maanantai 31. toukokuuta 2021

Mummujen asumusero ja Nutellan kuulumisia

Viimeinen perustutkintoon kuuluva työssäoppiminen tuli päätökseensä perjantaina. Olo on vähän haikea, vaikka en ollut vielä perjantaina valmis jättämään kovin pitkiä hyvästejä työpaikkaohjaajalleni. Varasimme nimittäin Sariannan kanssa yhteisellä päätöksellä Nutellalle eläinlääkäriajan tälle päivälle, kun Frettiliiton kevätkokouksessa Riikka vinkkasi, että Nutellan kanssa voisi vielä kokeilla kiiman katkaisua. Eli pistää nyt hormonipistoksella kokonaan poikki tämän kiiman, mikä ei kaikista kikkailuista ja odotteluista huolimatta etene, ja toivoa, että Nutella tekee sitten uuden kunnollisen. Nutellalta kun ei ole poistettua hormoni-implanttia, niin vaikka sen teho on selvästi loppumassa, voi se erittää vielä sen verran hormonia, ettei kiima pääse puskemaan kunnolla läpi. Eli pentusuunnitelmissa otetaan nyt yksi askel taakse, ja toivotaan että sen jälkeen päästäisiin ottamaan vielä tämän vuoden puolella pari askelta eteenpäin. Sariannallakin on jo täysi pentujono odottamassa noita muksuja, niin toivotaan että heille saataisiin vielä hitaasta alusta huolimatta hyviä uutisia. Toki mitään takuita ei ole antaa vielä kenellekään, sillä koska kyse on hormonitoimintaan vaikuttamisesta, se millä tahdilla mikäkin tapahtuu on hyvin yksilöllistä. 

Uusi mummonurkkaus olohuoneessa

Samaan aikaan kun on jatkettu juonitteluja Nutellan päänmenoksi, Justiina ilmoitti ettei jaksa enää hoitonäätä Sofiaa. Ja Justiinan ilmoitettua sen hyvin painokkaasti ja kovaan ääneen useampaan otteeseen perjantain ja lauantain välisinä aamuöisinä tunteina, päätin siirtää Sofian omaan yksiöönsä. Vaikka mummut eivät olekaan ottaneet kunnolla yhteen, Justiina ja Sofia ovat kuitenkin kummatkin jo kahdeksanvuotiaita, niin turha niitä on stressata edes huudattamalla, jos vielä tässäkin kohtaa Sofia on Justiinasta vain epäilyttävä riipparivaras. Päästiin sitten samalla heti hyödyntämään Marilta saadut aitauspleksit. Sillä vaikka en uskokaan, että Sofia välttämättä tulisi aitauksesta yli ilman pleksejä, tiedän että Lysti kapuaisi aitaukseen sekunneissa ilman niitä. Sillä pleksit sijoitettiin aitauksen ulkopuolelle peittämään ylemmät poikkipinnat Lystin puolelta aitausta. 

Sofian uusi vierasmaja

Se mitä lauantaina kuitenkin varsinaisesti haettiin oli yksikerroksinen FerretNation mummujen aitaukseen tuomaan lisätasoja ja lisää riipparien paikkoja. Mummujen kohdalla kun uskallan paremmin luottaa siihen, ettei häkkiä käytetä vain oikotiena aitauksen reunan yli suurempiin seikkailuihin, kuten junnut varmasti tekisivät. Häkistä riippareineen onkin nyt parissa päivässä tullut Justiinalle ja Itsylle ihan lempparipaikka. Samalla elättelen pientä toivetta, että häkissä kiipeily myös vähän jumppaisi Justiinan takapäätä. Valitettava tosiasia kun on, että Justiinasta on tullut koko ajan enempi mummu: lihasmassa tuntuu taas vähentyneen, takajaloissa on alkanut näkyä pientä heikkoutta ja sille on ilmestynyt useita uusia pieniä kasvaimia. Viime vuonna tehty varpaanpoisto ei siis riittänyt estämään kasvaimen leviämistä, vaan se oli ehtinyt levittää jo etäpesäkkeitä. Vaikka Justiina onkin yhä virkeä eikä sillä ole mitään akuuttia hätää, kaikki muutokset viittaavat siihen, että Justiinan tarinassa on nyt siirrytty siihen vaiheeseen, että mihinkään isompiin leikkauksiin ei enää lähdetä, vaan sitten jos elämänhalu tai yleiskunto tästä selvästi laskee, on edessä päätös eutanasiasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti