sunnuntai 21. marraskuuta 2021

Perhosia mahassa

Huomenna alkaa koulu. Tänään on koko päivän tuntunut siltä kun olisin niellyt parvellisen perhosia. Olen yhtäaikaa sekä innoissani että jännittynyt. Päässä surisee eikä minulla ole aavistustakaan kuinka pystyn nukkumaan ensiyönä. Yksi tekijä mikä piti minut monta vuotta varastohommissa oli että on loppujen lopuksi todella helppoa tehdä työtä jolla ei ole itselle mitään merkitystä. Työtä mikä ei ole vähäisissäkään määrin sidoksissa omaan identiteettiin tai joka ei kykene haastamaan omaa kunnianhimoa ja kilpailuviettiä millään tasolla. Se että töihin voi vain mennä, napsauttaa äänikirjan päälle ja tehdä työnsä vapauttaa todella paljon kaistaa muuhun, vaikka käykin pidemmän päälle tylsäksi. Se että työ oli helppoa ja tiesin että minut pystyi korvaamaan työpaikalla yhdellä puhelinsoitolla varamispalveluun toi myös todella paljon vapautta. 


Eläinalan töissä en tule ikinä pääsemään samanlaiseen vapauteen, koska en usko että voin tehdä sitä puhtaasti rahan takia. En usko, että voin enää ikinä yhtä helposti sulkea työpaikan ovea kun sovitut tunnit ovat tulleet täyteen, ja keskittää huomioni heti muualle. Olla ottamatta yhtä henkilökohtaisesti jos teen jonkin virheen, mikä johtaa osaltaan siihen, että koen tarvetta opetella koko ajan lisää ja antaa itsestäni enemmän, jotta välttäisin kaikki mahdolliset vältettävissä olevat virheet. Koska eläinala ei ole minulle vain jotain millä maksaa laskut, en myöskään usko, että jatkossa yyteissä tulee olemaan pelkkiä hyviä vaihtoehtoja. 

Se mitä teen työkseni ei ole koskaan aiemmin kertonut juuri mitään minusta itsestäni. Sillä ei ole ollut mitään yhteyttä siihen, mikä minua kiinnostaa, mitä olen opiskellut tai mitä arvostan vapaa-ajallani. Uusi ammatti tulee muuttamaan sen kaiken. Rakennan ensimmäistä kertaa ammatti-identiteettiä, joka on hyvin vahvasti sidoksissa siihen, kuka minä olen. Ja vaikka se on se suunta, mihin olen halunnut kulkea jo pidempään, se on samalla ihan äärettömän pelottavaa. Koska minä haluan olla hyvä. Haluan pärjätä. Haluan työllistyä ja tulla osaksi työyhteisöä. Haluan jatkaa itseni kehittämistä ja jatkokouluttautua pitääkseni tulevaa ammattitaitoani yllä.  

Huomenna päivä alkaa onneksi kuitenkin vasta vähän myöhemmin, niin en ole yhtä pahasti panda heti ensimmäisenä päivänä. 

2 kommenttia: