Ensimmäiset koulupäivät takana

Tiistaina alkoi sitten eläintehoitajaopinnot, ja olen tällähetkellä hyvin iloinen siitä, että en kuvitellut pystyväni hoitamaan tätä alkua samalla kun käyn täysipäiväisesti töissä. Koska näin alkuun meillä on lähiopetusta suhteellisen vähän, niihin vähiin tunteihin pitää puristaa sitten mahdollisimman paljon. Tiistain aloituskerralla käytiin nopeaan tahtiin läpi niin tukiasioita, lukujärjestystä ja muita käytännön asioita, kuin myös esiteltiin Wilmaa ja moodlea, mitä tullaan opinnoissa käyttämään. Eilen hypättiinkin jo ensimmäistä kertaa traktorin rattiin lyhyen luokkahuoneessa tapahtuneen alustuksen jälkeen. Kaikessa tässä on ollut suunnattomasti avuksi se, että nyt kun pystyn elämään enempi omassa normaalissa rytmissäni, univaikeudet ovat hävinneet samantien ja pystyn nukkumaan 8-10 tunnin yöunia ilman mitään lääkkeitä ja kikkailuita.

Koska nyt aloittamani tutkinto on maatalousalan perustutkinto, eläintenhoidon osaamisala, ensimmäiset kuusi viikkoa käydään läpi muutakin maatalouteen liittyvää kuin pelkkiä eläimiä. Niinpä ne vietetään Tuorlassa yhdessä muiden maatalousopiskelijoiden kanssa, ja luvassa on lukkarin mukaan muunmuassa koneita, rakentamista ja kasveja niiden eläinten lisäksi. Ja ihan ensimmäiseksi aloitettiin tosiaan traktorien kanssa. Omasta autokoulusta ei ole tosiaan kauheasti aikaa, ja se tuli käytyä automaatilla, joten voin myöntää että sydänala vähän keveni ja huokaisin helpotuksesta, kun toinen opettajista totesi, että mikäli traktorilla ajaminen jännittää kauheasti, heillä on myös simulaattori, jolla voi ensin vähän koittaa, miten homma toimii. Niinpä kun oltiin katsottu läpi miten traktorin lähtötarkistus tapahtuu ja alettiin jakaa traktoreita, kysyin siitä simulaattorista. Olisihan se kamalan kiva päästä ihmettelemään sitä kytkintäkin ensin ihan rauhassa, kun automaatista se puuttuu kokonaan. Siinä kohtaa opettaja kuitenkin totesi, että kun meitä oli eilen niin iso ryhmä, että simulaattori olisi helpompi opastaa seuraavana päivänä kun ryhmä on pienempi. Että jos sitten ensimmäiset tunnit vain katselen.

Oli sielä yksi automaattitraktorikin. Mutta se ei ole käytössä näytöissä.

Siinä laski päässään nopeasti montako ajo-opetuskertaa meillä ehtii olla ennen traktorinäyttöä, ja tulin siihen tulokseen, että koska homma jännittää minua, minulla ei ole varaa hukata yhtä kokonaista kertaa pelkkään katseluun. Niinpä sitä keräsi rohkeutensa ja kapusi traktorin hyttiin ensin katsomaan vierestä vähän miten homma toimii, ja sitten heti seuraavaksi itse puikkoihin. Olihan se alkuun vähän hyppivää menoa, kun vapautin kytkimen useaan kertaan liian nopeasti, ja sitä edelleen pelkää vaihdekepin jäävän jossain kohtaa käteen kun sitä saa kiskoa etenkin yhdessä traktoreista sen verran voimalla että se liikkuu, mutta selvisin. Eilen tosin tuli koitettua lähinnä miten kolme traktoreista liikkuu eteenpäin. Tänään pääsee treenaamaan vähän lisää, ja seuraavaksi noilla pitäisi pystyä jo peruuttelemaan ja pujottelemaan sekä etu- että takaperin - ja sitten kun se on hallussa aletaan lisätä niihin peräkärryä ja muita tykötarpeita.

Laumallakin on ollut tässä vähän ihmettelemistä, kun tutut päivärutiinit ovat alkaneet mennä uusiksi. Aamupala tulee selvästi aiempaa myöhemmin, ja näätähuoneen portit aukeavat aiempaa aiemmin. Huomaa hyvin, että etenkin fretit ovat tottuneet nukkumaan sen ajan kun olen töissä. Onhan rytmi pysynyt aiemmin samana koko sen ajan kun ne ovat täällä asuneet muutamaa loma- ja sairaslomaviikkoa lukuunottamatta. 

Pyykitkin jääneet kokonaan kissoille, kun mami touhuaa outoja