Saatiin sittenkin vähän yhteistä lomaa Jussin kanssa, valitettavasti tosin Jussin positiivisen koronatestituloksen myötä. Eli nyt sitten kotoillaan ja katsotaan, miten minun käy. Itse kun olen toistaiseksi onnistunut välttämään koronan kokonaan, tosin tämä on ensimmäinen kerta Jussillakin. Samalla positiivinen testitulos taloudessa pakottaa vähän vielä jarruttelemaan yhden hankkeen kanssa, joka tulee toivottavasti näkymään blogin puolella lähitulevaisuudessa.
Lupailin kesäkuun puolella palailla loman mittaan vähän tarkemmin meidän uusiin tyyppeihin, jotka kevään ja alkukesän mittaan ovat lähinnä vilistäneet mainintoina kokoelma-postauksissa. Eli pysähdytään tällä kertaa tarkemmin tapauksiin Jester ja Zola. Kyseiset kaksi liskoa, parta-agama Jester ja leopardigekko Zola tulivat meille tosiaan viime kuussa HeKo-ringin kautta vähintään väliaikaismajoitukseen. Päätin kuitenkin melko heti tyyppien tulosta kuultuani, että minun puolestani ne voisivat jäädä tänne pysyvästikin. Ja tännehän he sitten jäivät.
Zola kerjäysasemissa |
Molemmat liskot olivat saapuessaan todella hoikassa kunnossa liskojen omistajan estyttyä huolehtimasta niistä. Jester oli myös aivan liian pienessä terraariossa, kun hänen edellinen omistaja ei ollut saanut muutettua Jesterillä alunperin ollutta terraarioita uuteen kotiinsa. Näitä ongelmia lukuunottamatta liskot vaikuttivat virkeiltä ja hyväkuntoisilta, joten olimme alusta asti luottavaisia sen suhteen, että tyypit saataisiin vielä kuntoon. Tyypit muuttivat meille asumuksineen ja tarvikkeineen, ja ensimmäisen yön molemmat saivatkin viettää vielä vanhoissa terraarioissaan. Samalla lähdimme kuitenkin heti modaamaan Jesterille isompaa terraariota. Meillä oli onneksi juuri haettuna tyhjä sopivan kokoinen terraario, johon olin alkuun ajatellut päivittää Pamela-kuningaspytonille isomman terraarion. Nyt siitä tuli kuitenkin Jesterin asumus.
Kummallakin liskolla oli ollut aiemmin asumuksen pohjalla paperi, mutta terraarioiden vaihdon myötä päätimme samalla muuttaa pohjat hieman luonnollisemmiksi. Jester sai terraarioonsa liuskekiviä ja hiekkaa. Zola liuskekiviä ja hiekan ja saven sekoitusta, sillä leoskeilla on isompi riski irtohiekan syömiseen. Hiekkaan sekoitettu savi teki pohjasta kiinteämmän, vaikka sillä kestikin sitten kuivua yllättävän pitkään. Muu sistus kierrätettiin pitkälti niistä, mitä liskoilla oli tullessaan, sekä valmiiksi kaapista löytyneistä. Ainoastaan muutaman luolan sorruin hankkimaan käytettynä yhden herppiryhmän kautta, kun ne sattuivat olemaan Turussa myynnissä. Tekniikkapuolelle jouduimme päivittämään Jesterille yhden uuden valorungon ja uv-putken. Hankinnoista osan olisi voinut periaatteessa saada kuitteja vastaan takaisin HeKo-ringiltä, mutta koska olimme siinä kohtaa jo käytännössä päättäneet pitää liskot, niin katsoimme kulujen menevän omiin lemmikkikuluihin.
Zolan uusi terraario |
Jesterin uusi terraario |
Kumpikin liskoista alkoi heti syömään hyvin ja etenkin hyönteiset ovat maistuneet hyvin molemmille. Zolan ruokavalioon ei muuta kuulukaan, mutta Jesterillä ne ovat lisä. Aikuisen parta-agaman ruokavalio kun voi koostua jopa 80 prosenttisesti kasviksista, hyönteisten ollessa vain pieni lisä parina päivänä viikossa. Jesteristä tämä on hieman epäreilua, vaikka se onkin suostunut antamaan jo mahdollisuuden voikukanlehdille, vadelmanlehdille ja apilankukille. Kumpikin liskoista syö mielellään kädestä, ja vaikka Zola pääsi muuttamaan uuteen liukuovelliseen terraarioonsa vasta muutamia päiviä sitten, se on kovaa vauhtia oppimassa, missä on uuden terraarion paras kerjäyspaikka. Etenkin tullessaan hoikemmassa kunnossa olleessa leopardigekko Zolassa näkyy nyt jo selvä muutos tulohetkeen.
Jester piti minulle seuraa nojatuolissa samalla kun Juussi sääti neidin valoja |
Isoimmat haasteet tyyppien kanssa ovat olleet toistaiseksi teknisiä, sillä Jesterin lämpölampun polttimo tuntuu palvan koko ajan. Nyt kun menossa on jo neljäs polttimo, vaihdoimme kokeeksi koko valaisimen. Mikäli tämäkin polttimo palaa alle viikossa, täytyy seuraavaksi kokeilla Jesterinkin lämmittelypaikalle samantyylistä keraamista polttimoa kuin Zolallakin on.
Talouden aiemmista liskotyypeistä sekä Jester että Zola poikkeavat siinä, että molemmat ovat käsiteltävissä. Meillä ennestään asuneet gekot kun ovat kokonsa, nopeutensa ja herkkäihoisuuten myötä puhtaasti katselulemmikeitä. Silloin kun oikein lämpimiä ja aurinkoisia päiviä Jesteriä on myös mahdollista nostaa ulkoilemaan frettien aitauksessa. Fretit kun eivät lämpöhalvausherkkinä eläiminä sitä muutenkaan pysty helteillä hyödyntämään. Jester kuitenkin suhtautuu ainakin toistaiseksi varauksella terraarion ulkopuolisiin aktiviteetteihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti