Perustin ensimmäisen blogini Rakasta, rotakasta 22.3.2011 (ja se löytyy yhä kokonaisuudestaan netistä, jos jotakuta kiinnostaa verrata miten päivitykset ovat kehittyneet, vai ovatko ne). Tänään muistolaatikkoa selatessa tuli kyllä mieleeni, että ehkä kyseessä oli kuitenkin enemmän ensimmäisen julkinen blogini. Sillä jo vuosia ennen tuota ensimmäistä sitä tuli kirjoitettua asioita samaan tyyliin muistiin itselle. Silloin tosin formaatti oli blogialustan sijaan kynä ja ruutuvihko. Noista vihoista on säilynyt yksi gerbiiliaiheinen 2000-luvun ihan alusta. 

 

Kehyksissä oleva lehtijuttu minusta, Gustystä ja Aurorasta on myös jostain ihan 2000-luvun alusta

Takaisin nykyajassa eilen tuli lähdettyä aika extempore Tesyn testamenttimainoskuvauksiin muutamien meidän lauman tyyppien kanssa. Viikonloppuna tuttu harrastaja totesi ohimennen yhdessä matelija-aiheisessa wa ryhmässä, että heille ollaan tulossa kuvaamaan tälläista mainosta, ja mietti, mitkä kaikki hänen lajeistaan olisivat kuvattavissa ilman karkuuttamisen riskiä. Heitin sitten ohimennen, että jos tarvitaan lisää lajikattausta, meiltä kyllä löytyy - ja pari päivää myöhemmin löysin sitten itseni kuvauksista kahden kääpiörotan, kahden fretin ja kilpikonnan kanssa. Lopputulos tulee näkymään aikanaan Tesyn somekanavilla, ja tulee sieltä varmasti jaettua omillekin.  

Välillä tuntuu että omassa elämässä muuttuu koko ajan kaikki ja ei yhtään mikään. Jokainen päivä on erilainen, mutta ne ovat vain saman hulluuden eri ilmenemismuotoja.

Vanhusten kuulumisia

Vanhusosaston kohdalla vallinnut no news on tässä kohtaa ehdottomasti good news. Eli elo meidän geriatrisen osaston kanssa on kulunut varsin tasaisesti. 

Löllön kuulumisia käytiinkin ihan hiljan läpi pappatarkin yhteydessä, ja Löllö porskuttaa entiseen tahtiin. Olkootkin että Löllön mielestä henkilökunnan olisi syytä panostaa jo vähän enemmän, sillä onhan hän pappakissa. Tämä uusi palvelukonsepti, jota Löllö kovasti haluaisi lanseerattavan laajemminkin käyttöön on pelipöytärapsutukset. Me kun olemme Jussin kanssa innostuneet nyt pelaamaan enemmän lautapelejä televisiosarjan katsomisen sijaan, mikä vähentää sohvalla makoilua. Löllön mielestä tämä vähentynyt sohva-aika pitäisi ehdottomasti kompensoida laadukkailla pelipöytärapsutuksilla. Ja koska pappakissojen sana on joissain asioissa laki, yksi kissanpedeistä on muuttanut kohtalaisen pysyvästi pelipöydälle, että Löllö voi asettua siihen rapsutettavaksi pelien aikana.  

Isle of Cats & Kapteeni Löllö

Nutellan tahti on valitettavasti vähän hidastunut suolistotulehduksen ja jalkavamman jälkeen. Hän ei enää onnu, eli sikäli kumpikin vaivoista meni ohi. Mutta tuntuu että hän nukkuu nyt enemmän ja on aiempaa varovaisempi liikkeissään. Myös Nutella on vaatinut pieniä laajennuksia mummo-oikeuksiinsa. Meillä makuuhuone on ollut nyt useamman vuoden yöaikaan eläimiltä suljettu. Nutellan jalkavamman aikaan tästä tehtiin poikkeus, ettei mummo eksy jalkoineen portaisiin, ja mummo otettiin aina öiksi makkariin nukkumaan (ja ontumisen ollessa pahimmillaan hän oli sielä myös päivät). Mummo kuitenkin tykästyi järjestelyyn, ja pyytää nykyään aina yöksi makkariin, eikä kohta kahdesksanvuotiaalle mummonäädälle luonnollisesti voi sanoa ei. Eli mummo nukkuu kanssamme makkarissa, ja syö sielä myös iltapalansa. 

Kääpiörottalaumassa Pihlaja on jatkanut projektejaan entiseen malliin ja osallistuu yhä tunnelien kaivamiseen siinä missä nuoremmatkin. Eli tällä hetkellä näyttää ihan mahdolliselta, että ensikuussa päästään ehkä viettämään mummon 3 vuotissynttäreitä. Kääpiörottajengin toiseksi vanhin, eli Torvis, on nyt 2v8kk iässä selvästi Pihlajaa mummonpi olemukseltaan, ja hänellä on alkanut nukkuessa olla välillä outoja hengitysääniä. Hereillä ollessaan hän kuitenkin syö ja touhuilee, joten hänenkään kohdalla eutanasiapäätöstä ei ole koettu vielä ajankohtaiseksi, mutta hän on vanhusosastosta ehkä tiiviimmin tarkkailussa asian suhteen.  

Nutella <3

 

Mutta samalla kun olemme saaneet olla onnellisia siitä, että emme ole joutuneet hyvästelemään ketään vanhuksista, emme ole välttyneet hyvästeiltä täysin. Pari hämähäkeistä on ollut tunneleissa pidempään, eikä heidän terraarioistaan ole enää hävinnyt ruoka, joten tällä viikolla tuli viimein ajankohtaiseksi tarkistaa tilanne. Tilannetarkistusta kun ei kannata tällaisissa tilanteissa tehdä kauhean hätäillen, sillä jos hämähäkki on kaivautunut piiloon esimerkiksi molttaamisen eli nahanluonnin takia, on se äärimmäisen herkkä vahingoittumaan, mikäli terraarioon mennään kaivelemaan. Juuri nahanluonnin jälkeen vanhan nahan alta paljastunut uusi nahka kun on hyvin pehmeä ja hauras, mikä saakin hämäkin piilottelemaan silloin. Valitettavasti kuitenkaan sen enempää Tikrun kuin BonusBonuksen piilottelun syyksi ei paljastunut mikään tämmöinen, vaan molemmat olivat menehtyneet. Kumpikaan heistä ei ollut enää ihan pieniä poikasia, joilla kuolleisuusprosentti on isompi, miksi tämä tuntuu pahalta. Heidän kummankin kohdalla kun ajateltiin kriittisimmän vaiheen olevan jo takana ja heillä olevan hyvät mahdollisuudet kasvaa aikuisiksi asti. Tarantulilla aikuistuminen voi kuitenkin kestää jopa vuosikymmenen, eivätkä kaikki pääse ikinä aikuisuuteen asti.   

Ystävänpäiväkuulumisia

Tämä ystävänpäivä meni pitkälti Lemmikki- ja showkesyrottayhdistyksen ystävänpäivänäyttelyn merkeissä Palojoella. Olkootkin että herätyskellon soittaessa klo 5.45 lauantaiaamuna kyseenalaistin taas hetkellisesti koko näyttelyharrastuksen mielekkyyden. Sitten muistin ketä kaikkia näyttelyssä tulisi olemaan paikalla, eräs lapsuudenystäväni mukaanlukien, ja sain kammetuksi itseni ylös sängystä. Tällä kertaa Jussi ei liittynyt seuraksi näyttelyyn, koska hänellä oli sovittunut koko viikonlopun pelimaraton ystävän kera, ja niinpä minun kelloni soidessa hän jäi nukkumaan. 

Palkintopöytää

Meiltä oli ilmoitettuna puoli laumaa, eli Suppis, Tähti, Usva, Aamu, Kajo ja Domino. Heidän lisäksi meiltä lähti mukaan yksi rescueviisikosta, leopardigekko Pinkie Pie, joka muutti näyttelyn myötä uuteen loppuelämän kotiinsa. Hänen uusi omistajansa kun asuu kauempana, mutta nyt satuimme molemmat olemaan näyttelyreissuilla samalla suunnalla, vaikkakin eri näyttelyissä. 

Pinkie Pie pakattuna lähtöön

Olin edellisenä iltana häntiä pestessä ja rasvatessa huomannut Kajon hännässä pieniä rupia, kääpiörottien lauma kun ei ole ihan vielä täysin asettunut yhdistämisen jäljiltä. Sen myötä jännitin aika paljon etenkin Kajon arvostelua, sillä pelkäsin kuinka paljon niistä sakotettaisiin, ja että tulisiko meille taas hylky. Tällä kertaa pelko oli kuitenkin turha, ja lemmikkiluokan puolelta kaikki kuusi ilmoitettua saivat erinomaisen, vaikka itse olisin saattanut olla muutaman heistä kohdalla tiukempi. Ulkomuotoluokasta Kajo taas sai viivan. 

Kajo ulkomuotoluokan arvostelussa

Meillä parhaat sijoitukset tulivat taas mummoille, ja Suppis sai kunniapalkinnon ja Tähti oli pet-naaraiden kolmas sekä paras veteraani. Pet-naaraiden paras ja paras juniori menivät kyllä aika lähelle, eli lapsuudenystävälleni muuttaneelle Wandan ja Dominon siskolle <3 Tuo koko poikue oli kyllä aivan ihana, ja ystäväni tyypit olivat varmasti viimeistelty näyttelyyn paljon omiani paremmin. Minulla kun olisi yhä petrattavaa näyttelypuunaukseen panostamisessa, mikä kostautuu etenkin junnujen kohdalla, koska junnuilla taso on yleensä paljon kovempi, ja niillä annetaan häntäsotkuja yms. vähemmän anteeksi kuin mummoilla. Mutta vannon taas saman kuin aina, eli että ehkä sitten ensinäyttelyyn. 

Tytöt menossa pet-arvosteluum

Tällä kertaa olin myös ensimmäistä kertaa vuosiin ellen peräti ensimmäistä kertaa yli viiteentoista vuoteen assarina, eli kantamassa bokseja numerojärjestyksessä tuomarille. Pitkästä tauosta huolimatta selvisin yhä numeroista 1-22. Olkootkin että olisimme hetkellisesti halunneet Maijun kanssa täsmälleen samoja bokseja, kun ulkomuotoluokissa oli tuplaluokat, ja vaikka arvostelu aloitettiin eri luokista, Saija kiri puolivälissä Tellun kiinni. 

Domino peseytyy

Näyttelyn aikana suunniteltiin vähän myös tulevaa huhtikuista Houtenin reissua, sekä toukokuussa olevaa seuraavaa näyttelyä. Seuraava näyttely onkin sitten taas meiltä katsottuna lähempänä eli Naantalissa. 

Samaan aikaan kun oma päivä kului näyttelyssä, kotirintamalla Mauno ja Löllö osallistuivat antaumuksella poikien pelipäivään ollen mukana peleissä niin kovin kuin vain kissa pystyy. Niinpä heille oli myös järjestetty pelipöydälle oma yksityisaitio kissanpedin muodossa.  

Kotoa saapui poikien kuvakuulumisia Jussin ja Timon ikuistamina

 

Kajon ulkomuotoluokan arvostelu

Kajon Pet-arvostelu

Tähden arvostelu

Pulun (eli entisen Aamun, jonka Jussi on uudelleenimennyt) arvostelu

Dominon arvostelu

Suppiksen arvostelu

Usvan arvostelu

Maunon kontrolli

Jännitin Maunon kontrollia enemmän Löllön pappatarkastusta, enkä valitettavasti turhaan. Vaikka Löllön käytös on muuttunut viime aikoina enemmän kuin Maunon, Löllö kuitenkin on kohta 15 vuotias pappakissa, jonka kohdalla on ihan luonnollistakin, että ikä ja perussairaudet alkavat vaikuttaa elämänrytmiin. Maunon oireilu oli pienempää, jo aiemmin esiintyneen oksentelun vähittäistä lisääntymistä pidemmän hyvän jakson jälkeen, mutta Mauno on kuitenkin täyttämässä kesällä vasta 7 vuotta, eikä hänen ruokinnassaan tai lääkityksessään ole tapahtunut muutoksia. 

Valitettavasti ne muutokset löytyivät sitten ultrasta. Maunon ohutsuoli on paksuuntunut edellisen kontrollin jälkeen, Maunon sappitiehyeet ovat reagoineet, sappi on täynnä sakkaa ja sapen ja maksan välistä löytyi pieni, vielä identifioimaton patti. Osa verinäytteistä lähti ulkoiseen labraan ja niiden tuloksia odotellaan vielä. Eli pojan lääkitykseen tullaan tekemään muutoksia.

Ihan ensimmäiseksi Maunolla aloitetaan Ursochol-lääkitys sapen muutoksista johtuen. Sitten riippuen lopuista verikoetuloksista ja Maunon reagoinnista Ursocholiin aloitetaan mahdollisesti myös kortisoni ja joitain muita lääkkeitä/tukivalmisteita. Havaittu patti oli vielä sen verran pieni, noin 8mm halkaisiljaltaan, että sen kohdalla jatketaan vielä toistaiseksi seurantalinjalla, ja sitä lähdetään tutkimaan tarkemmin jos se lähtee kasvamaan, tai jos vaikuttaa siltä, että se vaikuttaa sapen toimintaan. 

Omat tunteet asian suhteen ovat vielä vähän sekaisin. Olin jotenkin niin varma, että tällä kertaa eläinlääkärillä olisi meille huonoja uutisia, että en voi sanoa olevani yllättynyt, vaikka en odottanutkaan löytyväksi ihan tätä. Vain että jokin on aiempaa enemmän vialla. Olen muutenkin alkanut kiinnittää huomiota siihen, että meillä minä reagoin yleensä aikaisemmin ja herkemmin siihen, jos kroonikoiden tilassa tapahtuu muutoksia. Jussi sen sijaan bongaa yleensä nopeammin tyyppien akuutit vaivat.

Mutta eipä tässäkään voi muuta, kuin hengittää syvään ja lähteä säätämään lääkityksiä. Mauno on kroonisesti sairas, eikä siitä todennäköisesti ikinä tule tervettä. Haluamme kuitenkin pitää pojan niin kauan, kuin hänelle on mahdollista tarjota hyvä elämä, eli elämä pojan kanssa tulee olemaan tätä: kontrolleja, lääkityksiä ja lääkitysten säätämistä. Ja niiden välissä toivottavasti välillä pitkiä hyviä ja tasaisempia jaksoja, jolloin voi välillä unohtaa sen, että poika on sairas (kunhan ei unohda lääkityksiä).

Löllö oli lopulta mukana Maunon seuraherrana, kun jouduimme aamulla toteamaan, ettei se verinäytteen ottaminen käynytkään kotona ihan yhtä näppärästi kuin klinikalla. Joten totesin lopulta kaikille vähemmän stressaavaksi, että Löllökin lähti mukaan, ja napattiin puuttuva verinäyteputki klinikalla. Uskon että tämä oli etenkin Maunolle todella iso juttu, sillä Maunoa jännittää klinikalla aika paljon. Joten Maunoa selvästi rauhoitti, kun tilanteita saattoi tarkkailla nukkuvan Löllön selän takaa. Löllö taas pystyy ihan hyvin nukkumaan klinikallakin.

Löllön puuttumaan jääneet tulokset saatiin sitten heti paikanpäällä, ja niissä oli kaikki viitearvoissa. Eli Löllön lääkityksiin ei tullut tässä vaiheessa mitään muutoksia.     

Ihan itte piirsin

Somessa kiertää nyt tekoälytrendi, jossa pyydetään tekoälyä piirtämään henkilöstä itsestään karikatyyri, joka ilmentää hänen ammattiaan ja kiinnostuksenkohteitaan. Harkitsin hetken lähteväni tähän mukaan. Asiaa pohtiessani törmäsin kuitenkin yhden taitelijan postaukseen aiheesta, ja päätin sittenkin lähestyä haastetta vähän eri tavalla, ja kaivoin ensimmäistä kertaa vuosiin esille tussini ja puuvärini. 

 

En ole täysin tekoälyvastainen, ja hyödynnän sitä jonkin verran myös työssäni. Saatan käyttää sitä esimerkiksi kääntääkseni ruotsinkieliset ajanvaraukset suomeksi, niin että pystyn ennakoimaan paremmin työpäiväni kulun (meillä osa eläinlääkäreistä ja siten myös asiakkaista on ruotsinkielisiä). Kuitenkin pyrin myös huomioimaan sen, kuinka paljon resursseja tekoäly tarvitsee, ja rajaamaan sen käyttöä tilanteisiin, joista saan siitä eniten hyötyä. Toki rajaaminen käy koko ajan vaikeammaksi, kun tekoälyominaisuudet integroidaan yhä tiiviimmin kaikkeen tavallisista googlehauista alkaen.  

Ammatillisena tunnustuksena kerrottakoon, että pidän enemmän pissa- kuin verinäytteiden käsittelystä, ja jos samaan päivään osuu monia pissavaivaisia potilaita, ne ovat usein aika kivoja työpäiviä. Olkootkin että ultraäänilaitteen avulla otetut kystopissanäytteet ovat vielä kivempia kuin kauhan kanssa otetut vapaasti lasketut pissanäytteet.  

Puutarhasuunnittelua

Ulkona tuntuu ja tuoksuu hyvin vahvasti pakkanen, mutta kevään lähestyminen käy koko ajan selvemmäksi. Valon määrä lisääntyy kovaa vauhtia (olkootkin että Turun lähtötaso joulukuun alkupuolella oli se 8 minuuttia auringonpaistetta jaettuna useammalle viikolle...), ensimmäinen taimikuvasto tuli jo postista ja Facebookin syöte alkaa täyttyä puutarhajutuista. Ja huomaan että minussa on alkanut tänä vuonna aiempaa vahvemmin herätä puutarhaihminen. Sellainen sivupersoona joka miettii jo helmikuun alussa, mitä taimia hankkia, mitä istuttaa mihinkin ja millä aikataululla kasvihuoneen viereiset kasvupenkit saataisiin vihdoin kunnostettua. 

Sen verran varovainen tämä sivupersoonani kyllä vielä on, ettei se pysty täysillä jyräämään varovaisempaa järjen ääntä. Nyt jo useamman vuoden kokemuksella kun olen huomannut, että minun kasvihuoneeni voi hyvin ja kukoistaa, jos eläimetkin tekevät niin. Mutta heti jos eläinpuolella joku sairastuu vakavammin tai kuolee, kasvihuoneen kasvitkin yleensä kuolevat. Etenkin hellejaksoilla kasvihuone kun muuttuu armottoman paahtavaksi, ja siten hyvin riippuvaiseksi kasteluksi, ja usein jo parin päivän harhautuminen asiasta tekee pysyvää tuhoa. Niinpä parin ensimmäisen vuoden jälkeen olen keskittynyt omissa pihasuunnitelmissani ratkomaan myös tätä ongelmaa. Kasvihuoneessa on ollut jo parina vuonna kastelujärjestelmä, ja tänä vuonna ajattelin ensimmäistä kertaa testata parvekkeelle kasvusäkit kastelualtaalla.  

 

Nyt kun kastelujärjestelmän myötä olen jo parina vuonna onnistunut paremmin tomaattien ja kurkkujen kanssa, ja viime vuonna onnistuin saamaan ensimmäistä kertaa kunnolla satoa myös napostelupaprikoista ja chileistä, innostuva puoli minusta haluaisi vaihtaa tänä vuonna turbovaihteen silmään ja lisätä vähän kaikkea: ruusupapuja, herneitä, vadelmapensaita, mansikkamaan... Mutta koitan taas malttaa mieleni, keskittyä max. muutamaan uuteen lajiin ja muutamaan uuteen tuotteeseen, ettei sitä taas panosta keväällä kaikkea energiaa ja kaikkia liikeneviä rahoja puutarhaan, ja tapa kaikkea kesken kesää, kun niitä voimia tarvitseekin johonkin muuhun.  

Ehkä sitä tänä vuonna heittäytyy villiksi ja kokeilevaksi uusien tomaatti- ja chililajikkeiden suhteen (chilien talvehdittamisessa kun en onnistunut). Kurkkujen suhteen varmaan turvaudutaan taas tutun eksoottiseen sitruunakurkkuun, koska se on niitä harvoja kasviksia joista Musti-tegu pitää. Herneet ja pavut jäävät todennäköisesti odottamaan vielä kesää 2027, niin ettei kasvihuoneen viereisten kasvulavojen uusimiseen tule liian tiukka deadline. Niille kasveilla, joita en saa helposti kytkettyä kastelujärjestelmään tai joita en ajatellut istuttaa kasvusäkkeihin ajattelin ottaa testiin kastelutarvetta harventavat kastelurakeet, jotka parantavat kasvualustan vedensitovuutta.  

Kasvihuoneviljely voi tässä vaiheessa olla itselleni sopiva kärsivällisyysharjoituksen muoto. Siskoni on aloittanut hapanjuurileivonnan, mutta onnistuin jo tappamaan ensimmäisen hapanjuurivauvani ja en ole vielä uskaltanut startata kuivakaapissa odottavaa varmuuskopiota siitä, joten voi olla, että arkeni on ainakin tällä hetkellä liian hyppivää juurileivontaa ajatellen, etenkin kun sen hengissä pitämiseen minulla ei ole vielä yhtä vahvoja rutiineja kuin tämän eläintarhan kanssa jonglööraamiseen. 

Jossain kaukaisemmassa tulevaisuudessa sitä mielellään myös näkisi kasvattavansa itse salaatit ja yrtit lemmikkienkin tarpeisiin kesäkaudella, mutta toistaiseksi olen todennut villikasvien keräämisen ja satunnaisten orvokkien napsimisen omista kukkaistuksista vähemmän sitovaksi. Sitä kun pystyy harrastamaan aina silloin kun ehtii, eikä se sido säännöllisesti mihinkään. Jussikaan kun ei ole niin ahkera nurmikonleikkaaja, että onnistuisi kerralla tuhoamaan kaikkia apajoitani, vaan aina jostain päin pihaa löytyy kaikkea siankärsämöistä voikukkiin.  

 

Löllön pappatarkki

Etenkin seniori-ikäisille kissoille suositellaan vuosittaisia terveystarkistuksia eläinlääkärillä. Siinä kohtaa kun mukaan astuvat säännölliset lääkitykset, vuositarkistukset muuttuvat suositellusta välttämättömäksi, sillä eläinlääkäri ei voi edes lain mukaan määrätä eläimelle reseptilääkkeitä yli vuodeksi kerrallaan tutkimatta eläintä välissä uudelleen. Löllöllä on mennyt nyt säännöllisinä lääkityksinä Solensia joulukuusta 2022 ja sen rinnalla gabapentiini helmikuusta 2024. Gabapentiiinin annostusta on jouduttu nostamaan kerran 6/25, mutta muuten lääkekombo on toiminut Löllöllä hyvin nivelrikon ja spondyloosin hoidossa - tai jos tarkkoja ollaan nivelrikon ja spondyloosin oireiden hoidossa. Löllön varsinaisiin sairauksiinhan lääkkeillä ei ole mitään vaikutusta, mutta ne pitävät sairauksiin liittyvän kivun poissa, tai ainakin sillä tasolla, ettei kipu vaikuta Löllön arkiseen elämänlaatuun. Johtuen Löllön perussairauksista tärkeintä kontrollointia tehdään jatkuvasti kotona, eli tarkkaillaan sitä, että sen lisäksi että Löllö syö, se myös leikkii, liikkuu, antaa koskettaa ja pystyy puhdistamaan itseään, jonka lisäksi hän ei ilmennä kipukäytöstä, eli ei kyyhötä, eristäydy tai näytä kipuilmeitä. Sillä valitettavasti lääkkeistä huolimatta Löllön vaivat ovat eteneviä, ja voivat saavuttaa jossain vaiheessa sen pisteen, jossa kipulääkkeillä ei saada enää ylläpidettyä riittävän hyvää elämänlaatua - tai sitten voi olla, että jokin muu vanhuuden kremppa ehtii viedä pojan ennen kuin tulee se päivä, että kipulääkkeen nostollakaan ei voida ostaa lisää elämänlaatua. 

Löllömies <3

Mutta vaikka Löllön sairaudessa tärkein mittari on elämänlaatu kotona, se ei silti poista vuosittaisen pappatarkinkaan merkitystä. Kliinisen tutkimuksen lisäksi pojasta otettiin tiistaina verikokeet. EDTA putken kanssa tuli valitettavasti pieniä ongelmia matkalla labraan, joten se joudutaan ottamaan uudelleen ensiviikolla. Löllö on onneksi lunki poika myös verinäytteen otossa, ja saan otettua uusintanäytteen kotona, joten tästä ei onneksi tule isoa lisästressiä pojalle. Kliinisessä tutkimuksessa eläinlääkärillä tuli pieniä ongelmia, sillä Löllö rakastaa kosketusta, ja hän oli niin otettu saamastaa huomiosta, ettei sydämen kuuntelusta tahtonut tulla pojan kehräämisen takia mitään. Myöskin selän tunnustelua hieman hankaloitti se, että poika alkoi sen myötä leipoa innoissaan ilmaa. Mutta kummasti eläinlääkärin oli sen myötä helppo yhtyä mielipiteeseeni siitä, että Löllö ei vaikuta kivuliaalta nykyisellä lääkityksellä. 

Valmistuneissa verinäytteissä valtaosa oli viitearvoissa, mutta SDMA oli hieman koholla. Se yhdessä muiden arvojen kanssa viittaisi alkavaan munuaisrappeumaan. Muutos on niin pieni, ettei se aiheuta vielä toimenpiteitä. Mutta tämän myötä esimerkiki pidempiäaikaista tulehduskipulääkkeiden käyttöä on syytä harkita hyvin tarkkaan. Onneksi kuitenkaan kumpikaan Löllöllä käytössä olevista kipulääkkeistä ei mene tähän kategoriaan, eli verikoetulosten pohjalta ei tarvitse tehdä muutoksia nykyiseen lääkitykseen. Joissain tapauksissa munuaisrappeuma voi myös nostaa verenpainetta, joten kun kotiinlainattava verenpainemittari vapautuu, otan sen taas lainaan, ja tarkistan Löllön paineet. Eläinlääkäri ei kuitenkaan pitänyt tätä Löllön kohdalla kovin todennäköisenä, mutta sellaisena joka olisi hyvä tarkistaa.  

