Kansiohommia ja naksutinharkintaa

Se on vihdoin tehty. Meiltä löytyy vihdoinkin kansio, jossa on hoito-ohjetiivistelmät kaikille meiltä löytyville eläimille, tärkeät yhteystiedot ja pari muuta tarpeellista juttua samoissa kansissa. Tämä on ollut ajatuksen tasolla työn alla yli vuoden, mutta en ollut saanut sitä etenemään kun olin jäänyt junnaamaan siihen, mikä olisi paras laajuus ja tarkkuus tähän hommaan. Kansion pääasiallisena tarkoituksena kun on olla hätävarana, jos minulle ja Jussille kävisi jotain niin, että joku joutuu tulemaan kylmiltään ilman opastusta hoitamaan meidän laumaa. Eli esimerkiksi siltä varalta, että joutuisimme yhdessä auto-onnettomuuteen, eikä kumpikaan meistä ole hetkeen siinä kunnossa, että pystyisi antamaan mitään ohjeita. 

The kansio

Meiltä löytyy tällä hetkellä viitisenkymmentä lajia, joten jos joka lajille olisi lähtenyt tekemään yksityiskohtaisia hoito-ohjeita, kukaan ei pystyisi saman päivän aikana sekä lukemaan kansiota läpi, että hoitamaan laumaa, joten kansio piti saada kevyemmäksi. Tavoitteena ei kuitenkaan ole, että kukaan olisi kansion luettuaan valmis hankkimaan kyseisiä lajeja itselleen, vaan lähinnä saada pidettyä jengi suunnilleen hengissä ja mahdollisimman hyvinvoiviva ajan x. Alkuun olin miettinyt muunmuassa sitä, miten saisin parhaiten tiivistettyä meidän frettien ruokintaohjelman eri eläinproteiinien kiertoineen, sisäelinpäivineen ja vuodenaikavaihteluineen, kunnes totesin ettei niillä ole mitään väliä. Mikäli täällä olisi oikeasti akuutti tilanne päällä, ja eläimet pitäisi vain saada hoidetuksi, hienosäätöä keskeisempää on että hoitaja saa suunnilleen käsityksen siitä, heittääkö frettien kuppiin lihaa vai porkkanoita. Toki määristäkin laitettiin vähän osviittaa, mutta en edes koittanut lähteä ohjeistamaan niitä mitenkään tarkasti, koska frettien kohdalla siinä tulee taas kuvioihin se vuodenaikavaihtelu, onko kyseessä lemppariruoka vai vähemmän lemppari jne. Hätätilanteessa kuitenkin tärkeintä olisi, että niillä olisi kupissa jotain, minkä ne tunnistavat ruuaksi ja mitä ne voivat syödä. Ja sama kaikkien muiden lajien kohdalla: lyhyellä aikavälillä se ei ole niin justiinsa, onko kilpikonnien kupissa juuri oikea määrä täydellisen sopia tummia salaatteja ja yrttejä, kunhan niillä on saatavilla suunnilleen sopiva määrä jotain tarpeeksi sopivaa kasviravintoa, eikä tyyliin lautasellista jauhomatoja ja omenoita.

Lopulta kansion sisällöksi tuli tässä kohtaa seuraavat A4-sivuille tiivistetyt ohjeet:

YHTEYSTIEDOT

SIRULUKULISTA

FRETIT

KISSAT

SIILI JA OPOSSUMI

KÄÄRMEET JA LISKOT

AKVAARIO

KANIT

KILPIKONNAT

HÄMÄHÄKIT

SAMMAKKOELÄIMET

HYÖNTEISET

OHJEITA HELTEEN VARALLE

TALVEHTIMISEN VALVONTA

Kaikissa ohjeissa lähdettiin siitä, että ohjeistuksen pitää mahtua yhdelle sivulle, vaikka tiivistäminen ei aina kuulu humanistin vahvuuksiin

Yhteystietoihin laitoimme Turun alueen päivystävän eläinsairaalan, meidän yleensä käyttämämme eksoottisia eläimiä hoitavan eläinlääkärin, Turun alueella kotikäyntejä tekevän eläinlääkärin ja listan harrastajista, joille voi tarvittaessa soittaa ja kysyä lisää eläinten hoidosta, tai akuutissa tilanteessa apua eläinten hoitoon tai pahimmassa tapauksessa eläinten uudelleen sijoitteluun. Useampikin kaveri antoi onneksi suostumuksensa lisätä itsensä listalle, sillä meillä on tosiaan tällä hetkellä melkoinen eläintarha, joten kaikkia mahdollisia eläintilanteita on täysin mahdotonta ennustaa etukäteen, vaikka kirjoittaisin joka lajista kirjan mittaisen hoito-ohjeen. Ja mikäli tänne päätyisi ensihätään esimerkiksi minun äitini jonkun minulle sattuneen onnettomuuden jälkeen, se tuskin olisi paras mahdollinen hetki lievästi käärmekammoiselle lähteä kokeilemaan myrkyllisten käärmeiden hoitamista ensimmäistä kertaa ikinä.

