tiistai 14. syyskuuta 2021

Ferrets for Dummies -kirjaesittely

Minun on ollut tarkoitus kirjoittaa useammastakin lukemastani kirjasta, mutta jotenkin ne postaukset ovat jääneet kirjoittamatta. Tällä kertaa päätin kuitenkin saada postauksen aikaiseksi, vaikka olenkin jo käsitellyt tätä kirjaa aiemmissa postauksissa. Suurimpana syynä on varmaankin se, että monella saattaa olla isompi kynnys lähteä lukemaan englanniksi, ja freteistä ei löydy kattavia ja ajantasalla olevia kirjoja suomeksi. 

Saatuani nyt kirjan luetuksi loppuun, yllätyin siitä kuinka kattava kirja oli. Olin ajatellut sen samantyyliseksi pintaraapaisuksi kuin useimmat eläinkirjat ovat, ja vaikka yhteen kirjaan ei tokikaan voi ikinä saada kaikkea tietoa kyseisestä lajista, tässä esiteltiin suhteellisen kattavasti muunmuassa erilaisia ruokintamalleja, yleisimpiä sairauksia, elekieltä ja yleisimpiä käytösongelmia. Tämä kyllä tekee myös sen, että kirjassa on yli neljäsataa sivua ja suhteellisen vähän kuvia. Kattavuutensa puolesta kirja on taatusti lukemisen arvoinen kaikille, jotka harkitsevat fretin hankintaa, tai jotka ovat jo hankkineet ensimmäiset frettinsä.  


Isoimmat haasteet kirjaa lukevalle aloittelijalle tulevat kuitenkin varmasti siinä, että kirja on kirjoitettu toisen kulttuurin näkökulmasta. Vaikka fretit ovat kohtalaisen samanlaisia kaikkialla, hoitosuositukset voivat vaihdella paljonkin. Eniten tämä näkyi fretin hankintaa ja sairauksia käsittelevissä osuuksissa. Sairaudet osiossa esimerkiksi ensiapulaukun ja hoitovaihtoehtojen kohdalla löytyi useampia sellaisia, joita Suomessa ei ole saatavilla yhtä helposti, ja joiden sijaan täällä käytetään yleensä muita tuotteita. Esimerkiksi suolitukosepäilyissä kehoitettiin käyttämään kurpitsaa ja vaseliinia, siinä missä Suomessa vastaava ensiapulaukun luottotuote on parafiiniöljy. Kirjassa esitettiin myös leikkausta vaihtoehtona moniin sellaisiin operaatioihin, joissa Suomessa käytetään yleensä vähemmän kajoavaa hoitoa, kuten fretin kastrointiin/sterilointiin, lisämunuaisongelmiin ja insulinoomaan, jotka Suomessa on tapana hoitaa hormoni-implanteilla ja lääkehoidolla. Esiteltyjen sairauksien yleisyydessä on myös eroja, ja esimerkiksi kirput ja sydänmadot eivät ole Suomessa niin isoja ongelmia, että niitä olisi syytä torjua jatkuvalla ulkoloislääkityksellä.

Toki valikoiman erilaisuus näkyy myös kirjan muissa osuuksissa, kuten käsiteltäessä ruokintaa. Kirjassa suhtauduttiin esimerkiksi hyvin paljon positiivisemmin frettien omiin valmisruokiin, ja hyvin varauksellisesti kissojen ruokien käyttöön frettien ruokinnassa. Kuitenkin esimerkiksi Suomessa eläinkaupoissa myydään vain muutamia freteille markkinoituja ruokia, joissa on enimmillään jopa yli 40% maissia. Täällä fretit kun ovat sen verran marginaalisia lemmikkejä, ettei niille ole järkevää ylläpitää yhtä isoa valikoimaa kuin kissoille. Kissapuolella taas valikoima on kasvanut selvästi nopeammin, ja vaikka kissanruuistakin löytyy yhä myös vastaavia viljamuroja, niiden kohdalla on varaa valita myös erittäin lihapitoisia ruokia. Olin myös positiivisesti yllättynyt, että raakaruokinta ja kokonaisten ruokaeläinten syöttäminen oli tuotu ruokintaosiossa isosti esille. Välillä englanninkielisissä ryhmissä kun tuntuu, että raakaruokinta on yhä enemmän eurooppalainen ilmiö. Mutta kirjan raakaruokintaosiosta saa varmasti ideoita sen suhteen, miten lähteä toteuttamaan sitä omille - ja linkkejä hyville aihetta käsitteleville sivuille.

Kirjan sisällysluettelo on kaikkiaan 12 sivuinen, joka helpottaa jos haluaa lukea kirjaa poimien itseään kiinnostavia osioita kronologisen järjestyksen sijaan

Isoimmat erot Yhdysvalloissa pidettävissä lemmikkifreteissä ja Suomessa myytävissä lemmikkifreteissä tulevat siinä, että Yhdysvalloissa suurin osa lemmikkifreteistä on yhä massiivisten kasvatuslaitosten (eli pentutehtaiden) kuten Marshallin tuotoksia, jotka myydään eläinkauppojen kautta kuluttajille valmiiksi leikattuina. Suomessa taas fretinpennut tulevat yleensä suoraan kasvattajilta leikkaamattomina, koska täällä ei suositella frettien varhaiskastrointia missään muodossa, ja yhä vähemmän minkäänikäisten frettien kastrointia/sterilointia leikkaamalla. Näitä eroja käydään jonkin verran läpi myös kirjassa, mutta kirjassa ne jäävät ehkä hieman marginaaliin, koska sielä muut kuin valmiiksi leikatut eläinkauppafretit ovat varsin marginaalissa. Frettien leikauttaminen jo ennen luovutusikää saa ne jäämään usein selvästi pienikokoisemmiksi (kirjan mukaan keskiverto naaras painaa 0,3-1,1 kiloa ja uros 0,9-1,6 kiloa. Suomalaisissa freteissä vastaava luku naarailla on enemmän luokkaa 0,8-1,5 kiloa ja uroksilla 1,5-2,5 kiloa) ja päätellen sopuisista jopa yli kymmenen fretin laumoista varhaiskastroidut jäävät myös selvästi vähemmän reviiritietoisiksi. Kokoeron myötä monet ulkomailta tilatut frettituotteet ovat myös auttamasti liian pieniä suomalaisille freteille. 


Ehkä parasta antia uudelle harrastajalle kirjassa ovat erilaiset virikeideat, sekä frettien käyttäytymistä koskevat osiot, joissa autetaan muunmuassa rajaamaan mistä kaikista tekijöistä fretin pureminen voi johtua, ja mitä sille voisi missäkin tilanteessa koittaa tehdä. Kirjassa annetaan myös vinkkejä sisäsiisteyskasvatukseen ja kerrotaan millaista sotkua ja tuhoa fretit voivat asunnossa aiheuttaa, mitkä ovat kanssa sellaisia asioita, mitä kannattaa miettiä, jos haaveissa on oma fretti tai useampi. 

Johtuen maakohtaista eroista en voi suositella kirjaa missään tapauksessa ainoana lukemistona, mikäli on hankkimassa frettiä. Mutta tämä kirja yhdessä esimerkiksi Suomen frettiliiton kotisivujen kanssa antaa jo aika kattavan paketin tietoa ja asioita mitä kannattaa miettiä. Ainakaan Turussa tätä kirjaa ei löytynyt kirjaston valikoimista. Omani tilasin Adlibriksestä, jossa sillä oli hintaa parisenkymppiä ja mahdolliset postikulut päälle.    

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti