Aatto meni isommitta kommelluksitta, mutta muuten tämä joulu ei mennyt omalta osalta ihan nappiin. Ennen aattoa stressitasoja nosti, kun hakemastani työssäoppimispaikasta ilmoitettiin, ettei valinta kohdistunut tällä kertaa minuun, joululahjat eivät ehtineetkään saapua ajoissa perille ja huomasimme että Mintun turkin parturointi on voimistunut selvästi. Kun sitten vielä joulupäivinä ehdittiin säikähtää Maunon karanneen ulos, Jussin äidiltä menivät sulakkeet joka johti putkirikkoon ja vuokralaiseni ilmoitti ulko-oven menneen saranoiltaan, joulusaunakaan ei riittänyt sulattamaan kaikkea sressiä pois. Huomenna alkava arki on siis varsin tervetullut, kun saa ehkä isännöitsijääkin paremmin kiinni ja pääsee varaamaan Mintulle eläinlääkäriaikaa. Tänään ajanvarausnumero kun on mennyt koko ajan vastaajaan, jossa pahoitellaan ruuhkaa ja luvataan palata myöhemmin asiaan. Tällä hetkellä toivon enemmän kuin mitään, että Mintun kohdalla kyse olisi edenneestä hammassyöpymästä, sillä se paitsi selittäisi kivuliaisuuden, se olisi helposti hoidettavissa. Sillä kivusta tuo parturointi nyt melko varmasti johtuu, sillä jouluksi saatu kipulääkitys rentoutti Minttua selvästi. Mikäli virtsan sakkaisuus taas on edennyt virtsakiviksi, tilanne on huomattavasti kinkkisempi, sillä mikäli Mintun ruokaan sekoittaa minkään määrän Urinary-ruokaa sekaan, Minttu mieluummin paastoaa kuin koskee ruokaansa.
 |
| Siskolta saatu joululahja <3 |
 |
| Kaikki kanit saivat aatoksi omat kuuset kuivatuilla omenarenkailla koristeltuina. Tässä Pampula ja Pampulan kuusi |
Mutta ei tämä joulu silti täysi katastrofi ollut. Kahdesta koronasäikähdyksestä huolimatta saatiin lopulta koko porukka paikalle joulun viettoon, ja juuri ennen joulua aatonaattona meille kotiutui Pampula. Mikäli kanit asuisivat meillä sisällä, kotiuttaminen olisi toki tehty vasta pahimman jouluhärdellin jälkeen, mutta nyt joulu taisi olla jopa rauhallisin mahdollinen aika Pampulan saapua, kun Jussikaan ei ole ehtinyt olla ihan koko aikaa autotallissa ihastelemassa miniään.
Huomenna sitten jatketaan työssäoppimispaikkahakemuksia ja koitetaan taas vähän hengittää. Josko ensivuosi olisi sitten vähän enempi minun vuoteni. Vaikka pakko kyllä sanoa nyt joulukuun osalta, että kaiken muun vastapainona minulla on ollut kyllä ihan mieletön arpaonni Facebookin ja Instagramin joulukalenteriarvonnoissa. Niistä tuli nimittäin lahjakortit Mustiin ja Mirriin, Ruohotupaan ja kampaamoon, Pk-frettien jäsenyys ensivuodelle ja Pet-Vetin tuotepalkinto, jota odotellaan vielä saapuvaksi - sekä useampi levy suklaata.
 |
| Joulupäivän lumimyräkän jälkeen fretitkin pääsivät taas harrastamaan lumisukellusta uima-altaalle |
 |
| Joulukuusi on saanut monta ihmettelijää |
Ohhoh, onpas teillä ollut vauhdikas ja stressaava jouluaika. Lohdutuksena kuitenkin vastoinkäymiset ovat pääasiassa tavaroihin liittyvää. Pikaista paranemista Mintulle ja paljon peukkuja pystyyn noihin top-hakuihin! Pakollisten harjoitteluiden ja erilaisten palkattomien työmuotojen vuoksi ilmaistyövoimastakin on nykyään ylitarjontaa. Sen verran osaava ja toimelias olet, että sinulle ihan varmasti löytyy pikapuoliin oikein hyvä paikka!
VastaaPoistaKiitos tsemppauksesta! Tällä hetkellä näyttää, että seuraava työssäoppimispaikkahaastattelu saattaa olla jo tässä välipäivinä. Jännää! Ja tiedän ettei sitä pitäisi liikaa stressata, mistä sen paikan lopulta löytää. Varmasti sitä kuitenkin löytää jonkun paikan, ja kaikista paikoista voi varmasti oppia. Vaikka tietty se aina vähän harmittaa, kun joku toinen valitaan eikä itseä, mutta eipä minulla ole ollut tässä vielä aikaa kerätä kauheasti kannuksia klinikkaeläinhoitajana, jotta olisi vielä kauheasti osaamista mitä näyttää. Mutta sitä varmasti tulee, eikä mikään ovi ole vielä lopullisesti kiinni.
Poista