun oli pakko kysyä Jussilta, pitäisikö meidän kuitenkin kysyä Mandyltä, liikenisikö sieltä pentu meillekin. Jussi oli täysin varma, että hän oli jo menettänyt mahdollisuutensa miettimällä liian pitkään, mutta Mandy lupasi palata asiaan heti kun saa tarkistettua paljonko tyttöjä pesässä on. Lopputulemana yhdestätoista pennusta seitsemän oli naaraita, ja Mandy lupasi että sieltä varmasti riittäisi Jussille Huiskun pikkusisko.

Sen jälkeen alkoikin uusi odottelu. Koska alustapitäen oli sovittuna, että Vappu tulee olemaan Jussin tyttö, asiaan kuului toki myös, että Jussilla oli se lopullinen päätösvalta sen suhteen, kuka valittavissa olevista tytöistä meille muuttaisi. Ja koska Jussi on huomattavasti pohtivampi luonne kuin minä, oli itsellä välillä malttaminen sen suhteen, kun odotin tietoa, kuka neideistä tulisi olemaan meidän. Mandyllä kun ei ollut tarvetta hoputtaa Jussia päätöksen teossa ensimmäisinä viikkoina, ja Jussi halusi käyttää sen ajan uusien kuvien odotteluun ja sen varmistamiseen, onko neitien joukossa mahdollisesti kuviollisia. Kun sitten vahvistui että pentueen ainoa angoratyttö on jo menossa muualle, Jussi päätyi valinnassaan toiseen pentueen puolipitkäkarvaisista kanelitytöistä. Kaneli menee usein värinä jonnekin pastellin ja suklaan välimaastoon (ollen ideaalitilanteessa niitä selvästi punertavampi), joten Jussia alkuun vähän jännäsi, tulisiko Vapusta ja Mallusta kuinka saman väriset. Nyt viimeisimmän kuvan perusteella sekaantumisvaarasta on tuskin pelkoa, sillä Vapun väritys vaikuttaisi olevan lähempänä suomalaista suklaata kuin pastellia.

Vappu ja Mallu. Eiköhän tytöistä aika eri näköiset tule.
Eli nyt se on sitten vahvistunut ja virallista, että Huiskun täysisko muuttaa meille kesän lopulla Saksasta. Huisku on ollut alusta pitäen Jussille aika spesiaalinäätä, ja mitä paremmin hän on ehtinyt Huiskuun tutustua, sen isompi mielenkiinto hänellä on ollut sitä kohtaan, voisiko Huiskun täyssiskolta löytyä niitä samoja ominaisuuksia, mitä hän Huiskussa rakastaa. Huiskun kloonia Vapusta ei toki toivota tai odoteta, mutta toki Jussi toivoo, että Vapustakin tulisi meidän porukkaan hänelle kiva ja sosiaalinen luottonäätä. Tästä tuleekin sitten ensimmäinen vuosi, kun meille tulee parillakin tavalla omien jo aikuisten näätien sukulaisia porukkaan. Ensin emo-tytär -pari Nutsku ja Mallu, ja sitten täyssiskokset Huisku ja Vappu. Se on silläkin aika jännää ja mielenkiintoista, sillä meidän ensimmäisten näätien kanssa sukulaisista ei ollut edes mitään tietoa. 

Samoin kuin Huiskun kohdalla muutama vuosi sitten, Mandy haluaa ehdottomasti luovuttaa Vapun vasta sen saatua rabiesrokotteen, jonka johdosta se on muuttovalmis aikaisintaan 15 viikkoisena. Siihen mennessä kotona on toivottavasti saatu taklattua ainakin nämä tämänhetkiset hormonihommat. Silti meillä on nyt Jussin kanssa aika vahva yhteisymmärrys siitä, että Vapun tulon jälkeen meidän näätälauma on toistaiseksi täynnä. Sen jälkeen kotona kun on kahdeksan frettineitiä plus Miikkis ja Aino. Samalla jää sitten enemmän pelivaraa työstää laumakemiota ennen vuoden-parin sisällä tulevaa putkiremonttia, jos nyt ensivuonna ei tulisi pentua. Silloin kun tulee tarve lähteä evakkoon koko lauman kanssa, ja on hyvin todennäköistä, että tilaa tulee olemaan vähemmän kuin tässä nykyisessä.

sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Mallun ensimmäinen viikko

Siitä on nyt viikko kun haettiin meidän pikkuneiti Mallu kotiin. Useampikin on jo ehtinyt kysyä neidin postauksen perään, ja myönnän, että normaalisti en olisi malttanut odottaa sen suhteen näin kauaa. Mutta kuten aiemmista hormonihilleripostauksistakin on voinut päätellä, täällä on ollut pientä kaaosta. Kotonaoloaika onkin sujunut pitkälti joko olohuoneessa tai näätähuoneessa istuen porukan kanssakäymistä vahtien, ja eläimiltä enimmäkseen suljettu työhuone, jossa tietokone sijaitsee, on tuntunut olevan ihan liian kaukana, jotta sinne olisi halunnut tai raaskinut sulkeutua pidemmiksi ajoiksi. Meillä kun on kuitenkin pidemmän tähtäimen toiveissa taas yksi yhtenäinen lauma, joten täyseristyksen sijaan pyritään koko ajan totuttamaan porukkaa toisiinsa, mikä osien tyyppien kohdalla vaatii kokoaikaista vieressä pysymistä, jotta pystyy tarvittaessa puuttumaan tilanteisiin.

