maanantai 13. syyskuuta 2021

Kissanluukku ja muita kuulumisia

Viikonloppu meni taas vauhdilla. Perjantaina aamupäivästä meillä kävi ilmanvaihtokoneiston huolto, joka toi pientä jännitystä kissojen ja frettien elämään, kun ilmanvaihtokanavat puhdistettiin ja desinfioitiin huolella. Samalla saimme hyviä vinkkejä siihen, miten meillä oleva laumakoko olisi hyvä jatkossa huomioida käyttämällä koneellista ilmanvaihtoa hieman isommalla asetuksella ja vaihtamalla suodattimia useammin. Kotikohtainen koneellinen ilmanvaihtokin kun on meille yhä uusi juttu, ja yksi kohta sillä pitkällä listalla, mitä on nyt omakotitaloon muutettua pitänyt opetella käyttämään ja huoltamaan. Tähänkin oli toki saatu vinkkejä myyjäpariskunnalta, mutta heillä oli lemmikkinä vain yksi koira, joten ne asetukset ja vaihtoväli mikä toimi heillä, eivät ole enää ideaalit meidän talouteen.

Perjantaina myimme myös pois muutamia kaappiin kertyneitä pikku terraarioita, jotka olivat jääneet tyhjilleen bunkkeria myllätessä. Niitä tuli hakemaan kolme kanssaharrastajaa, joten muutaman minuutin pikakauppojen sijaan hommaan kuului toki eläintilojen esittely. Samalla tuli se tunne, että se että Jussi on onnistunut olemaan yli vuoden hankkimatta uusia eläimiä selittyy pitkälti koronalla, ja sillä että eläinkaupoista ei löydy mitään mikä kiinnostaisi häntä todella. Nimittäin hänen päästyään juttelemaan taas muiden harrastajien kanssa huomasi, että hän alkoi ihan eri tavalla taas miettiä jo pidempään kasviterraariona olleeseen terraarioon uusia nuolimyrkkyjä, ja mahdollisesti uutta käärmevauvaa. Etenkin nyt kun facebookissa ei saa enää myydä eläimiä, Jussi altistuu netissä hyvin paljon minua vähemmän myynti-ilmoituksille - etenkin kun monista eläimistä ei sellaisia ikinä edes tehdä. 

Alkuvaiheen hetki, kun vielä kuvittelimme, että rikkaimurilla voisi välttää mayhemin

Oven styroksinen ydin paljastui

Siinä bunkkeria esitellessä sisko perheineenkin ehti taas saapua Turkuun viikonlopun viettoon. Heidän mukanaan myös Isac, joka on alkanut olla meillä jo aika kotonaan, ja joka rakastaa hengata erityisesti Ainon ja Maunon kanssa. Sitä mukaa kun Isac on saanut kokoa ja rohkeutta, se uskaltaa leikkiä koko ajan vapautuneemmin myös Maunon kanssa, ja leikkihin on alkanut tulla sen verran vauhtia, että sohvilla istuessa saa pitää varansa, kun jahti lähtee käyntiin. Etenkään Isac kun ei leikkiessä malta aina kovin tarkkaan katsoa, sattuuko se nyt laskeutumaan jonkun olkapäälle tai naamalle, kun on tärkeämpää pysyä selvillä siitä missä kisakumppani menee. Ruttukin keskittyy koko ajan enemmän lähinnä ignooraamaan Isacin olemassaolon. Sen myötä se onkin saanut olla myös enemmän rauhassa fanipojaltaan, kun siitä ei irtoa enää yhtä helposti Isacia kiinnostavia reaktioita. 

Lauantaina Timo auttoi Jussia asentamaan takaoveen kissanluukun. Kesän takaovi kun on ollut lähes tauotta auki terassitarhaan, ja kissoilla on ollut vähän totuttelemista siinä, että ilmojen viilennyttä vapaata kulkua on ollut pakko rajoittaa. Asennushommassa Jussia oli jännittänyt erityisesti se, löytyisikö oven sisästä metallivahvistusta, sillä Jussi ei uskonut että meillä olisi työkaluja sellaisen leikkaamiseen. Mutta koska emme keksineet keinoa varmistaa asiaa ennalta, kun talon edellinen omistajakaan ei tiennyt asiasta, oli pakko vain kokeilla. Jussin helpotukseksi sekä pora että pistosaha menivät läpi ovesta, ja reikä saatiin tehtyä. Itselleni tuli pienenä yllätyksenä, että ovi oli sisältä lähinnä pelkkää styroksia, joka oli päällystetty ohuen ohuella alumiinlevyllä, ohuella puulevyllä ja valkoisella kalvolla. Tämä on ensimmäinen kissanluukku mikä meillä on ollut ikinä, joten tämä on täysin uusi tuttavuus myös kissoille. Niinpä päätimme näin alkuun teipata luukun kokonaan auki niin että aukosta pääsee kulkemaan ilman että joutuu koskemaan päällään läppää. Näin kissat saavat rauhassa opetella uuden kulkureitin käyttöä ennenkuin siirrytään opinnoissa siihen, että aukosta pääsee läpi silloinkin silloinkin kun se näyttää tukitulta. Meille hankittu luukku on varustettu sirulukijalla, ja tarkoitus olisi, että se olisi vain kissojen käytössä, ja freteillä olisi jatkossakin kulku tarhaan lähinnä niiden oman ikkunan kautta. Tällä toivottavasti päästään siihen, että kaikilla voisi olla pääsy tarhaan silloinkin, kun freteillä ei ole pääsyä koko yläkertaan.

Ensimmäiset varovaiset testit: luukku on teipattu auki ja namitarjoilu pelaa

Luukkua vähän ihmeteltiin, mutta namit ja tarhaan pääsy veivät voiton (Rutulla pelkät namit, sille tarha ei mene enää syksyaikaan palkinnosta)

Sunnuntaina oli vuorossa oma toinen koronarokote, jonka jälkeen siirryimme Turun Lemmikkiasemalle hakemaan Mallun yllätyspalkintoa. Mallulla kun kävi hyvä arpaonni, ja se voitti itselleen yllätyspussin Turun Lemmikkiaseman 10-vuotissynttäriarvonnassa. Yllätys oli luvattu valita voittajan lajin mukaan, joten olin fretin kuvaa laittaessa vähän jännittänyt, että voiton osuessa kohdalle palkintopussiin päätyisi fretin kuivaruokaa tai fretinnameja, joita tiesin kumpiakin löytyvän liikkeen valikoimista - ja joista molemmista löytyy niin paljon viljaa, ettei niitä käytetä meillä sen enempää freteillä kuin kissoillakaan. Niiden sijaan ylläripussissa olikin kuivattuja broilerin sydämiä, jotka ovat meillä hitti kaikilla, sekä pieni näytepussi kissanruokaa. Palkinnon luovuttanut myyjä alkoi sitten heti selittää, ettei kannata säikähtää, vaikka tuotteissa on kissan kuva, johon sitten totesin, että meillä käytetään muutenkin paljon kissajuttuja molemmilla, kun Suomessa kissatuotteissa on huomattavasti parempi valikoima laadukkaissa oikeasti lihapitoisissa nameissa ja ruuissa. Itseasiassa en ole Suomessa törmännyt yhteenkään fretin kuvalla varustettuun ruokatuotteeseen jota voisin vilpittömästi suositella freteille, mutta kissapuolelta niitä löytyy useita. Eli valinta osui paremmin kuin hyvin. Samalla reissulla täydettiin sitten Ainolle (ja vähän muillekin) Ziwipeak-tuotteita ja otettiin porukalle testiin Best Barf -tuotteita, joita olen jo pidempään halunnut testata erityisesti freteillä. Frettien kanssa meillä kun on yhä käynnissä sopivan huoneenlämmössä säilyvän reissumuonan etsintä, vaikkakaan sellaiselle ei ole ollut viime aikoina tarvetta.  

Ostosreissun satoa: Ziwipurkit olivat poistohyllyllä 1€/kpl

Malttamaton voittaja haluaisi jo tutustua pusseihinsa tarkemmin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti