Neljäs adventti

Vuorokausi ehti jo vaihtua, mutta varmasti tämä voidaan vielä laskea sunnuntaihin. Tänään meinasi iskeä pieni paniikki. Joulu tuntuu lähestyvän niin vauhdilla, ja kaikki olevan pahemmin vaiheessa kuin koskaan. Tänään onkin sitten laskettu urakalla: tyynyjä, peittoja, lakanoita, pussilakanoita, tyynyliinoja, haarukoita, veitsiä, lautasia, istuinpaikkoja, petipaikkoja... Nyt kun ehtisi vielä hyvin vinkata, jos vieraiden tarvitsee tuoda jotain mukanaan. Laskeminen kuitenkin vähän rauhoitti, sillä melkein kaikkea tuntuu olevan jo riittävästi, kunhan vain huolehtii pyykkikorit tyhjiksi ja kaikki astiat pesuun ennen joulua. Tänään muistettiin myös vihdoin viimeistellä ruokatilaus, joten valtaosa tarvittavista ruuista tulee kotiovelle tiistaina-illalla. Lähempänä aattoa olevat toimitukset olivat kaikki jo täynnä, joten herkimpien tuotteiden osalta pitää tehdä vielä lisäksi pieni täydennyskierros loppuviikosta. Jussi on kuitenkin jo luvannut hoitaa sen siskonmiehen kanssa. 

Kissojen ruokakaapin järjestämiseen sai eniten apuja

Rutusta kaappi oli päästetty huolestuttavan tyhjäksi: sielähän mahtuisi viettämään joulun!

Tilanne saatiin onneksi korjattua

Joulukoristelutkin saatiin vihdoin alkuun kodin sisällä, vaikka yksi penkeistä unohtui vielä hakea ulkoa sisälle kuivumaan. Se pitää ehdottomasti muistaa huomenna, samoin kuin kuusen haku. Vaikka joulustressi tahtoo puskea pintaan ja työntää pientä tuskanhikeä, siinä on kuitenkin se hyvä puoli, että sille pystyy aktiivisesti tekemään jotain: viemään roskia, tyhjentämään kylmiötä, miettimään kuusen paikkaa... Sen toisen taka-alalla jyskyttävän jännityksen kanssa kun ei voi muuta kuin odottaa, nimittäin työssäoppimispaikan. Kun yhtäaikaa toivoo jouluksi ilouutisia ja miettii, että mitä jos sittenkin vedän lyhyemmän korren, mihin lähtisin hakemaan seuraavaksi. Vaikka toisaalta en haluaisi edes ajatella koko asiaa ennenkuin tulokset tulevat. Silti sitä ei voi olla käymättä läpi mielessään, mikä haastattelussa meni mielestäni hyvin, ja missä olisin voinut parantaa.

Ruttu tarkistaa linnakisan palkintoja

Voittopuu löysi paikkansa takan edestä

Tummanharmaa rahi ja kiipeilytynnyri löysivät uudet paikkansa frettihuoneesta

Löllöstä oli myös hyvä, että yksi kiipeilypuista siirrettiin olkkariin ikkunan eteen

Siinä on Rikoskomissario Lölländerin uusi toimisto

Sitten on se asia, mitä en oikeastaan edes jännitä. Pampula muuttaa meille keskiviikkona. Keskiviikosta osa täytyy siis varata sille, että Petterin aitaus jaetaan väliseinällä kahtia, jotta saadaan muutettua Mainio siihen väliseinän taakse ja siivottua Mainiolla oleva aitaus Pampulalle. Pampula kun on oikeasti pieni, joten koen sen kohdalla ehdottomasti parhaaksi laittaa hänet tiheäpinnaisimpaan aitaukseen ja tuplaverkon taakse pojista, että vältetään varmasti kaikki vahingot. Jussia taas jännitti ihan kauheasti, kun käytiin lauantaina tapaamassa Pampulaa, sillä Jussilla ei ole ikinä ennen ollut omaa kania. 

Kylmiö on taas pesua vaille valmis käyttöön (torakat muuttivat toistaiseksi matelijahuoneen puolelle)

Pojat ovat löytäneet vessalaatikot niin hyvin, että päästiin lisäämään aitauksiin jo mattojakin

Viikonloppuna ehdittiin myös pelata kiipeilypuutetristä. Jotta voittopuulle saatiin sopiva paikka, päädyttiin vaihtamaan olohuoneen ja makuuhuoneen kiipeilypuiden paikkaa keskenään niin että saimme olohuoneeseen kaksi samanlaista kiipeilypuuta. Samalla olohuoneesta muutti kiipeilytynnyri ja rahi frettihuoneeseen, jotta olohuoneeseen saadaan mahtumaan kiipeilypuiden lisäksi myös joulukuusi. Pahvilinnakin sai nyt väistyä kierrätykseen, jotta aattona mahtuu liikkumaan hyvin myös pyörätuolilla. 

Tiedän että joulu tulee ja rytinällä vaikka en tekisi sen eteen enää yhtään enempää. Silti ajattelin ottaa tavoitteeksi, että jouluna ei olisi ainakaan (paljon) hutikakkoja nurkissa ja torakat ja jouluruuat olisivat eri vadeilla. Muu on sitten hienosäätöä.