Kaikki ohjesivut tuli myös laminoitua, jotta ne voi halutessaan napata helposti pois kansiosta, jos kokee helpommaksi käydä lauma läpi kortti kerrallaan, ja laittaa se sivuun sitten kun on saanut yhden tehtyä. Laminoituna ne eivät myös heti hätkähdä, vaikka niihin osuisi vähän vettä tai jotain muuta. Ja jos ollaan hetki optimistisempia, laminoituna kortteihin on helppo kirjoittaa tussilla juuri sillä hetkellä ajankohtaisia lisähuomiota laumasta, jos kansio joskus jäisi hoitajalle hoito-ohjetiivistelmäksi meidän lähtiessä suunniteltuun reissuun. Esimerkiksi mahdollinen lääkekuuri olisi mahdollista kirjata kyseisen lajin sivulle ilman että joutuisi tulostamaan koko sivun uudelleen, ja pyyhkiä pois sitten kun lisätieto ei olisi enää ajankohtainen.  

Ihan vielä kansio ei ole täysin valmis, ja suunnittelen parhaillaan millaisen kannen siihen tekisi, ja pitäisikö sinne hankkia välilehtiä. Mutta tärkeintä kuitenkin on, että nyt se on tehty. Se yhdessä jokaisesta terraariosta löytyvien lajitietojen kanssa antaa jo aika paljon paremmat valmiudet jollekin ottaa tämän lauman hoito haltuun, jos olemme itse väliaisesti estyneet. 

Poikienkin päänmenoksi on suunnitteilla jotain...

Mutta sain minä viikonloppuna jotain muutakin aikaiseksi kuin kansion (ja monta pitkää pelisessiota, kun siskon mies oli viikonlopun Turussa lautapelaamassa, ja peliohjelmaan mahtui useampia minuakin kiinnostavia pelejä). Viime yönä osallistuin nimittäin webinaariin kanien naksutinkoulutuksesta. Koulutuksen järjestäjä oli yhdysvaltalainen, joten koulutus alkoi suomen aikaa kello 1.30 sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. En ole ikinä kokeillut naksutinkoulutusta minkään eläimen kanssa, ja kouluttanut eläimiä muutenkin äärimmäisen vähän, joten pidin siitä, kuinka alusta ja vaihe kerrallaan homma käytiin luennolla läpi monien videoesimerkkien kanssa. Suurimman osan aikaa homma saatiin näyttämään varsin helpolta ja toteutettavissa olevalta. Isoin mutta tuli kuitenkin luennon lopussa kysy ja vastaa osiossa, kun joku kysyi heti ensimmäiseksi sen, mitä olin itsekin miettinyt: mitä sitten, kun kani asuu yhdessä toisen kanin kanssa, ja tekee suunnilleen kaiken yhdessä toisen kanin kanssa. Meilläkin kun on se tilanne, että jos hommaan liittyy namit, Mainio on varmasti samassa paikassa kuin Petteri. Jo aiemmin luennolla kun oli käyty läpi, että koulutustilanne olisi hyvä saada kanille mahdollisimman rennoksi, minkä takia esimerkiksi kanin siirtämistä sille vieraaseen tilaan koulutettavaksi ei suositeltu. Valitettavasti tässäkin vastaus oli, että saaliseläimenä kanille voisi olla koulutusta haittaava stressitekijä, mikäli ennen koulutusta kaveri jouduttaisiin sulkemaan jonnekin muualle, etenkin kun kanit eivät yleisesti ottaen kauheasti välitä nostelusta, ja kaiken yhdessä tekevästä kaksikosta voisi olla hankalaa houkutella vain toinen jonnekin (herättämättä toisen huomiota ja epäilyksiä), etenkin ennen kuin on ehditty opettaa kanit menemään esimerkiksi pyynnöstä boksiin. Kouluttaja antoikin suositukseksi, että kaksikon kohdalla toimii yleensä parhaiten harhauttaa toinen ruualla hieman sivummalle, ja tehdä toisen kanssa namien avulla sen verran toistoja kuin ehtii siinä ajassa kuin toinen syö, ja tehdä sen jälkeen vaihto. Yhtäaikainenkaan kouluttaminen kun ei yleensä toimi, sillä naksautus pitäisi pystyä ajoittamaan juuri siihen, kun kani toimii toivotusti, ja vaikka kaksikko hääräisi yhdessä, molemmat eivät välttämättä katso juuri oikeaan suuntaan täsmälleen samalla hetkellä. Koska itselläni ei ole aiempaa koulutuskokemusta, ajatus siitä, että pitäisi yhtä aikaa koittaa keskittyä yhden kouluttamiseen ja toisen harhauttamiseen tuntuu haastavalta. Harmi että nyt alkaa olla iltaisin niin pimeääkin, että en pysty Jussin töiden jälkeen valjastamaan häntä avuksi houkuttelemaan toista pojista esimerkiksi valjaslenkille siksi aikaa kun itse harjoittelisi toisen kanssa. 

Tietenkin sitä voisi lähteä opettelemaan naksutinkoulutusta ensin myös kissojen kanssa, mutta jotenkin koen, että kanien kanssa siitä voisi olla enemmän hyötyä. Jos sitä saisi kunnolla vahvistettua että kanit menevät itse pyydettäessä esimerkiksi boksiin ja vaa'alle, sitä saisi vähennettyä tilanteita joissa kaniin on pakko tarttua ja pitää kiinni lähinnä kynsienleikkuisiin ja rokotuksiin, mikä voisi helpottaa poikien luottamuksen voittamista. Saaliseläimenä kani kuitenkin reagoi kiinniottamiseen yleensä voimakkaammin kuin pedot. 

Mauno ei ainakaan aio opiskella keskellä yötä