Eli ellei lopuissa verikokeissa ja verenpainemittauksessa tule isompia ylläreitä, Löllö voi hyvillä mielin jatkaa pappaantumistaan kotona nykyiseen malliin. Hammaskivet voisi olla hyvä käydä taas jossain välissä poistamassa. Korvissa Löllöllä oli edelleen möhnää, mutta huomattavasti vähemmän kuin ennen ProAuris-korvatippojen aloittamista, joten korvien hoitoa jatketaan nyt niillä.  

Olo on huojentunut, vaikka Löllön osalta en nyt odottanutkaan mitään isompia pommeja. Todennäköisimmät sellaiset muutokset, joita kotona ei olisi ollut mahdollista huomata, olisivat voineet olla veriarvoissa, mikä olisi voinut tuoda paineita muuttaa ruokintaa tai lisätä uusia lääkityksiä. Mutta jotenkin minulla oli jo lähtökohtaisesti ihan luottavainen olo sen suhteen, että vaikka Löllön elämänrytmi on alkanut selvästi hidastua, pojan aika ei ole ainakaan ihan vielä. Minun on myönnettävä, että jännitän enemmän Maunon ensiviikolla olevaa suolistokontrollia, sillä Mauno on alkanut taas oksennella, vaikkei pojan ruokavaliossa tai lääkityksessä ole tapahtunut muutoksia. Joten pidän melko todennäköisenä, että vähintään Maunon lääkitystä joudutaan säätämään johonkin suuntaan, että tilanne saadaan taas rauhoittumaan. 

Karkki maailmalle ja Donatella kotiin

Nyt kun meidän kotona oleva eläinmäärä on saavuttanut sen pisteen, jossa sen ei soisi enää kauheasti kasvavan, sitä on joutunut miettimään foster failure asioitakin vähän uusiksi. Aika isolla osalla meille "vähintään sijaiskotiin" tulleista kun on ollut myös taipumusta jäädä tänne. Kuitenkin jos haluan jatkossakin pystyä auttamaan nopeasti sijoituspaikkaa tarvitsevia tyyppejä, minun olisi aiempaa enemmän opeteltava toimimaan vain välisiltana matkalla kohti loppuelämän kotia. 

Myönnän kuitenkin että eläimen pitäminen itse on usein helppo ratkaisu verrattuna uusien kotien etsintään. Silloin välttyy uusien kotien arvioinnilta ja riskinotolta. Sekä silloin jos uusi koti ei löydy luontevasti lähipiiristä, välillä ihan uskomattomien kyselyiden vastaanottamiselta. Varsinaista luopumisen tuskaa en kuitenkaan yleensä koe, silloin jos päädyn siihen, että olemme jollekin eläimelle vain se välistoppi. Sillä jos ihan rehellisiä ollaan, silloin kun tyypille löytyy juuri se oikea koti, minusta on oikeastaan ihan mukava seurata sitä uuden omistajan intoa ja pakata tyyppi matkaan.

Kuten tänään Karkki-viljakäärmeen kanssa. Vaikka olin täysin valmis pitämään Karkin itse, sillä hetkellä kun kaveri kertoi etsivänsä itselleen sopivaa ensikäärmettä, palapelin palaset vain loksahtivat kohdalleen, ja olin täysin valmis saattamaan Karkin matkaan. Kaverin valmistautuessa Karkin tuloon olemme käyneet yhdessä läpi hoito-ohjeita, terraarion sisustusta ja olosuhteita, ja tänään tuli sitten se päivä, kun kaikki oli valmista Karkin muuttaa. Ja minusta tuntuu että homma meni juuri niikuin sen pitikin mennä. Karkilla on uudessa kodissaan vähintään kaikki sama, mitä hänellä olisi ollut täälläkin, paitsi että sielä hän on ensimmäisenä ja ainoana käärmeenä vielä ihan erikoisspesiaalityyppi, eikä yksi monesta hienosta tyypistä, kuten hän olisi ollut täällä. 

Karkin lähdöstä huolimatta kotona olevien eläinten määrä ei tänään kuitenkaan laskenut, sillä lähes samalla ovenavauksella kuin Karkki lähti, nelivarvaskilpikonna Donatella palasi talvihoidostaan Lemmikkihoitola Voikukasta. Olimme sopineet, että haemme Donatellan suoraan horroksesta, joten täällä alkaa sitten rouvan herättely tähän vuoteen. Vielä Donatella on samassa laatikossa, jossa on viettänyt talvihorroksensa, niin että lämpötila saa ensin rauhassa hiljakseen nousta. Sitten kun hän alkaa lähteä liikkeelle, siirretään hänet omaan asumukseensa alkuun ihan huoneenlämpöön. Huomenna palautetaan sitten käyttöön uv-valo ja lämpölamppu, ja ensiviikolla aletaan sitten tarjota ruokaa.

Donatellan ollessa hoidossa afrikkalainen kääpiösiili Nuttu on saanut lainata hänen residenssiään. En ollut ihan täysin päättänyt, mihin asumisratkaisuun päädyn Nutun kanssa sitten, kun Donatella palaa, mutta juteltuani Jussin kanssa päädyimme kuitenkin antamaan vaatehuoneasumistolle vielä mahdollisuuden. Se on kuitenkin pinta-alallisesti erittäin hyvä Nutun tarpeisiin, vaikka minua vähän mietittyttääkin, miten sinne on voinut kulkeutua niin monta hiusta. Mutta kokeillaan tätä nyt vielä, tarkastellaan tassuja useammin, ja jos ongelma vielä uusii, mietitään sitten jotain muuta. Meillä on kuitenkin varastossa parikin erilaista pleksiaitausta sekä vino pino taikakuutioita, joista saadaan sitten tarvittaessa viritettyä toisentyyppistä asuntoa. 

Ja se kun mainitsin postauksen alussa, ettei lauman soisi kauheasti kasvavan, niin muotoilu oli juuri niin syystä. Sillä ei kauheasti ei ole sama kuin ei yhtään, ja johonkin tulevaisuuteen on alettu nyt miettiä mahdollisesti sijoituskissaa. Se olisi voinut olla mahdollisesti lähitulevaisuuttakin, mutta yksi mahdollinen pentue syntyi eilen, eikä elossa syntyneissä pennuissa ollut yhtään naarasta. Joten katsotaan asiaa sitten taas myöhemmin, mahdollisesti joskus kesän korvilla.  

 

Koottuja kuulumisia

Jotenkaan en ole nyt ehtinyt/jaksanut päivitellä someen kauheasti mitään. Joten tehdään taas tämmöinen pieni kooste siitä, mitä tänne kuuluu.

Vähän tärähtynyt Hattara

Nutellan jalan turvotus on laskenut, eikä mummo enää onnu. Hän pystyy myös kulkemaan jo rapuissa entiseen tapaan. Kuitenkaan mummon vauhti ei ole palannut vielä samalle tasolle kuin ennen jalkavammaa, vaan hän lepäilee yhä enemmän, eikä protestoi jumittamista samalla tavalla esimerkiksi rynkyttämällä porttia.

Löllön korva on taas vähän oireillut ja sieltä löytyi korvanäytteestä vähän hiivaa ja paljon möhnää. Bakteereita ei tällä kertaa näkynyt. Löllön korvaan päätettiin nyt kokeilla uusia Akesovetin probioottipohjaisia ProAuris-korvatippoja, joiden pitäisi rauhoittaa korvan tilannetta ilman usein toistuvia korvapuhdistuksia. Toiveissa olisi, että tilanne saataisiin tällä kertaa rauhoittumaan ilman rauhoituksessa tehtävää korvahuuhtelua.

Maunolla on ollut nyt vuodenvaihteesta alkaen taas enemmän oksentelua. Hänelle otettiin nyt IBD:n tukihoitoon kokeeksi ensimmäinen nimenomaan kissoille suunnattu maitohappobakteeri Lacto-B Cat Akesovetilta (meillä kävi joo töissä Akesovetin tuote-esittelijä, jolta sain tuotteet testiin kun kerroin meidän pojista). Tämän lisäksi Maunolle pitäisi kyllä alkaa katsoa aikaa vatsaonteloultraan kontrolliultraa varten.

Maunokin hoitaa Löllön korvia

Leopardigekko Piparin vasemman silmän siristely on vähentynyt merkittävästi, ja se on jo suurimman osan ajasta auki. Tämän myötä myös Piparin ruokahalu on parantunut entisestään.

Sain ostettua kaverilta käytettynä kaksi 180cm pitkää terraariota (180*61*61cm & 180*61*45cm), jotka odottavat nyt autotallissa että niille saadaan raivattua tila matelijahuoneesta. Nämä ovat menossa kaliforniankuningaskäärme Pepille ja tuliskinkki Pyrolle, joilla on kummallakin tällä hetkellä tuota pienemmät terraariot.

Tein päätöksen rescueviisikkoon kuuluvan Karkki-viljakäärmeen suhteen, ja hän tulee muuttamaan kaverilleni sitten kun kaveri saa hänelle kaiken valmiiksi. Karkki kun vaikuttaa sekä hoidettavuutensa että luonteensa puolesta oikein sopivalta myös ensikäärmeeksi, ja kaverillani oli etsinnässä kiva ensikäärme.   

Frettien junnuosasto eli Hattara, Notte, Sera ja Mymski ovat yhä täysin talvimoodissa ja nukkuvat suurimman osan päivästä.

Kääpiörottalauma on ollut nyt reilun viikon koko porukalla päähäkissä. Päähäkkiin siirron jälkeen ensimmäisinä päivinä oli enemmän piippailua etenkin tunneleissa, mutta nyt tilanne on alkanut rauhoittua. 

Hoitohommat laittavat ramaisemaan

Sarvirottakäärme Sauron on päässyt vähän lihomaan ja hänellä alkaa nyt pieni laihis. Olemme selvästi sortuneet sulattamaan hänelle liian usein hiiren samalla kun on ruokittu noita hoikemmassa kunnossa olevia tyyppejä, ja nyt hänen ruokailuväliään on selvästi tarpeen harventaa.  

Autotalliin löydettiin uusi jääkaappi, joten ensitalvena nelivarvaskilpikonna Donatellan talvihorros olisi taas tarkoitus toteuttaa kotona. Nyt hän on vielä horrostellissa kilpikonnahoitola Voikukassa, josta varasimme hänelle talvihorrospaikan täksi talveksi autotallin edellisen jääkaapin hajottua juuri kun rouvan horroksen olisi pitänyt alkaa.  

