Nutskun astutuksesta tulee tämän viikon perjantaina kolme viikkoa, ja meillä on nyt ensimmäinen mahdollinen poikashavainto. Jussi on ollut meillä aina parempi tunnustelemaan frettien tiineyttä, ja tänään hän uskoi tunnistaneensa ensimmäisen mahdollisen kuplan eli poikasen Nutellan mahassa. Tässä vaiheessa havainto on toki vielä hyvin epävarma, mutta mikäli se on sitä mitä sen uskotaan olevan, lähipäivien ja ensiviikon aikana havaintojen pitäisi helpottua poikasten kasvaessa. Vaikka Nutskuun on toki suhtauduttu mahdollisesti tiineenä astutuksesta alkaen, tämä kupla alkoi rikkoa ympäriltäni kuolemien mukanaan tuomaa kuplaa. Sillä mikäli Nutsku on todella nyt tiine, matkaa se 2,5-viikon kuluttua mammalomalle Sotatanssin frettilään.
 |
| Nutsku on aina ollut loistava roolimalli kaikille lapsilleen |
Vaikka pentujutut ovatkin pääosin Sariannan vastuulla, eikä minun periaatteessa tarvitsisi viedä sinne muuta kuin emo itse, toki sitä jo miettii mielessään pakkauslistaa. Pitäähän sitä toki valita tuttu viltti tai pari mukaan mammailuboksiin, ja vähän lempiherkkuja, tuttua ruokaa... Unohtamatta sitä samaa kantoboksia, joka Nutskulla oli mukana viime reissullaan. Minä höösään jo täysillä, ja Jussi muistuttelee vieressä, että nyt on vähän turhan aikaista innostua vielä liikoja. Mutta kun tämä päivä on muuten mennyt siivotessa kanikamoja varastoon leikkimökkiin, mammailukassin sisällön suunnittelu on hyvin tervetullutta vastapainoa sille.
 |
| Toimitus saattaa sisältää myös saukkoa |
Nyt saa siis peukuttaa täysillä, että poikasia on tulossa ja kaikki menisi hyvin synnytyksessä ja poikasten kanssa, jos niin on.
Iih, Nutskulla on taatusti poikasia massussa. Täytyy olla. Tai ainaski me uskotaan niin!
VastaaPoistaMonesti on tullut mieleeni kysyä, joten teen sen nyt. Miten kissat ja fretit oppivat olemaan keskenään rauhanomaisesti? Jotain opettamista pitää varmaankin tapahtua, ettei käy hullusti :)
VastaaPoistaAlkuun frettejä ja kissoja ei ainakaan meillä voinut jättää sekunniksikaan valvomatta keskenään, vaan jopa vessakäyntien ajaksi fretit joko menivät omaan huoneeseen tai kissa tuli mukaan vessaan. Sitten aina kun lähestymisyritykset menivät ei-toivutusti tai leikit liian raisuiksi, kiellettiin. Jos kiellot eivät tuntuneet tehoavan, liian raisu osapuoli (meidän tapauksessa fretti) laitettiin hetkeksi jäähylle (jos omistajaa laiskotti tai ei ehtinyt tehdä muuta), tai sitten lähdettiin lenkille/otettiin jokin riehakas leikki, ja jatkettiin tutustumista sitten kun riehupylly oli vähän vähemmillä kierroksilla ja jaksoi ehkä taas paremmin keskittyä. Tätä jouduttiin tekemään eniten ensimmäisinä viikkoina kun ekat kissanpennut tulivat taloon, ja freteistä olisi ollut hurjan hauska jahdata niitä pitkin kämppää.
PoistaMyöhemmät lisäykset ovat menneet sitten huomattavasti helpommin, kun omat fretit ovat jo nähneet lukuisia kissoja, ja omat kissat lukuisia frettejä, niin ne eivät ole sitten molemmille osapuolille uusi juttu. Esimerkiksi hoitofretteihin kissat eivät reagoi juuri mitenkään, sillä ne ovat vain frettejä. Ja kun kissoja ei juuri kiinnosta, hoitofretitkin jättävät sitten kissat yleensä rauhaan, kun niistä ei saa niin vahvoja reaktioita, että niitä olisi kauhean hauska härkkiä.
Nykyään meillä pitää muistuttaa lähinnä Mallua välillä käytöstavoista, kun se saattaa joskus tylsyyksissään alkaa hätyttää kissoja, jos kaikki muut fretit ovat nukkumassa. Maunoa taas joutuu välillä ohjaamaan muihin leikkeihin mummofretin jaloitellessa, kun Maunosta sen kanssa olisi kiva leikkiä joskus yhtä vauhdikkaasti kuin junnujen. Tämäkin on kuitenkin jäänyt lähes kokonaan pois, kun Maunokin on alkanut nyt aikuistua.
Mielenkiintoista!
Poista