lauantai 11. kesäkuuta 2022

Lisää huonoja pentu-uutisia

"Huonoja uutisia :( Titanian synnytys ei käynnistynyt ja sektioon jouduttiin. Neljä pentua, vain yksi elävä"

Vaikka tämä vuosi on kohdellut kasvattajia rankemmin kuin mikään muistamani, sitä olisi taas niin toivonut toisenlaista viestiä. Titania on toinen niistä emoista, jolta odotettiin meille mahdollisesti pitkäkarvaista albiinonaarasta Hattaraa. Ja vaikka enemmän kuin mitään haluaisin kuulla, että juuri se meidän pentu on syntynyt, sitä olisi valmis vaihtamaan senkin uutisen siihen, että tulisi taas niitä viestejä, että terve ja iso pentue syntyi, mutta ilman sitä meidän toivomaa pentua. Mutta että tulisi edes jotain pentuja ilahduttamaan ihmisten arkea ja aiheuttamaan ennenaikaisia harmaita hiuksia. Koska sitä ei voi olla ajattelematta myöskään kasvattajia, joilla pennunpörheä ja äänekäs arki vaihtuu odotukseen eläinlääkäriaseman aulassa, että pääsee ilmoittamaan sijoituskodille miten emon kävi (onneksi tähän asti kaikki tänä vuonna sektioon joutuneet naaraat ovat selvinneet synnytyksestä hengissä <3). Eikä niitä lukuisia muita pentujonossa olevia ihmisiä, joista osa odottaa ensimmäistä frettiään tai kaveria ainokaiselleen. En osaa oikein edes kuvitella, miltä nämä jatkuvat huonot uutiset tuntuvat sellaisista ihmisistä, sillä itsekin suren jokaista meille syntymättä jäänyttä pentua, vaikka itsellä on täällä jo lauma lohduttamassa ja tuomassa elämää taloon.

Juutas pentuna minun sylissä frettipäivillä

Koska tämä ei ole myöskään ensimmäinen huono vuosi, tokihan sitä on ehtinyt päässään pyöritellä kaikkia mahdollisia skenaarioita mistä tällainen voisi johtua. Etenkin koska tuntuu, että nämä pahimmat vuodet ovat osuneet korona-aikaan ja fretit ovat tunnetusti herkkiä monille ihmisten hengitystieviruksille. Jussi pyörittelee monesti vieressä päätään, ja muistuttelee, että se että jotkin asiat tapahtuvat samaan aikaan ei vielä tarkoita että niillä olisi jokin yhteys. Kyllähän minä sen tiedän. Mutta silti tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että yhtäkkiä normaali synnytys tuntuu olevan freteillä se harvinainen poikkeus, ja todella moni tiineys ei joko ala ollenkaan, menee kesken tai synnytys ei käynnisty kuten pitäisi, ja joudutaan sektioon. Etenkin kun tätä tapahtuu todella monilla kasvattajilla, eikä edes pelkästään Suomessa. Muuallakin euroopassa jo muutama seuraamani kasvattaja on ilmoittanut lopettavansa kasvatuksen kokonaan, koska tämä kaikki on vain liikaa. Ymmärrän senkin päätöksen liian hyvin. Kun kaikesta yrittämisestä ja suurista toiveista jää useamman kerran käteen enkelipennut ja iso eläinlääkärilasku, ei kaikista ole yrittämään enää uudelleen siinä pelossa että unelmat ja sydän särkyvät taas kerran. Samalla tietysti toivoo, että mahdollisimman moni jaksaisi, sillä mitä ikinä tämä onkin, eihän tällainen voi ikuisesti kestää.

Mutta nyt taas lakaistaan haaveiden sirpaleet lattialta, toivotetaan kaikki tsempit Titanialle ja Titanian ainokaiselle, jotta emo toipuisi leikkauksesta täydellisesti, ja ainokainen saisi pidettyä maidon tuotantoa yllä ja kasvaisi isoksi ja vahvaksi fretiksi. Ja keskitytään jännittämään maanantaita, kun on Hattaran toisen mahdollisen emon laskettu aika. Silloin ehkä selviää, pääsemmekö laskemaan viikkoja pentuarjen alkuun, vai joudummeko hautaamaan pentuhaaveet tämän vuoden osalta kokonaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti