Kääpiörottalauman yhdistäminen, osa 1

sunnuntai 4. tammikuuta 2026

Erikan mineistä viimeisetkin ei kotiinjäävät pakattiin maailmalle perjantaina, joten nyt meillä on kotona enää oma jengi. Kääpiörotilla kuten rotilla yleensäkin naarailla voi joskus onnistua ihan vain heittämään uudet tulokkaat häkkiin vanhojen sekaan. Nyt meillä on kuitenkin tulossa laumaan yhtä aikaa niin monta muutosta (kaksi mammailemasta palaavaa, neljä uutta poikasta kolmesta eri poikueesta), jonka lisäksi oli vielä se Erikan jalkavamma poikasten ollessa alle kolmiviikkoisia (joka osoittautui suurella todennäköisyydellä murtumaksi, joka on paranemassa hyvin, mutta jonka täysi paraneminen ottaa aikansa), että tällä kertaa lauman yhdistäminen päätettiin hoitaa pidemmän kaavan kautta ja osissa. 

Kuusikon bondailuhäkki

Prosessi laitettiin käyntiin viisi päivää sitten torstaina, kun Erikan pojat ja ensimmäinen tytöistä lähtivät, Usva palasi kotiin ja Aamu ja Kajo saapuivat. Erotin silloin Erikan kaksi vielä lähdössä olevaa muksua emostaan ja siskoistaan, etteivät he joutuneet totutushärdellin keskelle, vaan saivat ihmetellä eloa kahdestaan vielä pari päivää tutussa paikkaa ennen muuttoaan. Pikkupojilta vapautuneeseen häkkiin, joka ei ollut kenenkään oman reviiriä, yhdistin sitten Erikan, Erikan kotiinjäävät tyttäret Wandan ja Dominon sekä Usvan, Kajon ja Aamun.   

Kuusikko hääräsi hetken ympäri häkkiä ihmetellen uutta asujaimistoa, ja alkoivat sitten katsella, ketä kaikkia häkistä löytyikään. Välillä sitä on tullut hoidettua ensikohtaamiset täysin tyhjässä häkissä, jossa ei ole mitään pesiä, tunneleita tms., mihin joku voisi linnoittautua, ja mistä voisi tulla kinaa. Tällä kertaa porukka tuli kuitenkin yhdistettyä suoraan normiasujaimistoa pienempään, mutta täysin sisustettuun häkkiin. Alkuun oli vähän toisien perässä kävelyä ja haistelua, mutta hyvin pian porukka alkoi kasaantua samoihin pesiin nukkumaan. Porukan ainoat aikuiset Erika ja Usva tuntuivat muistavan toisensa, ja nauttivan siitä että heillä oli pitkästä aikaa myös aikuista seuraa. Poikaset taas tuntuivat ottavan varsin mutkattomasti "more the merrier" -asenteen. Tämä sopu on nyt jatkunut useamman päivän, eikä häkistä ole missään vaiheessa kuulunut isompia piippailuja. Ensimmäinen vaihe näyttää siis sujuneen hyvin rauhallisesti.

Monta uteliasta nassua

Nyt on tarkoitus antaa tämän porukan bondailla vielä pari päivää keskenään ennenkuin lähdetään seuraavaan steppiin. Seuraavaksi ajatettelin yhdistää kaikki samaan, tällä kertaa alkuun todennäköisesti ihan tyhjään poikashäkkiin, koska aikuisilla on todennäköisemmin enemmän sanottavaa siitä, miten hierarkiat laumassa menevät, ja sitten kun kaikki yhdistetään samaan, tyyppejä on sitten tosiaan jo kaksitoista. Ja poikashäkistä sitten sen mukaan miltä touhu näyttää joidenkin tuntien tai muutamien päivien päästä puhdistettuun puolikkaaseen critteriin noin viikoksi, jonka aikana sitten vaihtaa päähäkkiin puhtaat riipparit ja siirtää sinne tulokasjengin tämän hetkisessä häkissä olevat virikkeet, että saadaan hajuja sieläkin vähän sekoittumaan. Aiemmin sitä on monesti tehnyt häkkiin täyssiivouksen aina uusien tyyppien saapuessa, mutta nyt biopohjan myötä sellaisiin ei ole enää tarkoitus lähteä, vaan introt hoidetaan tarvittaessa pidemmän kaavan kautta muualla kuin päähäkissä.  

Nyt saa pitää kaikki peukut pystyssä, että myös seuraava vaihe menisi hyvin, ja saataisiin kasaan sopuisa suurperhe.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

 
BLOG TEMPLATE BY MAIJA SUNI