Mallu <3

Mallun kanssa oli alkuun arvottu, mihin näätäjengiin sitä lähdettäisiin kokeilemaan ensimmäiseksi, ja lopulta päädyin palauttamaan neidin emonsa seuraan. Tässä oltiin vähän jännätty, miten Nutellan käytös muiden suhteen muuttuu, ja alkaako se taas puolustaa pentuaan. Olikin erittäin positiivinen yllätys, kun Nutella hyväksyi jo heti ensimmäisenä päivänä hänen ja Mallun seuraan vielä Huiskun, ja antoi Huiskun myös leikkiä pennun kanssa ja putsailla sen korvia. Tuntuu että Nutella tuli Mallun kanssa aika äkkiä siihen tulokseen, että se nyt entistä isompana ja itsenäisempä alkaa olla jo yhtä hankala kuin Mitellan "pennut". Mallu kun reagoi emonsa siirto- tai pesuyrityksiin monesti aika napakalla sähinällä, kun ei mutsin enää tarvisi, kun neiti on jo niin iso. Niin aikuisempi seura ja lisäkäpälät pennut hoitoon eivät sitten äkisti olleetkaan enää niin vieras ajatus, mitä ne olisivat ehkä olleet Mallun ollessa pienempi.

Väsynyt näätälapsi
Nyt kun neitiä on saanut seurata viikon ajan kotona, siinä tuntuu olevan paljon samaa kuin emossaan. Sitä on tietenkin hankala sanoa, kuinka paljon kyse on geeneistä, ja kuinka paljon siitä, että Nutella tekee parhaansa opettaakseen Mallulle, miten vedet kaivetaan kupista oikeaoppisesti, ja kuinka kivaa kiipeily on. Mallun motoriikka ei kuitenkaan ole vielä samalla tasolla kuin Nutellalla ja Lystillä, miksi se jää välillä vähän jälkeen, kun emo ja toinen luottotäti painaa menemään. Lysti kun on toinen aikuinen, jonka Nutella on hyväksynyt Mallun seuraan. Olin alkuun vähän jännännyt pennun esittelyä Lystille, koska Lysti ei ollut Nutskusta alkuun kovin innoissaan, kun Nutsku vuosi sitten tuli, ja on nyt koittanut hyökkiä Ainon päälle, kun selvästi vähän jännää sitä. Jussi on kuitenkin ollut täällä nyt tyyppien kanssa pentulomalla, ja sai luvan kokeilla yhdistämistä, kun hänestä alkoi tuntua, että homma voisi toimia. Yllätys olikin hyvin positiivinen, kun Lysti jo parin minuutin jälkeen leikki Mallun kanssa, ja Nutella vain vähän vahti vieressä.

Huisku leikittää hurjaa lasta
Innostuessaan Mallu olisi edelleen kovasti haastamassa hammaspainiin, mutta sen kohdalla kyse on selvästi leikistä, sillä ote ei ole koskaan kovin kova. Siitäkin koitetaan kuitenkin opetella koko ajan pois ihmisten kanssa. Emonsa ja tätiensä kanssa neiti on yksi hurjimus, josta on hauska hyökätä Lystin niskaan, ja saada Lysti-täti haastettua painimatsiin - ja niin kauan kuin kaverit sen sallivat, saakin olla. Meidän tehotiimillä leikit kun ovat olleet aina vähän raisun puoleiset. Tehotiimin kolmas orginaalijäsen Mitella on valitettavasti yhä sen verran hormonihuuruissa, että sitä ei olla saatu vielä palautettua jengiin.

Kunnon frettilapsen tavoin väsyneenä Mallu malttaa nukkua sylissä välillä jo oikein söpöstikin, vaikkei muuten aina malta. Väsynä myös kynsienleikkuu onnistuu helpommin, sillä vaikka lohitahna on hyvää, se ei uppoa pikkuneidille vielä niin hyvin, että sen avulla malttaisi olla useampaa minuuttia jumitettavana aktiivisimpaan aikaan. Toisaalta Nutella on nyt 1-vuotias ja Lysti kaksi, eivätkä nekään vielä aina niin arvosta jumitusta - lohitahnaa kylläkin.

Aino on Mallusta vielä vähän jännä
Aino on Mallusta vielä vähän jännä, ja sitä monesti katsellaankin mieluummin vähän matkan päästä, vaikka samalla huiskulelullakin on jo varovaisesti leikitty. Ei tosin yhdessä, vaan enempi vuorotellen. Justiina onkin meillä toistaiseksi ainut, joka on jo aktiivisemmin koittanut saada Ainosta leikkiseuraa, mutta sitä taas Aino vielä yleensä väistää. Sille ei ole vielä selvästi täysin auennut, mitä tuommoinen näätäotus tarkoittaa, kun tulee pomppien ja putputtaen kohti, ja tekee hassuja loikkia.