Merivesialtaaseen onnistuttiin löytämään uusi nostopumppu välipäivinä ja se saatiin asettua paikoilleen uudenvuodenaattona. Hannes-myrskyn aiheuttama lairevika ei onneksi johtanut kala- tai korallimenetyksiin altaassa, kun tilanne saatiin korjattua ajoissa.

Kääpiörotista Aamu, Kajo, Domino, Usva, Tähti ja Suppis ovat ilmoitettuna Lemmikki- ja showkesyrottien ystävänpäivänäyttelyyn Palojoelle.  

Mitä tyypit täyttävät 2026?

Koska kumminkin aina unohdan laittaa erilliset synttäripostaukset, laitetaan taas tällä tavalla koottuna, mitä meidän tyypit täyttävät tänä vuonna, sekä keiden kaikkien osalta tämä tiedetään. Kalat ja siirat jätin suosiolla pois listalta, koska heidän ikiään meillä ei ole tiedossa. Myös matelijoista meiltä löytyy niitäkin tyyppejä, joiden iästä ei ole edes arvausta.

 

Valtu viime yönä

Käärmeet

0.2 Python regius kuningaspyton "Pamela" & "Selena" 13v

1.0 Python regius kuningaspyton "Batman" 1v

0.1 Boa constrictor kuningasboa "Alma" 23v

1.0 Boa constrictor kuningasboa "Valtu" 1v

1.0 Corallus hortulanus amazonin puuboa "Thanos" 6v

1.0 Oreocryptophis porphyraceus coxi thaimaalainen bamburottakäärme "Enzo Ferrari" 10v

1.0 Python bevittatus tiikeripyton "Luigi" 9v

1.2 Pantherophis guttatus viljakäärme "Mini", "Hani" & "Karkki" 12v

1.0 Pantherophis guttatus viljakäärme "Karamelli-Kalkaros" ??

0.1 Gonyosoma boulengeri sarvirottakäärme "Sauron" 12v

1.0 Thamnophis sirtalis sirtalis flame sukkanauhakäärme "Mata" 5v

0.1 Bothriechis schlegelii ripsipalmukyy "Doritos" 4v

1.0 Xenodon pulcher tricolor siankärsäkäärme "Pulsu-Petteri" 4v

1.0 Atheris squamigera afrikkalainen pensaskyy "Speedy" 4v

0.1 Lampropeltis californiae kalifornian kuningaskäärme "Pepi" ?? 

0.1 Epicrates cenchria brasilian sateenkaariboa "Alias" ??

Liskot

0.1 Phelsuma madagascariensis madagaskarin päivägekko "Ötökkä" 12v

1.0 Phelsuma madagascariensis madagaskarin päivägekko "Yondu" 7v

0.X Lepidodactylus lugubris surugekko ??

0.1 Tarentola mauritanica muurigekko "Hupsis" 13+v

0.1 Eublepharis macularius leopardigekko "Zola" 12v

0.1 Eublepharis macularius leopardigekko "Pipari" 7v 

0.0.1 Lepidothyris fernandi tuliskinkki "Pyro" 4v

1.0 Salvator merianae argentiinan mustavalkoinen tegu "Musti" 4v 

1.0 Pocona vitticeps parta-agama "Luci" n. 8-9v 

1.0 Rhacodactylus auriculatus gargoyle gekko "Kilroy" ??

Aino & Luci

 

Sammakkoeläimet

0.5 Bombina orientalis kiinankellosammakko 4v

0.0.2 Dendrobates tinctorius azureus sininuolimyrkkysammakko "Blue" & "Beta" 3v

0.0.6 Epipedobates anthonyi namunuolimyrkkysammakko 2v

 

Hämähäkkieläimet

0.0.1 Brachypelma hamorii "Lotta-Päivi" 13v

0.1 Heterometrus laoticus vietnamilainen metsäskorpioni "Ripley" 8+v

0.1 Pterinochilus murinus "Mörrimöykky" 4v

0.1 Psalmopoeus irminia Venezuelan suntiger "Tikru" 4v

0.1 Lasiodora parahybana "Kolossi" 8v

0.1 Brachypelma boehmei "Jalapeno" 7v

0.0.1 Tliltocatl albopilosum 'Nigaragua' "BonusBonus" 4v

1.0 Hasarius adansoni "Pomppo" 1v

 

Kilpikonnat

0.2 Testudo horsfieldii nelivarvaskilpikonna "Donatella" 36v

 

Jääkaappivoro Sera

Fretit

Nutella 11.5. 8v

Hattara 13.6. 4v

Notte 9.4. 3v

Sera 9.4. 3v

Mymski 5.6. 3v

Kissat

Löllö 8.5. 15v 

Aino 17.2. 7v

Mauno 15.6. 7v

Löllö & Löllön masu <3

Kääpiörotat

Pihlaja 17.3. 3v

Torvis 28.6. 3v

Suppis 15.10. 3v

Tähti 13.6. 2v

Hanski 20.2. 1v

Kasi 31.3. 1v

Usva 31.3. 1v 

Erika 18.5. 1v

Aamu 11.10. 1v

Kajo 5.11. 1v

Wanda 13.11. 1v

Domino 13.11. 1v

Wanda

Pikkusiilitanrekki

Simo 15.6. 5v

 

Afrikkalainen kääpiösiili

Nuttu 22.2. 1v