Ystävänpäiväkuulumisia

Tämä ystävänpäivä meni pitkälti Lemmikki- ja showkesyrottayhdistyksen ystävänpäivänäyttelyn merkeissä Palojoella. Olkootkin että herätyskellon soittaessa klo 5.45 lauantaiaamuna kyseenalaistin taas hetkellisesti koko näyttelyharrastuksen mielekkyyden. Sitten muistin ketä kaikkia näyttelyssä tulisi olemaan paikalla, eräs lapsuudenystäväni mukaanlukien, ja sain kammetuksi itseni ylös sängystä. Tällä kertaa Jussi ei liittynyt seuraksi näyttelyyn, koska hänellä oli sovittunut koko viikonlopun pelimaraton ystävän kera, ja niinpä minun kelloni soidessa hän jäi nukkumaan. 

Palkintopöytää

Meiltä oli ilmoitettuna puoli laumaa, eli Suppis, Tähti, Usva, Aamu, Kajo ja Domino. Heidän lisäksi meiltä lähti mukaan yksi rescueviisikosta, leopardigekko Pinkie Pie, joka muutti näyttelyn myötä uuteen loppuelämän kotiinsa. Hänen uusi omistajansa kun asuu kauempana, mutta nyt satuimme molemmat olemaan näyttelyreissuilla samalla suunnalla, vaikkakin eri näyttelyissä. 

Pinkie Pie pakattuna lähtöön

Olin edellisenä iltana häntiä pestessä ja rasvatessa huomannut Kajon hännässä pieniä rupia, kääpiörottien lauma kun ei ole ihan vielä täysin asettunut yhdistämisen jäljiltä. Sen myötä jännitin aika paljon etenkin Kajon arvostelua, sillä pelkäsin kuinka paljon niistä sakotettaisiin, ja että tulisiko meille taas hylky. Tällä kertaa pelko oli kuitenkin turha, ja lemmikkiluokan puolelta kaikki kuusi ilmoitettua saivat erinomaisen, vaikka itse olisin saattanut olla muutaman heistä kohdalla tiukempi. Ulkomuotoluokasta Kajo taas sai viivan. 

Kajo ulkomuotoluokan arvostelussa

Meillä parhaat sijoitukset tulivat taas mummoille, ja Suppis sai kunniapalkinnon ja Tähti oli pet-naaraiden kolmas sekä paras veteraani. Pet-naaraiden paras ja paras juniori menivät kyllä aika lähelle, eli lapsuudenystävälleni muuttaneelle Wandan ja Dominon siskolle <3 Tuo koko poikue oli kyllä aivan ihana, ja ystäväni tyypit olivat varmasti viimeistelty näyttelyyn paljon omiani paremmin. Minulla kun olisi yhä petrattavaa näyttelypuunaukseen panostamisessa, mikä kostautuu etenkin junnujen kohdalla, koska junnuilla taso on yleensä paljon kovempi, ja niillä annetaan häntäsotkuja yms. vähemmän anteeksi kuin mummoilla. Mutta vannon taas saman kuin aina, eli että ehkä sitten ensinäyttelyyn. 

Tytöt menossa pet-arvosteluum

Tällä kertaa olin myös ensimmäistä kertaa vuosiin ellen peräti ensimmäistä kertaa yli viiteentoista vuoteen assarina, eli kantamassa bokseja numerojärjestyksessä tuomarille. Pitkästä tauosta huolimatta selvisin yhä numeroista 1-22. Olkootkin että olisimme hetkellisesti halunneet Maijun kanssa täsmälleen samoja bokseja, kun ulkomuotoluokissa oli tuplaluokat, ja vaikka arvostelu aloitettiin eri luokista, Saija kiri puolivälissä Tellun kiinni. 

Domino peseytyy

Näyttelyn aikana suunniteltiin vähän myös tulevaa huhtikuista Houtenin reissua, sekä toukokuussa olevaa seuraavaa näyttelyä. Seuraava näyttely onkin sitten taas meiltä katsottuna lähempänä eli Naantalissa. 

Samaan aikaan kun oma päivä kului näyttelyssä, kotirintamalla Mauno ja Löllö osallistuivat antaumuksella poikien pelipäivään ollen mukana peleissä niin kovin kuin vain kissa pystyy. Niinpä heille oli myös järjestetty pelipöydälle oma yksityisaitio kissanpedin muodossa.  

Kotoa saapui poikien kuvakuulumisia Jussin ja Timon ikuistamina

 

Kajon ulkomuotoluokan arvostelu

Kajon Pet-arvostelu

Tähden arvostelu

Pulun (eli entisen Aamun, jonka Jussi on uudelleenimennyt) arvostelu

Dominon arvostelu

Suppiksen arvostelu

Usvan arvostelu