Sammakoita Jussin luona majailee kolme: sininuolimyrkkysammakot Ukko ja Akka, sekä koristesarvisammakko Jäte-Joonas.
Ukko ja Akka
laji: sinimyrkkysammakko (Dendrobates tinctorius azureus)
s. Ukko 2010, Akka 2011
kasv. Ukko: Bengt Olsson, Akka: Biro Jozsef
Ukko ja Akka muuttivat Jussille tämän vuoden huhtikuussa Helsingistä PetExpo messuilta. Jussi oli käynyt jo viime vuoden syksyllä lemmikkimessuilla kyselemässä eri lajeista ja niiden hoidosta ja ottanut itselleen testikärpäset. Nuolimyrkkyjen hoidossa ehdottomasti vaikeinta (terraarion rakentamisen ohella) on banaanikärpästen viljeleminen, joten yleinen suositus on kokeilla sitä useampi kuukausi ennen sammakoiden hankintaa. Mikäli selviää banaanikärpästen kanssa, sammakoiden kanssa tuskin tulee ongelmia. Kevään messuihin mennessä Jussi oli kuitenkin ajanut alas kärpäsviljelmänsä, sillä hän oli päättänyt vielä lykätä nuolimyrkkyjen hankintaa. Se kuitenkin kaatui siinä vaiheessa, kun Andreaksella oli pari myynnissä, ja minä yhdessä parin muun kanssa sorruin ehkä pieneen yllyttämiseen. Niinpä Jussille lähti messutuliaisiksi Ukko ja Akka, jotka saivat kotona väliaikaisterraariokseen 30 senttisen Exoterraarion Jussin lähtiessä rakentamaan niille vakituista asumusta.
suodatinlevyä, joka auttaa muodostamaan riittävän vesitilan vesiputouksen pumpulle. Suodatinlevyn päällä on turvetta, johon on istutettu terraarion kasvit. Allasosassa pohjalla ovat liuskekivet. Elävien kasvien ohella terraariossa on korkkikaarnaa ja kookospähkinänkuori tarjoamassa sopivia piilopaikkoja. Pumpun ohella terraariotekniikkana on kaksi valaisinta, jotka huolehtivat kasvien riittävästä valonsaannista. Ajastimet huolehtivat valojen sytyttämisestä ja sammuttamisesta. Jussin asunto on sen verran lämmin, että terraariossa on usein enemmän ongelmaa liiasta lämpiämisestä kuin liiasta viileydestä, eli erillisiä lämmityslaitteita ei löydy.Elävät kasvit, vesiputous ja terraarioon lisätyt hyppyhäntäiset ja siirat huolehtivat yhdessä olosuhteiden pysymisestä optimina sammakoille. Vesiputous ja elävät kasvit pitävät yllä riittävän korkeaa ilmankosteutta terraariossa. Hyppyhäntäiset ja siirat hajottavat terraarioon kertyvää eloperäistä jätettä niin että kasvien on helppo käyttää se hyödykseen. Kasvit myös puhdistavat juurillaan altaassa kiertävää vettä. Niinpä terraarion hoitotoimenpiteet ovat varsin vähäiset: omistajan vastuulle jää lisätä välillä lisää vettä altaaseen terraariosta haihtuneen tilalle, sekä karsia kasveja sitä mukaan kun ne uhkaavat täyttää koko terraarion.
Ruokavalio nuolimyrkyillä on yhtäaikaa sekä helppo, että hankala: ne syövät banaanikärpäsiä, joita lisätään terraarioon joitain kertoja viikossa. Ruokakasvatuksessa käytetään erilaisia siivettömiä ja kiharasiipisiä mutaatioita, jotka eivät pysty lentämään tavallisten banaanikärpästen tapaan. Banaanikärpästen lisäksi nuolimyrkkysammakot eivät tarvitse muuta ruokaa, mutta kärpäsiä pitää olla saatavilla kyllin usein ja niiden pitää olla eläviä. Osa nuolimyrkyistä voi syödä myös siiroja ja papupiilokkaita, etenkin silloin, jos muuta ruokasa ei ole saatavilla. Kärpästenkasvatus onkin yksi monia nuolimyrkkyharrastajia yhdistävä puheenaihe, ja jokaisella on vähän omat niksinsä hyvistä kasvatusalustuista ja sopivasta välistä viljelmien uusimiselle. Uuden harrastajan on myös aina syytä varmistaa, mistä saa hätätilanteessa uudet kärpäset kuolleiden tilalle. Tämä on myös se, mihin oma nuolimyrkkyharrastukseni aikanaa kaatui: onnistuin tappamaan omat viljelmäni useampaan kertaan, ja silloin lähin tuntemani toinen harrastaja oli useamman tunnin matkan päässä. Lopulta koin kärpästen kasvatuksen niin stressaavaksi, että silloinen nuolimyrkkyni Setä Sininen palasi takaisin edelliselle omistajalleen. Nykyään Turustakin löytyisi jo useampikin harrastaja.
Ukko ja Akka ovat luonteeltaan uteliaita ja niitä näkee paljon. Luontodokkarifiilistä kyllä vähän laskee se, kun kumpikin on jo oppinut tulemaan luukulle kerjäämään kärpäsiä ;)
Jäte-Joonas
laji: koristesarvisammakko (Ceratophrys ornata)
s. alkuvuosi 2015
kasv. Saksa
Jäte-Joonas eli Jonttu hurmasi Jussin Skanssin Faunattaressa. Jokin tuossa otuksessa joka on yhtä pitkä kuin leveäkin ja jonka suu on yhtä leveä kuin eläin itsekin vetosi Jussiin, ja siitä se ajatus sitten lähti. Tai oikeastaan siitä, kun selvisi, että kyseinen otus syö melkein mitä vain hyönteisiä sekä hiirenpinkkejä. Jussilla kun oli alkanut jäädä yli ylikokoisiksi kasvaneita ruokahyönteisiä, sirkkojen ja muiden kasvaessa nopeasti sen koon ohi, jossa ne sopivat hitaasti kasvaville hämähäkin poikasille. Niinpä Jäte-Jonttu tuli kotiin ja sai tehtäväkseen pitää talouden talouden hyönteiskannat kurissa.
 |
| poikasboksi |
Jontunkin terraariosta löytyy hyppyhäntäisiä, mutta Jontun asumuksessa ne eivät riitä ainoiksi
talkkareiksi. Nuolimyrkkyihin nähden koristesarvisammakko syö paljon, ja se näkyy myös jätösten määrässä: kyseisen sammakon pökelekoko on lähempänä kissan tekeleitä. Niinpä likaantuneet kohdat turpeesta on syytä poistaa aina sammakon ulostettua. Tämä tapahtuma on kyllä myös helppo huomata, sillä se voi olla ruuan nappaamisen ohella ainoa syy mikä ylipäätään saa otuksen liikkeelle. Ruuan perässä Jonttu voi kyllä ottaa isojakin loikkia - kunhan ruoka liikkuu kyllin näkyvästi. Paikallaan olevaa ruokahyönteistä tuo ei hahmota välttämättä edes nenänsä edestä. Jontun terraariota pitää myös kostuttaa sumuttamalla, sillä vesikupissa oleva vesi ei riitä pitämään terraarion kosteutta yllä.
Koristesarvisammakot ovat yleensä varsin ahneita ja niin on Jonttukin: sen ruokintaan on syytä varata pitkät pihdit, mikäli haluaa välttää tulemasta purruksi. Jonttu kun nappaa kiinni sieltä, missä näkee liikettä, oli siinä sittem hoitajan sormi tai pihtien toisissa päissä oleva torakka. Jonttu on myös sammakkotovereitaan äänekkäämpi ja laulaa välillä yöllisiä serenadeja - sekä kosiskelee aamuisin Jussin kännykkää. Häiriöksi asti poika ei kuitenkaan möykkää, eikä ole öisillä fanfaareillaan onnistunut herättämään muita kuin Jussin. 
