Joulun aikaan

maanantai 26. joulukuuta 2022

Joulunpyhinä meillä on riittänyt vilinää ja vilskettä myös eläinrintamalla. Meillä kun on ollut kotona oman lauman lisäksi myös siskon sfinksikaksikko Isac ja Ilo, sekä yhdeksän hoitohiirtä ja kaksi hoitokotiloa. Näistä parhaiten vilinän ja vilskeen keskipisteessä ovat olleet kissat, jotka ovat saaneet mennä ja tulla niinkuin mielivät bunkkeria ja kodinhoitohuonetta lukuunottamatta. Siskon kissat kun ovat vierailleet meillä sen verran usein, että ensimmäisen päivän jälkeen ne yleensä muistavat jo hyvin paikat ja meidän jengin. Kodinhoitohuone on ollut nyt poikkeuksellisesti suljettu kissoilta, sillä sielä on nyt hoitohiiret ja kotilot. Päädyin majoittamaan ne varuiksi eri tilaan missä omat jyrsijät ovat, etenkin kun parilla tytöistä on ollut pieniä rohinoita. Kodinhoitohuone on myös siitä helppo eristystila, että sielä on oma vesipiste, mikä aina helpottaa hoitamista. Sen lisäksi kodinhoitohuoneen oven saa lukkoon, eli kissat eivät voi vahingossakaan oppia avaamaan sitä. Fretit ovat viettäneen aikaa enimmäkseen omassa huoneessaan, sillä jouluvieraista pari vähän jännittää frettejä, ja freteistä yksi hauskimpia leikkejä on laittaa niitä jännittävät ihmiset hyppimään ja pomppimaan. Koko frettijengi Hattaraa lukuunottamatta on kyllä nyt niin syvällä talvimoodissa, ettei asia ole juurikaan hetkauttanut niitä. Kesällä asiasta olisi voinut seurata isompikin kapina.

Sfinksien saunavuoro

Jouluvieraiden myötä kissoilla on riittänyt leikittäjiä ja rapsuttajia, ja kissat ovatkin silminnähden nauttineet siitä, että sohvilta löytyy lähes aina ihmisiä, joilta hakea huomiota. Minttukin kun on saanut hakea huomiota omilla ehdoillaan, eli itse lähestyen. Minttu kun ei pidä yhtään siitä, jos joku vähänkään vieraampi ihminen nostaa sitä, vaikka onkin muuten leipova ja kehräävä rakkauspakkaus. Ainoastaan se tuotti kissoille selviä vaikeuksia, kun aattona linjattiin, että kissat voisivat pysyä poissa pöydiltä joululiinojen levittämisestä aina siihen asti kun on syöty. Tämä herätti närää kaikissa seitsemässä, ja oli useimpien mielestä selvästi kohtuutonta. Miksi levittää pöydille peflettejä kissoille, ja sitten kieltää käyttämästä niitä?! Rutulla on myös ollut pientä sulattelua siitä, että myös Isac ja Ilo pitävät lämmitetystä saunasta, joka on ollut yleensä täysin Rutun valtakuntaa. Kokeilimme myös jotain, mitä emme ole tehneet ikinä ennen: aloitimme palapelin kasaamisen olohuoneessa, ja jätimme sen yöksi esille. Jussia kyllä nyt vähän harmittaa, kun yksi pala on kateissa. Itse taas olen enemmän kuin yllättynyt, että palapeli oli yli vuorokauden pöydällä seitsemän kissan keskellä, ja tuhannen palan palapelistä hävisi vain yksi pala. 

On se kurjaa, kun pitää tyytyä pehmeään taljaan, kun pöytäliinalla istumisesta tuli sanomista

Tänään on ohjelmassa ottaa enempi bunkkerijengin hoitoa, niin että siskonmuksutkin pääsevät taas seuraamaan käärmeiden ja liskojen ruokintoja. Samalla pitää taas tehdä kunnon kostutus kaikkiin terroihin. Siinä hommassa kyllä kaipaisi, että saisi jossain kohtaa aikaiseksi sen vesipisteen myös bunkkeriin. Se kun on kanssa roikkunut toivelistalla jo muutosta asti, ja se ei välttämättä olisi edes mikään tähtitieteellisen vaikea ja kallis projekti, sillä matelijabunkkeri on virallisesti talon tekninen tila, ja vesiputket kulkevat sielä jo valmiiksi.

Etenkin Juutas ottaa rennosti, vaikka joku on tyhjentänyt molemmat kupit ja sotkenut vielä lattiankin. Montako frettiä muuten bongaat kuvasta?
Ihmispuolella aatto meni hyvin, mutta rauhallisesti. Tunteet olivat välillä hyvin pinnassa, etenkin äitin lukiessa muutamia Raamatun kohtia ennen ruokailua, ja pukeutuessa kaikkien yllätykseksi Joulumuoriksi, nyt kun Joulupukkia ei ollut (ainoa joka oli vihitty yllätykseen oli Jussi, joka sai auttaa äitiä Petteri-porona). Aaton rauhallisuutta lisäsi entisestään siskoni sairastuminen juuri ennen aattoa. Joulupyhien ohjelmassa on ollut paljon pelailua (aiemmin mainittua palapeliä, lautapelejä ja vähän konsolipelejäkin), jouluruokaa, jouluohjelmia ja saunomista. Eilen vedettiin muksujen kanssa myös pimeäpiilosta pihalla, ja vaikka alkuun pelkäsin, että lumen valaisema piha ei tarjoa mitään haastetta, etenkin kun jalanjäljetkin jäivät lumeen, sain pian huomata olevani täysin väärässä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

 
BLOG TEMPLATE BY MAIJA SUNI