Päivän piristyksiä

keskiviikko 18. elokuuta 2021

Tämä viikko on alkanut huomattavasti kevyemmillä fiiliksillä kuin edellinen. Tuntuu että pahin shokki on alkanut väistyä ja tehdä enemmän tilaa tavalliselle surulle ja haikeudelle. Enää ei itketä ihan koko aikaa, vaikka tunteet ovatkin yhä tavallista enemmän pinnassa. 


Eilen sain tänne vieraaksi frettiystävän pienen poikansa kanssa. Vaikka en ole koskaan ollut vauvaihmisiä, ystävä oli oikeassa siinä, että pikkumiehen hymyä oli vaikea vastustaa. Kissoista taas vauvan puuhamatto ja soseet olivat aika vastustamattomia, ja kaikki Löllöä lukuunottamatta kävivätkin vuorollaan testaamassa maton. Rutun ja Maunon sosevarkausyritykset kävivät sen verran röyhkeiksi, että ne onnistuivat neuvottelemaan koko porukalle ylimääräisen välipalan, jotta pikkumies sai pitää omansa. Samalla ystävä toi meille pari aarrekassia, kun hän oli siivonnut osan frettitavaroistaan pois, ja kysynyt olisiko meillä käyttöä. Koska en edelleenkään osaa ommella, en voi väittää etten rakastaisi sitä kun joku osaa ja pystyy tekemään kaikkia ihanuuksia kivoista kankaista. Nyt meillä onkin sitten taas useita uusia herkullisen pinkkejä petejä ja muita ihania.


Tänään puolestaan ylläri löytyi postilaatikosta. Täällä on satanut kohta kaksi päivää putkeen, joten päätimme että emme uskalla enää odottaa postilaatikon vaihdon kanssa, sillä Jussi pelkää että hänen tilaamansa sarjakuva on vaarassa, jos se ehtii saapua nykyiseen laatikkoon joka aukeaa välillä itsestään kovalla tuulella. Suureksi yllätykseksi postilaatikossa olikin jo pahvipaketti, mutta ei suinkaan Jussin tilaama sarjakuva, vaan Fazerin patukkaboksi. Paketin mukana ollut saatekirje kertoi sen olevan Tassulinnan jengiltä, eli Tuijalta, Pepsiltä ja Maxilta. Paketin löytyminen lämmitti mieltä kovasti. 

Sydän on yhä mustelmilla, mutta parina viime päivänä olen itkenyt surun lisäksi myös ilosta ja liikutuksesta. Vaikka korona yhä jyllää, ja monet tapahtumat ovat olleet sen myötä jäissä, ei tätä polkua olla yksin tallaamassa. Ja vaikka olemme joutuneet hautaamaan viime aikoina enemmän eläinystäviä kuin olisin ikinä halunnut menettää, meillä on yhä aika mahtava jengi täällä. Kyllä tästä vielä noustaan.

11 kommenttia:

  1. Ihana Tassulinnan jengi. Minuakin muistivat tuollaisella ihanalla herkkuboksilla keväällä, kun elämä oli mustaakin mustempaa.

    Lämpöisiä ajatuksia teille. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivottavasti teilläkin jo helpompi jakso menossa <3

      Poista
  2. Toivottavasti suklaat maistuvat ja piristävät mieltä ❤️

    VastaaPoista
  3. Nyt taisi tulla suklaaboksi just oikeaan osoitteeseen just oikeaan aikaan. <3

    VastaaPoista
  4. Sun blogisi on ihan paras siksi, kun tämä on niin aito! Kerrot myös epäonnistumiset ja nyt surun ja shokin, et pelkkiä iloisia asioita tai huonoista pelkkiä kakkakuvia.

    Sulla on viimeiset pari vuotta ollut aikamoista pyöritystä, vaikka valtaosin onkin ollut mukavia muutoksia. Uudet koulutukset, kodit ja työpaikat ovat stressin lähteitä, vaikka olisivatkin positiivista stressiä. Siihen päälle nämä yllättävät suru-uutiset, ja vieläpä niin monet lyhyessä aikavälissä. Vaikka ne ovat vain eläimiä ja niiden kuuluu lähteä vuosissa laskettavassa ajassa, ennen meitä, on se suru kuin joku vanha läheinen lähtisi.

    Ihana kuulla, että olet jo paremmalla mielin! Sinulla on elettyä elämää jo sen verran takana, että tiedät, että kipeimmätkin kokemukset lopulta haalistuvat haikeansuloisiksi muistoiksi. Pikkuhiljaa sitä kohti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokainen eläinihminen ja eläimistä haaveileva osaa varmasti löytää ne positiiviset asiat itsekin, ja etenkin somessa se ruusunpunainen vielä monesti korostuu. Niin vaikka niistäkin on tietty itestäkin kivempi kirjoittaa, niin en halua blogin jäävän pelkkään siihen - paitsi jos joskus saataisiin viime aikojen vastapainoksi oikein pitkä jakso pelkkää hattaraa ja auringonpaistetta. Jos niin käy, en aio valittaa jos ei ole hetkeen mitään muuta mistä kirjoittaa :D

      Poista
  5. Ihania piristyksiä. Kyllä se aurinko sieltä vielä paistaa kunnollakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Ja nyt kun on satanut näin rankasti, on hyvät todennäköisyydet että auringonpaiste tuo tullessaan sateenkaaria ja ruukullisen kultaa. Tai ainakin sateenkaaren.

      Poista
  6. Koskettavaa tarinaa. Olen nähnyt tuollaisen suklaaboksin. Se oli tarkoitettu lahjaksi Lotta Svärd säätiön talonmiehelle syntymäpäivän kunniaksi.

    VastaaPoista

 
BLOG TEMPLATE BY MAIJA SUNI