Eilen käytiin sitten Faunatar Redissäkin harjoittelemassa tyyppien kanssa edustushommia, ja samalla vähän testailemassa, miten laumakemiat toimivat vieraassa ympäristössä. Meiltä mukaan lähtivät Nutella, Mallu, Huisku, Lysti ja Itsy. Osan aikaa kaikki menivätkin samassa aitauksessa, mutta muutaman kerran Nutellaa alkoi ahdistaa Itsyn aitauksessa olo, ja Itsy lähti vierailemaan Juutaksen ja Teklan puolelle. Saatettiin myös tulla Mallun kanssa levittäneeksi vähän pentukuumetta, ja huolimatta siitä, että neiti vähän vielä treenailee, ettei ihmisiä saa näykkiä, sillekin riitti kyllä sylittelijöitä etenkin viereisen aitauksen puolelta. Niko olisi ollut valmis varastamaankin pikkuneidin itselleen, samoin kun minä heidän Juutaksen, mutta päädyimme lopulta luovuttamaan moisen pattitilanteen edessä, ja palaamaan kaikki kotiin pelkästään omien tyyppien kanssa ilman varastettuja uusia laumanjäseniä.

Äiti & tytär
Illalla saatiin kotona vielä sellainen läpimurto, että ensimmäistä kertaa viikkoihin meillä oli fretit yötä kahtena laumana, kun saimme Justiinan ja Mitellan ainakin hetkeksi taas samaan. Eli Mitellakin on selvästi jo vähän rauhoittunut, eikä Justiinaa enää ahdista niin paljoa, kun se on saanut välissä kunnolla rauhoittua. Eli jos joku jaksoi lukea tämän sekavan selostuksen tänne asti, voisi sen ehkä vielä tiivistää näin, että pennut ovat ihania, kaikki ovat hengissä, ja tunnelin päässä näkyy ehkä valoa laumakemioiden osalta. Vielä kuitenkin sen verran kaukaa, että en osaa varmuudella sanoa, onko se tunnelinpää, huoltovalo vai lähestyvä juna. Mutta eiköhän se lähiviikkoina taas aukene. 

Väsyneen lapsen nenu

torstai 23. toukokuuta 2019

Frettipäivä lauantaina Faunatar Redissä

Täällä taas sattuu ja tapahtuu niin ettei blogikaan tahdo pysyä perässä, mutta lähdetään purkamaan uutisia tällaisellä lyhyellä ilmoitusasialla. Eli tiedoksi annettakoon että osan meidän porukkaa bongaa lauantaina Pk-seudulta Faunatar Redistä yhdessä Rytökärpänpesän jengin kanssa. Olemme lupautuneet olemaan paikalla klo 12-16, eli jos olette silloin liikkeellä Pk-seudulla, tulkaa ihmeessä moikkaamaan!


Lopullinen lähtijäkokoonpano meillä on vielä vähän auki, koska tytöt ovat edelleen kolmena laumana. Mutta sellaisesta on ainakin ollut puhetta, että Mallu lähtisi mukaan debytoimaan ja harjoittelemaan näitä edustusjuttuja. Se onkin yksi niitä isoja uutisia, mikä on vielä jäänyt blogiin päivittämättä, eli Mallu on nyt kotona. Tyttö haettiin sunnuntaina, ja nyt on viitisen päivää harjoiteltu yhteiseloa tyyppien kanssa ja totuteltu uuteen kotiin. Mutta lupaan ja vannon, että ensimmäisistä päivistä on tulossa ihan oma juttunsa useilla kuvilla heti kun ehdin istua koneelle sen verran että saan sen laadittua.

Mallu <3
Mutta sen voin spoilata jo näin etukäteen, että Mallu on aikas ihana, ja joissain asioissa selvästi äitinsä tyttö.

lauantai 18. toukokuuta 2019

Triplasynttäriviikonloppu

Syntymäpäivien aikaan huomaa aina hyvin, miksi freteillä ja haisunäädillä puhutaan pentukaudesta. Molemmilla lajeilla pentukaudet myös osuvat samoihin aikoihin kevään ja kesän kynnykselle. Niinpä meidänkin laumasta kolmelle on osunut synttärit peräkkäisille päiville tähän viikonloppuun. Tänä viikonloppuna meillä juhlitaan Mihailia, joka täytti eilen kuusi vuotta, Itsyä, joka täyttää tänään neljä vuotta ja Lystiä, joka täyttää huomenna kaksi vuotta!


Tänään en ole ehtinyt edes koittaa napata tyypeistä yhteistä synttärikuvaa (eipä sillä, että Miikkis erityisemmin edes arvostaisi minkäänlaisia järjestettyjä kuvauksia hyvässä valossa), joten mennään taas arkistojen aarteilla. Uusi kamera on kyllä tarkoitus laittaa lähiaikoina testiin koko lauman kuvauksilla, nyt kun kohta on saatu molemmat vauvatkin kotiin. Mutta käytännön syistä se saa odottaa ensiviikkoon, kun Jussikin on taas mukana menossa.


Tämän viikonlopun sankareista Miikkiksen ja Lystin kanssa yhteistä taivalta on taivallettu siitä lähtien, kun tyypit ovat tulleet luovutusikään. Ne kummatkin olen myös päässyt näkemään ensikerran niiden ollessa aika miniminejä: Mihailin sain ensikertaa syliini pojan ollessa viisiviikkoinen, ja Lystin tapasin ensimmäistä kertaa tytön ollessa neliviikkoinen. Niiden kohdalla onkin sitten eletty yhdessä myös pentuaika ja nähty kasvu pennusta aikuiseksi.


Itsynkin näin ensimmäistä kertaa aika nuorena neidin saavuttua vasta Ruotsista Suomeen. Silloin en kyllä uskaltanut vielä edes aavistaa, että tyttö tulisi vielä jonain päivänä olemaan osa meidän perhettä. Toiveet olivat sen sijaan seuraavassa sukupolvessa, kun kuulin tutun kasvattajan suunnittelevan Itsylle pentuetta. Asiat eivät kuitenkaan menneet kuten suunniteltu, ja Itsyn ollessa vuoden vanha sain mahdollisuuden kokeilla, voisiko Itsystä tulla osa meidän laumaa. Tämän neidin kanssa yhteistä taivalta on siis taivallettu alun satunnaisempien kohtaamisten jälkeen nyt tiiviimmin kolmisen vuotta, ja edessä on toivottavasti vuosia vielä enemmän.

Paljon onnea 

Mihail 6v 
Itsy 4v
Lysti 2v!

perjantai 17. toukokuuta 2019

Aino on kotona

Aikataulut menivät Ainon haun suhteen pariin kertaan uusiksi, mutta lopulta Ainon haku aikaistui niin että neiti muutti meille jo keskiviikkona. Se on ollut yhtä aikaa sekä mukavaa että hieman kaoottista. Alunperin Aino kun piti hakea vasta ensiviikolla, kun Jussi on palannut reissusta ja hänellä alkaa kahden viikon pentuloma. Nyt aikaistuksen myötä minä pyöritän tutustumishärdelliä yksinäni tämän loppuviikon. Onneksi huominen ja sunnuntai ovat kuitenkin vapaata töistä, mikä helpottaa asiaa paljon. Tänään on ollut raskain päivä, kun töissä ollut spesiaalipäivä venytti myös työpäivän mittaa normaalista. Onneksi Sarianna ja Melina kutsuivat itsensä pentua moikkaamaan, niin sai töiden jälkeen pariksi tunniksi apukäsiä.

Zildan Huiskuhäntä "Aino"
Näin ensipäivien perusteella Aino on mitä sosiaalisin ja puheliain pikkuneiti. Se rakastaa olla sylissä paijattavana, nukkuu mielellään vieressä ja ilmoittaa maukumalla liikkeistään asuntoa tutkiessaan. Sen kehräysmoottori on erittäin herkässä, ja hurina alkaa välittömästi kun tyttöön koskee. Se siis vaikuttaa olevan kaikkea sitä, mitä Jussi on kissalta toivonut. Kun Aino heti ensimmäisenä päivänä hyppäsi itse Jussin syliin ja kiepahti siihen kehräten kerälle nukkumaan, Jussin oli erittäin vaikea peittää puhelimessa liikutustaan, kun hän soitti siitä minulle. 

Nyt on kuitenkin edessä vielä se haastavin vaihe, kun Aino pitää vielä saada osaksi porukkaa. Mitella on vieläkin täysin kierroksilla hormoneista, joten fretit ovat yhä kolmessa porukassa. Kahdessa porukassa on frettejä, jotka selvästi jännittävät Ainoa, ja koittavat hätyyttää sitä sähisten ja pörhistellen. Niinpä Lystiä, Nutellaa ja Mitellaa ei vielä jätetä Ainon seuraan hetkeksikään valvomatta. Huisku koittaa hoivata Ainoa liiankin innokkaasti, miksi nekin vaativat jonkin verran valvontaa. Mihail, Justiina ja Itsy sen sijaan lähinnä ignooraavat Ainon, joten niiden kanssa uskaltaa ottaa jo sen verran rennommin, että porukan uskaltaa jättää keskenään yöksi tai jos poikkeaa vessaan. Mutta ei kuitenkaan niin paljoa, että niitä uskaltaisi jättää vielä esimerkiksi työpäiväksi yhteen, kun on monta tuntia poissa asunnolta.

Aino ei oikein tiedä, mitä noista toisista tyypeistä pitäisi ajatella
Niinpä arki vaatii meillä tällähetkellä pientä sumplimista, jotta jokainen porukka pääsee juoksemaan, leikkimään ja saa varmasti osansa huomiosta. Ja ennenkaikkea ettei kukaan ahdistu liikaa. Samalla kuitenkin pyritään siihen, että kaikki myös pääsevät vähän näkemään toisiaan ja tutustumaan vieraisiin hajuihin, vaikka ne vähän jänniä ovatkin. Että voidaan sitten myöhemmin siirtyä ihmettelemään enempi myös kuonotuksin, sitten kun on vähän ehditty ihmetellä, mitä täällä taas tapahtuu. Lystin kohdalla pahin pulloharjavaihe tuntuu jo vähän helpottaneen, mutta tässä pätee sama kuin toiveissa saada näätäjengi takaisin yhteen: kiirehtimällä saa tuskin aikaan mitään hyvää, joten edetään hitaasti ja tunnustellen.

Jussi kysyi ensimmäisen illan jälkeen vähän huolissaan, että uskonko minä että tästä voi tulla jotain. Ja kyllä minä todella uskon. Meillä on kotona niin mahtavan monta hienoa tyyppiä, että olen valmis näkemään vaivaa, että homma saadaan toimimaan. Ja sitä yhtenäisempää laumaa rakentaessa yli sadan neliön asunnossa on onneksi tilaa jakaa porukkaa tarpeen mukaan. Jos ihan rehellisiä ollaan, sitä on silti jo vähän väsy noiden kahden hormonisekoiluihin, ja toivoisi enemmän kuin mitään muuta, että ne pikkuhiljaa asettuisivat. Etenkin Mitellan kohdalla tuo kun tuntuu niin äärettömän stressaavalta paitsi kaikille muille, myös Mitellalle itselleen.

Mutta Aino tietää, mihin on hyvä tehdä tukikohta
Mutta kun Jussi oli eilen saateltu matkaan ja varmistettu joka porukalle oma soppensa iltapaloineen ja tuoreine juomavesineen, sänkyyn hyppäsi pieni kissa ja asettui huristen jalkapäähän. Olimme Jussin kanssa ennalta keskustelleet, saako Aino tulla sänkyyn, ja Jussi oli todennut, että hänestä olisi kyllä aika kiva, jos saisi taas nukkua kissan kanssa. Aino on näemmä asiasta samaa mieltä. Niinpä siinä ennen nukahtamista kissankehräystä kuunnellessa ei voinut kuin ajatella, että vaikka meno on täällä nyt kuin hullujen huoneella, tämä on meidän hullujen huone, ja jokainen asukas on tänne rakkaudella valittu. Ja tästä hetkestä alkaen seuraavat 1,5 kuukautta jompikumpi meistä on kokoajan vapaalla, jotta saadaan laitettua homma toimimaan.  

lauantai 11. toukokuuta 2019

Nutella 1v

Tänään meidän hormonihilleri viettää synttäreitä ja mittariin tuli ensimmäinen kokonainen vuosi. Sen vuoden aikana tuosta aktiivimallin atleettipötkylästä on tullut ihan mahdottoman rakas, vaikka välissä jouduttiinkin viettämään muutama kuukausi erossa neidin ollessa mammailemassa. Tasaisuudesta kulunutta vuotta ei voi muutenkaan moittia, sillä neidin kasvu pennusta aikuiseksi ja matka ensimmäisestä kiimasta emoksi on ehtinyt näyttää neidistä mitä erilaisimpia puolia.

Nutella 8kk juuri ennen mammailujen alkua

Ensimmäisen vuoden vuoristoradan jälkeen on kuitenkin odotettavissa tasaisempaa menoa, sillä neidin mammailut olivat nyt alustavasti tässä (Sariannan kanssa oli sovittu yhdestä pentueesta, johon syntyy Sariannalle sopiva jatkaja), ja neiti siirtyy nyt viettämään kokonaan lemmikkieloa. Ensikuussa olevasta joukkiksesta Nutskukin saa sitten hormoni-implantin itselleen.

Nutellan virallinen 1v kuva kuvastaa paremmin neitiä. Nutella keksi juuri, miten pääsee kaivamaan multaa.
"Miksi kaivoit minut pois ruukun suojan alta? Mälsä mami!"
Siinäkin suhteessa neiti on sama apina kuin meille tullessaan, että edustavaa virallista 1-vuotiskuvaa ei ainakaan vielä saatu. Meno oli sen verran päätöntä kaikissa kuvissa. Niinpä halusin laittaa tähän postaukseen sen harvinaislaatuisen kuvan Nutskusta, jossa se on oikeasti paikoillaan ja poseeraa tänään otettujen synttärikuvien lisäksi. 

Synttäripalakseen Nutella sai T-putken, jonka se tavoilleen uskollisesti pölli ja otti käyttöön jo eilen, kun ostettiin putki. Avasisikin sen ihan itse. Kuka sitä nyt malttaa lelujen kanssa mitään oikeaa päivää odottaa.

Nutellan synttäripala (päivänsankari avasi itse paketin jo ennakkoon)
Putki tämänhetkisessä asussaan


Hyvää syntymäpäivää Nutella!

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Hormonihilleri

Kuten viime postauksessa mainitsin, saimme Nutellan kotiin sunnuntaina. Ja kuten myös mainittu, neidin paluu on sujunut hormonisävytteisissä tunnelmissa. Jo siinä kohtaa kun Mitellan valeraskaus alkoi, aloin varautua siihen, että se voisi tuoda lisähaasteita myös Nutellan kotiutumiseen. Vasta pennuista erotettu mamma kun on yleensä kanssa aika hormonien vietävissä. Niinhän siinä sitten kävi, että meillä on tällä hetkellä kolme laumaa.

Nutellan palattua kotiin annoimme sen ensin tutkia asunnon rauhassa läpi niin että muut olivat näätähuoneessa. Kun Nutella oli saanut tarkistuskierroksensa tehtyä ja vähän rauhoittunut, päätimme koittaa mitä se olisi muista freteistä mieltä ja ne Nutellasta. Ensin seuraksi nostettiin Huisku, ja Nutella alkoikin heti pomppia putputtaen sen ympärillä. Huisku otti sen yhtä iisisti kuin Mitellankin höpöttelyt ja pomppimiset. Lystin reaktio oli kanssa varovaisen neutraali. Itsy sen sijaan vähän ahdistui Nutellan lähestymisistä. Näiden helpoimmiksi arvioitujen tyyppien jälkeen siirryttiin niihin, joiden arveltiin olevan ongelmallisempia. Reaktiot olivatkin aika välittömät, samoin kuin erottamisen tarve. Mitella olisi hyökännyt suoraan Nutellan päälle nähtyään sen "pentujensa" lähellä, ja Justiina taas nosti mekkalan ennenkuin Nutsku ehti edes lähelle. Justiinalla meni viikonloppuna kunnolla hermot Mitellan hormonisekoiluun, ja toinen hormonihilleri oli sille selvästi liikaa.

Team suklaa on taas kasassa
Niinpä päätettiin olla stressaamatta tyyppejä enempää kuin välttämätöntä, ja jakaa ne kolmeksi porukaksi siksi aikaa että neitien hormonit ehtivät tasaantua. Ne neidit jotka tulevat toimeen kaikkien kanssa saavat vaihtaa porukkaa omien toiveidensa mukaan pyytämällä nostoa portin yli tai oven avausta. Öiksi on kuitenkin päädytty pareihin Nutella & Huisku, Mitella & Lysti sekä Justiina & Itsy, niin että kaikilla on mieluista seuraa. Yöt Nutella Huisku ovat perimmäisessä näätähuoneessa, Mitella ja Lysti etummaisessa näätähuoneessa ja Justiina ja Itsy vapaana asunnossa Mihailin kanssa.

Päivisin meillä on sitten käytössä kiertävä systeemi. Kun tulen töistä, nostan Justiinan, Itsyn ja Mihailin makkariin tai parvekkeelle nukkumaan, ja nostan Mitellan ja Lystin jaloittelemaan. Sen jälkeen avaan näätähuoneen väliportin Nutellalle ja Huiskulle, että ne saavat koko näätähuoneen siksi aikaa kun toiset jaloittelevat. Kun Mitella alkaa väsyä ja etsiä nukkumapaikkaa, nostan sen näätähuoneeseen nukkumaan ja Nutellan vuorostaan juoksemaan. Päivävuorojen aikana keskenään toimeentulevat näädät nostetaan pyydettäessä huoneesta toiseen, niin että kombinaatiot elävät sen mukaan ketkä sattuvat olemaan hereillä ja missä ne haluavat olla. Nutellaa ja Mitellaa saatetaan vuorotella parikin kertaa illan aikana sen mukaan miten ne jaksavat touhuta. Ennen nukkumaan menoa näätähuone siivotaan, väliportti palautetaan paikalleen ja kun Nutella ja Mitella ovat huoneissaan, vapautetaan taas makkarijengi.

Nutsku näyttää kesälookissaan ihan miniltä Huiskun rinnalla
Tällä tavalla rauha pysyy enimmäkseen maassa, mutta etenkin ensimmäisinä päivinä porttien paukutus oli aika maanista. Etummaisessa näätähuoneessa ollessaan Nutella alkoi repiä pieniä paloja irti maton reunasta päästääkseen ulos, niin että meillä tuli pienoinen kiire hankkia maton reunaan viimein se kauan puhuttu metallilista. Kun se saatiin paikoilleen, alkoi Nutella repiä kulmalistaa, johon se ylsi kiivettyään mökin päälle. Mitella vielä yllytti tulemalla portin taakse puhisemaan ja paukuttamaan pleksiä. Mitella ja Nutella olivat kumpikin myös kovasti hakupäällä, ja koittivat päästä koko ajan seuraavaan tilaan etsimään pentujaan. Käytös oli niin silmittömän päämäärätietoista, että kumpikin vaikutti olevan aineissa. Vapaana ollessaan Nutella myös juoksi koko ajan kohti ja koitti hypätä ja kiivetä jalkaa vasten päästääkseen ylemmäksi. Lisäihanuutena Mitella nappasi minua pitkästä aikaa kädestä ja jäi siihen roikkumaan siivottuani liian lähellä sen pesää, ja Jussi on saanut jo pari puremaa Nutellalta. En voi siis väittää, etteikö parina hetkenä olisi käynyt mielessä, että ellei steriloinnissa olisi niin vahvoja haittoja, selvästi hormonittomampi elämä voisi houkuttaa.

Lista asennettuna
Sen sijaan olen koittanut mantrata Jussille ja vakuuttaa samalla itselleni, että tilanne todennäköisesti tasaantuu jo ihan lähiviikkoina. Mitella on kuitenkin lantitettu jo 7,5 viikkoa sitten, ja Nutellan pennut on jo vieroitettu. Ja sitten kun pahin hormonimyrsky on ohi, päästään kunnolla miettimään, miten noista taas helpoiten totuttaisi toimivan lauman. Ihan heti sitä kun ei kannata edes yrittää. Sitä ennen pitää kyllä vielä päättää, mihin porukkaan lähden koittamaan Mallua ensiksi, tai lähinnä palautanko sen äitinsä seuraan, ja katson mitä tapahtuu, vai koitanko sitä ensin tuonne rauhallisemmalle mummo-osastolle.

Vaikka olin varoitellut Jussia siitä, että Nutella voi tullessaan olla vähän hormonihuuruissa, oli tilanne alkuun Jussille pieni shokki. Meiltä kun lähti kunnon nunnunäätä, ja takaisin tuli maaninen apina. Hyvä ettei Jussi rynnännyt heti perumaan Ainon varausta, että ei hän voi tuoda mitään pentua tänne hullujen huoneelle. Tilanne on kuitenkin onneksi jo nyt parin päivän jälkeen vähän rauhallisempi, ja Jussikin on saanut vähän uskoa siihen, että tilanne voi vielä normalisoitua.  Mikä on sikäli hyvä, että Ainon haku on sovittu ensiviikon torstaiksi. Alunperin neidin kun piti tulla vasta sitä seuraavalla viikolla, mutta silloin meillä meni kasvattajan kanssa aikataulut ristiin, niin Jussi päätyi luottamaan neidin hoiteisiini alppireissunsa ajaksi.

maanantai 6. toukokuuta 2019

Nutellan pennut 6vk

Eilen käytiin taas moikkaamassa muksut läpi ja ottamassa viikkokuvat pienistä. Tämä visiitti oli kuitenkin taas aika paljon erilainen kuin aiemmat, sillä pennut viettävät jo paljon aikaa myös pesän ulkopuolella tutkien ja leikkien. Niitä saattoi siis jo leikittää ja tarjota pikkuisille vähän namia lohitahnatuubista. Isoin ero aikaisempiin visiitteihin oli kuitenkin se, että Sarianna laittoi lauantaina viestiä, että hänestä tuntuu että voisimme jo kokeilla Nutskun paluuta kotiin. Eilen emme siis lähteneet pentujen luota tyhjin sylin, vaan yksi hormonihilleri boksissa. Sen kotiin paluu on kuitenkin laittanut kotona pakkaa sen verran uusiksi, että se tarvitsee ehdottomasti oman hormonihilleripostauksen.

Meidän Mallu
Mallu <3
Mutta palatakseni pentuihin, eilinen ensikosketus oli kauhea kiroiluryöppy, kun Siru pisti peliin parhaat sähinänsä yllätettyäni hänet viltistä kanansiiven kanssa. Siipi oli hänen ja vain hänen, ja hänestä se oli hyvin keskeistä tehdä selväksi heti kättelyssä. Mutta Siru onkin kuulemma pentueen pahis ja kommentaattori. Sirun jälkeen alkoi saada näköhavaintoja myös muista pienistä. Ja pitihän sieltä pyrkiä heti ensimmäisten joukossa bongaamaan Mallu. Mallu ja Pipsa ovat Sariannan mukaan tällähetkellä pentueen kilteimmät, mistä Jussi on hyvin iloinen.

Hauerin ja Hauerin simmut
Nekun omistaja jo totesi, että neidiltä näyttää hukkuneen hännän lisäksi myös pari tassuista.
Pentujen lisääntynyt aktiivisuus teki kuvaamisestakin monin tavoin haasteellisempaa, kun kuvausalusta tahtoi loppua kesken pentujen viipottaessa menemään, kuvattaessa varpaaseen saattoi tarttua kuvattavan sisarus, ja kuvaaja eli allekirjoittanut eksyi vähän väliä leikittämään pentuja ja lepertelemään niille. Ensimmäisinä viikkoina pentuja kun ei halunnut vielä pitää pesän ulkopuolella yhtään enempää kuin oli pakko, tuli kuvatessakin oltua tehokkaampi, mutta nyt ympäriinsä viipottavat mallit varastivat huomion jatkuvasti. 

Pipsassa on eniten samaa näköä Mallun kanssa
Siru on selvästi vähän meidän tytyä tummempi tapaus
Nutsku tuli taas heti kerjäämään herkkuja, ja lohitahnatuubin ollessa esillä, sitä tuli tarjottua sitten muksuillekin. Pienet maistelivat tahnaa yhtä innolla kuin emonsa, ja parhaimmillaan minulla olikin tuubilla yhtäaikaa neljä näätää. Hauerkin oli lopulta malttanut avata silmänsä vähän viime näkemisen jälkeen, niin nyt kaikki viisi olivat jo kunnon nappisilmiä. Ei malttaisi millään odottaa ensiviikon lopulle, kun pääsee vihdoin hakemaan Mallun kotiin.

Pienet tahna-addiktit <3

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Kuluseurata 2019: huhtikuu

Huhtikuun kuluseurantaa laatiessa tuli taas laitettua harkintaan koko kuluseurannan tulevaisuus. Kuluseuranta on toiminut itsellä hyvänä apuvälineenä ja tarkistuslistana, kun on pitänyt äkkiä katsoa, mille kuulle jokin lasku osuikaan, tai mikä on meillä on ollut yleensä tilausväli joissain tuotteissa. Siinä kuluseuranta toimisi varmasti hyvin myös jatkossa. Mutta se mikä sai miettimään, onko siitä jatkossa mitään hyötyä lukijoille minkäänlaisena osviittana mahdollisista kuluista näätien kanssa, on että tässä kuussa hommaan lisätään taas yksi muuttuja: Aino. Jo nyt huhtikuun kuluja kirjattaessa tuli huomattua, ettei jako minun ja Jussin eläinkuluihin ole enää ollenkaan yhtä selkeä kuin aiemmin. Toki osa tarvikkeista hankitaan puhtaasti Ainolle ja osa näädille, mutta paljon on myös sellaisia päällekkäisyyksiä, mitä molemmat voivat käyttää. Yhtenä tämmöisenä isompana päällekkäisyytenä ruuat. Aino kun tulee olemaan vähintään 50 prosenttisesti raa'alla, jolloin senkin ruuat ja herkut menevät luonnollisesti samoista ruuista kuin tyttöjenkin. Toki onhan meillä nytkin ollut kuluseurannassa tyttöjen lisäksi myös Mihail.

Itsy

Aino-kissan kuluja en aio ainakaan kokonaisuudessaan ottaa mukaan kuluseurannan piiriin, eli jos homma jatkuu, jatkuu se samojen tyyppien kuluseurantana kuin aiemminkin. Mutta sitten taas tulisi ongelmaksi se, että miten sen helpoiten rajaisi ja laskisi kuluja seuratessa, mitkä ruuista menivät kenellekin ja kuinka iso osuus lisäravinteista ja leluista meni kenellekin. Itse kun ei ole tottunut ruoka-annoksissakaan pelaamaan vaa'an ja grammojen kanssa, vaan kokonaismenekin. Mutta mitään lopullista päätöstä en asian suhteen vielä tehnyt, eli katsotaan ja harkitaan.

Huhtikuussa isoin yksittäinen hankinta oli ehdottomasti Ferris -kissanpyörä, joka saapui laumalle yhteiseksi syntymäpäivälahjaksi. Sen lisäksi on sitten täydennetty pakastinta, hyödynnetty yhden loppuunmyynnin alennuksia ja Mustin ja Mirrin alekampanjaa siivoussuihkeiden ja pissa-alustojen kanssa, sekä täydennetty varastoja vähän lisää samalla kun Jussi tilasi Ainolle juttuja. Viime vuoden lopulla Verkkokauppa.comin alennuksesta hankittuja pissa-alustoja oli tilauksia tehdessä vielä pari pakettia jäljellä, eli ilman alennuksia tai muita tilaustarpeita ne olisivat riittäneet vielä hetken verran, mutta tuskin toukokuun loppuun asti.

Justiina
Eli nyt ollaan taas tilanteessa, että pakastin on monipuolisesti täynnä, pissa-alustavarannot on täydennetty ja siivoussuihkeita löytyy litratolkulla. Lauman rokotukset on varattu vasta kesäkuun puolelle. Eli nyt toukokuulle ei pitäisi olla tiedossa muita kuluja kuin Nutellan, Mihailin, Itsyn ja Lystin pikkupaketit synttäreiksi. Saa nähdä, kuinka hyvin onnistutaan siinä pysymään.

Huhtikuu 

Ruuat & namit:
Broilerin sydän 10kg 39,00€
Broilerin maksa 500g 2,95€
Broilerin kivipiira 500g 3,65€
Kanan koipi-reiliha 10kg 35,00€
Lampaan leikkoliha 5kg 30,00€
Kalkkunan sydämet 2kg 12€
Kalkkunan siivenkärjet 2kg 8€
Peuran jauhelihan 1kg 8€
Lohitahna 6kpl 9,98€

Eläinlääkäri & lääkintä:-

Tarpeelliset tarvikkeet:
Simple Solution siivoussuihke 2*4 litraa 44,85€
Simple Solution pissa-alustat 100kpl 37,43€
Luonnollinen Kamu Raikas -siivoussuihke 3*500ml 22,35€
Luonnollinen Kamu Hajusteeton -siivoussuihke 2*1 litra 22,90€
Trixie Nappy pissa-alustat 126kpl 29,97€

Lelut, pedit & muu ekstra:
Ferris -kissanpyörä 399€
Ilmanvaihtoputki 5,90€
Ilmanvaihtoputki 5,90€
Aktivointipeli Mihailille 22,45€
Kaksi pientä metallikuppia yht. 5,90€
Ääntelevä kissanminttuhiiri 2kpl 3,98€

Näyttely- ja yhdistyskulut:
Hillerihipat -ilmoittautuminen 40€

Lemmikkien hankinta: -


YHT.789,21€