Tämänkertainen katastrofiputki ei ota sitten loppuakseen. Eilen koitin keskittyä taas elossa oleviin, ja alkaa laittaa kuntoon sellaisia asioita, mitä nyt tällaisen lauman kanssa on hoidettava, kuten laittamaan nelivarvaskilpikonna Donatellaa talviunille. Alkuviikko kun meni pitkälti kanien tarvikkeita pestessä ja kaniloita tyhjentäessä, kun päätin hoitaa ne niin pitkälti kuin mahdollista samoilla itkuilla ja hengenahdistuksilla. Siinä hommassa kun huomasi liiankin hyvin, miksi päätös siitä, että Pampula ja Petteri jäävät meidän viimeiksi kaneiksi oli syntynyt.
 |
| Donatella punnituksessa ennen horrokseen siirtämistä |
Donatella on horrostanut meillä jo useampana vuonna, joten sen kohdalla talvihorrokseen laittoon oli onneksi selvät sävelet, toisin kuin pikkusiilitanrekki Simon, jonka kohdalla joudutaan miettimään tilat nyt vähän uusiksi, kun kylmiö on nykyään Mustin käytössä ja kaikkea muuta kuin viileä. Laitoin ensin kuntoon Donatellan talvehtimislaatikon, ja menin sitten käynnistämään talvehtimisjääkaapin, joka on ollut nyt poissa virroissa elokuulta asti. Sitten menin hakemaan sisältä magneettitaulua, jota olen käyttänyt painojen seurantaan. Astuessani taulu kädessäni takaisin autotalliin, tajusin heti että sielä haisee palaneelta. Seuraavaksi tajusin että jääkaapista on valot poissa ja haju tulee sen suunnalta. Eli ei muuta kuin töpseli äkkiä irti seinästä ja miettimään varasuunnitelmaa, samalla kuin jäin hetkeksi istumaan autotallin sohvalle vahtimaan ettei jääkaapin kärähtäminen ole saanut mitään syttymään.
Pitkän tähtäimen suunnitelma kun on toki hommata autotalliin uusi kaappi, mutta tämän viikon stressitasoilla en mielelläni lähtisi säätämään uuden kaapin valinnan ja asetusten kanssa, kun talvehtiminen tarvitsisi jo aloittaa. Joten päätin kysellä löytyisikö Donatellalle talvehtimispaikkaa täksi talveksi jonkun muun luota valmiiksi talvehtimiseen hyvin testatuista tiloista, että ehtisin miettiä asiaa ajan kanssa ennen ensivuoden lepokautta. Samalla laitoin Jussille viestiä, voisiko hän soittaa sitten kun hänellä on sopiva väli.
 |
| Huolestuttava fretin kakka |
Jussin soittaessa kerroin paitsi talvehtimiskaapin hajoamisesta, otin puheeksi mummofretti Nutellan kakat. Nutella kun oli tehnyt päivän mittaan jo useammat normaalia löysemmät ja haisevammat kakat vähän poikkeaviin paikkoihin, ja alkanut pitää pientä yninää ulostaessaan. Kun Jussi sitten ilmoitti siivonneensa kolmet vastaavat jo ennen heräämistäni, hälytyskellot alkoivat soida. Normaalioloissa olisin varmaan aloittanut tässä tilanteessa maitohappobakteerilisän ja stressannut asiaa enemmän vasta, mikäli tilanne jatkuu yli vuorokauden. Mutta koska Nutella on 7,5-vuotias ja meiltä on kuollut jo kaksi tyyppiä viikon sisään, pää alkoi heti työstää niitä pahimpia mahdollisia skenaarioita, mikä kaikki voisi olla vialla ja kuinka paljon. Joten kysyin tutun eläinlääkärin mielipidettä ja sovittiin että vien mummon jo samana päivänä näytille.
Klinikalla saimme onneksi suljettua pois pahimmat pelkoni, eli kyseessä ei ollut esimerkiksi kasvainmassa, mikä olisi haitannut ruuansulatusta tai painanut suolistoa. Suolisto ja osa imusolmukkeista näytti kuitenkin ärtyneiltä, ja myös verikoetulokset viittasivat suolistotulehdukseen ja lievään kuivumiseen. Joten mummon ikä ja oireiden voimakkuus huomioiden päädyttiin aloittamaan heti antibiootit ripulin tukihoitovalmisteen ja Pepcidin lisäksi. Oireista huolimatta mummo oli kuitenkin onneksi vielä virkeä, mikä ei tosin helpottanut ultraamista eikä verikokeen ottamista. Olkootkin että verikoe viimeistää uuvutti Nutskun niin, että sen jälkeen kyllä mentiin sitten heti boksiin nukkumaan.
 |
| Lähtökuopissa klinikalle |
Samalla kun odottelimme klinikalle lähtöä sain kiinni kilpikonnien lomahoitola Voikukan, ja aloin selvitellä, onko heillä vielä horroshotellipalvelua ja jos olisiko sielä vielä tilaa tälle kaudelle. Onneksi vastaus oli myöntävä, ja Donatella lähtee sitten viikonloppuna sinne talvihoitoon, ja palaa sitten horroksen jälkeen kotiin. Minä voin sitten keskittyä itse nyt mummoon, eikä minun tarvitse stressata mistä saamme uuden talvehtimiskaapin asap ja lähteä säätämään sen kanssa.
Nutella ei ole yön aikana mennyt ainakaan pahemmaksi, joten nyt pidetään kaikki peukut pystyssä sen suhteen, ettei tähän viikkoon (eikä sen puoleen seuraavallekaan) saataisi lisää suru-uutisia. Olkootkin että tällä hetkellä olen vähän skeptinen sen suhteen, että ensiviikolle saataisiin myöskään vauvauutisia, sillä lemmenlomalta palannut kääpiörotta Erika on yhä varsin sutjakkaassa kunnossa, toisin kuin samoihin aikoihin astutettu Usva. Mutta tällä hetkellä minulle kelpaisi jopa sellainen uutisten suhteen ihan neutraali viikkokin, jos positiiviset uutiset ovat tähän saumaan vielä liikaa pyydetty.
 |
| Lääkerumban uusimmat lisät |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti