Talvikanilan suunnittelua

Tämän kesän heinäsatoa myydään nyt, mikä osaltaan nopeutti lopullisen päätöksen tekemistä kanien suhteen. Kahden isokokoisen ulkokanina elävän risteytyksen heinänkulutuksella eläinkauppojen pikkupussit kun eivät olisi kaikkein taloudellisin vaihtoehto, etenkin kun riittävän kokoisen kuivan varastotilan löytäminen koko talven heinille ei olisi ongelma täällä. Eikä sitä heinää ole toki kannattavaa varastoida, jos ei ole syöjiä, joten sovittuani heinäkaupat huomiselle, tuli samalla sitten lyötyä lukkoon, että Taiga ja Pihka ovat jäämässä.  

Meille jäävä kaksikko: Pihka takana, Taiga edessä

Heinääkin isompi kysymys kanien jäädessä on toki sopivan talvitilan järjestäminen. Alunperin olin suunnitellut leikkimökistä ympärivuotista kanilaa: vähän eristeitä seiniin ja tarhaa kylkeen, ja siinä olisi hyvin tilaa neideillä touhuta. Mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän vaihtoehto alkoi kuitenkin epäilyttää. Leikkimökille saisi vielä vedettyä suhteellisen helposti sähköt kasvihuoneelta jollain jatkotroikalla, niin että sinne saisi sulanapitokaapelin vesikuppiin ja jos oikein kova talvi iskee lämpölampun. Jatkotroikkakaan ei kuitenkaan muuttaisi sitä tosiasiaa, että leikkimökki on sellaisessa nurkassa tonttia, jossa ei ole mitään muuta: sinne asti ei ole ulkovaloja, ja mikäli talvesta tulisi yhtä luminen kuin edellinen, pitäisi ylimääräisiä lumitöitä tehdä yli kahdenkymmen metrin matkalta kanilalle päästäkseen. Lähimmät vesipisteet leikkimökiltä katsottuna ovat sisällä ja autokatoksella. Otin sitten mielikuvaharjoituksena helmikuisen koulupäivän: koulu alkaa kahdeksalta Paimiossa, joten lähden ajamaan Turusta seitsemän aikaan pilkkopimessä. Aamutorkkuna keskittyisin todennäköisesti tekemään aamulla vain sen verran lumitöitä, että saan auton liikkeelle. Se jättäisi kanien hoidon iltapäivään kun kotiudun viiden maissa, jolloin olisi taas jo pilkkopimeää, ja muukin lauma vielä hoitamatta. Ajatus siitä, että silloin eläintenhoito olisi pakko aloittaa kolaamalla koko matka leikkimökille asti ei houkuttanut.

Laidunhäkki sai valvonnan alla toimivan lisäsiiven kompostikehikoista

Mikäli kuitenkin haluaisin pitää kanit, mietin mitä muita vaihtoehtoja talvitilaksi voisi olla. Autotalli olisi tietenkin tämän talven osalta helpoin: sielä on ikkunat ja lämmitys valmiiksi. Sielä on sähköt ja vesipiste, ja sinne olisi helppo toteuttaa iso aitaus samoin kuin hoitofreteillä on nyt ollut. Autotallikaan ei olisi kuitenkaan ratkaisu pidemmän päälle, sillä jollain aikataululla Jussi haluaisi sinne harrasteauton käyttöauton lisäksi, sekä mahdollisesti flipperin. Eli mikäli nämä suunnitelmat toteutuvat, jossain vaiheessa autotallissa ei olisi enää tilaa kaneille. Ja jos kanit nyt jäävät, ne olisi tarkoitus pitää kunnes ne lähtevät sitten vanhuuttaan.

Ensimmäinen yhteiskuva Pihkan kanssa

Seuraavaksi huomio kiinnittyi autotallin viereiseen varastoon. Sieläkin olisi sähkövalo, pistorasiat sekä vesipiste, ja pienellä uudelleen järjestelyllä portaiden alle voisi saada noin 1,5*1,45m kokoisen sisätilan kaneille. Se olisi toki huomattavan paljon pienempi kuin kahdessa muussa vaihtoehdossa, mutta varaston seinään olisi mahdollista puhkaista kulkuaukko, ja jatkaa tilaa ulospäin. Jussi ei kuitenkaan innostunut tästä vaihtoehdosta, sillä portaiden alla olevalla seinällä menee kasvihuoneelle johtavia sähköjohtoja, jotka pitäisi saada sitten suojattua kaneilta.

Sitten sen keksin! Mikäli polttopuut siirtäisi portaiden alle, mihin alkuun ajattelin kaneja, kaneille voisi tehdä tilat samaan varastoon hyllyjen alle, missä meillä nyt on polttopuut. Siihen saisi suunnilleen 2,5*1m sisätilan, ja niinikään puhkaistua suoran kulun ulkotarhaan. Näin kanien sisätilan välittömässä läheisyydessä olisi sekä valot, sähköpistoke että vesipiste, ja se olisi suoraan autokatokseni yhteydessä, eli ei edellyttäisi lumisinakaan talvina yhtään lisää lumitöitä. Tullessani koulusta tai töistä olisin jo autosta astuessani muutaman askeleen päästä kaneista. Lisäplussana ulkotarha sijoittuisi kilpikonnatarhan ja kasvimaan välille, eli sen ympärille pystyisi lähtemään suoraan suunnittelemaan juoksutarhaa, jossa kanit voisivat kesäisin touhuilla valvonnan alla samalla kun hoidan puutarhahommia. Kun Jussi vielä näytti alustavasti vihreää valoa sille, että kanit muuttaisivat leikkimökin sijaan varastoon, meillä taitaa olla voittaja. Siitä kyllä vielä keskustellaan, toteutetaanko tarha jo tänä vuonna, vai viettävätkö kanit ensimmäisen talven autotallissa.  

 

Tällähetkellä todennäköisin talvikanilan paikka