Ennätyspitkästä hellejaksosta huolimatta kesä tuntuu jääneen tänä vuonna todella tyngäksi. Alkukesän pitkä kylmä jakso hidasti kaiken kasvua ja ulkotyyppien kesälaitumille saamista. Ja kun kelit sitten romahtivat hellejakson jälkeen kerrasta, tänä vuonna joudun miettimään sitäkin, joudutaanko Donatellaa ottamaan välissä sisälle ennen talvihorrosta. Viime vuodet Donatella on mennyt suoraan kesälaitumilta talviunille, mutta nyt lämpötilat laskevat selvästi nopeammin mitä päivä lyhenee, eikä Donatella ole vielä alkanut valmistautua unille, vaikka lämpötilojen puolesta ulkoilukausi lähenee loppuaan.
Vaikka on vuosia, jolloin elokuukin tuntuu vielä kesältä, tämä ei selvästi ole yksi niistä. Hupparit ja villasukat on täytynyt kaivaa jo esille, ja jatkuvat sateet korostavat iltojen pimenemistä entisestään. Kanien osalta talvitiloihin siirron suhteen ei ole kuitenkaan vielä kiire. Ne kun voisivat elää ulkona periaatteessa ympäri vuoden, mutta koska en itse pysty kasvattamaan talviturkkia, haluan tyypit hoitamisen kannalta helpompiin tiloihin viimeistään ennen lumien tuloa.
 |
| Ensiviikolla pelihyllyyn pitäisi kotiutua peli, jonka kansisuunnittelussa on mietitty enemmän myös kissoja |
Nyt on samalla viimeiset hetket miettiä, mitä ensivuoden pihaprojekteja haluaa mahdollisesti koittaa pohjustaa vielä tämän vuoden puolella. Minulla kun on ollut jo pari vuotta harkinnassa, mitä haluan tehdä kasvihuoneen vieressä olevien kasvilavojen ja marjapensaiden suhteen. Isot kasvilavat kun ovat niin täynnä erilaisten rikkakasvien siemeniä, juuria ja maa-artisokkaa, ja kooltaan vähän epäkäytännölliset omiin suunnitelmiini, olen miettinyt pitäisikö ne vain purkaa ja vaihtaa pienempiin kasvulavoihin. Tätä projektia on kuitenkin hidastanut se, että haaveilen myös mansikkamaasta, mutta en tiedä, haluanko aidata koko kasvimaata peurankestäväksi. Tähän asti kuitenkin kaikki uudet kasvilajit mitä olen koittanut ulkotiloissa kasvattaa ovat vadelmapensaita lukuunottamatta päätyneet pihalemmikkien suihin. Eli mikäli haluaisin oikeasti kasvattaa kasvimaalla ihan mitä haluan, aitaaminen olisi välttämätöntä. Tänä kesänä meidän myös piti öljytä terassi ja tervata sauna, mutta kylmänkosteiden kelien myötä ne hankkeet ovat jo hypänneet ensikesän projektilistalle.
Tänä vuonna alkukesä kului keleistä ja matelijahuoneprojektista johtuen pitkälti terraariotetriksen parissa, joten koitan ensivuonna olla kehittämättä alkukesään mitään uusia eläinprojekteja ja keskittyä enemmän pihaan. Mikä voi kyllä olla taas helpommin sanottu kuin tehty. Tämän vuotinen iso bunkkerimylläyskään kun ei ollut lopulta kauhean suunniteltu, vaan eskaloitui nopeasti muutaman edullisen terraarion ja pienen mittausvirheen myötä.
Vaikka lämpöhakuisena kesäihmisenä koen kesän loppumisesta pientä haikeutta, pää alkaa selvästi hakeutua syksymoodiin ja rakentaa elämää taas enempi seinien suojiin. Vaikka parveketarhan ovi avataan vielä kissoille aamuisin, se myös menee koko ajan aiemmin kiinni. Loppukesän myötä myös lautapelikokoelma on kasvanut sen verran, että hankintalistalla on taas uusi pelihylly. Pian on myös aika alkaa lämmitellä takkaa. Onneksi kaikesta huolimatta kesään myös mahtui paljon. Ehdin viettää hyvin aikaa siskoni perheen ja kummityttöjeni kanssa, sekä järjestää meillä kaksi (kesä)näyttelyä.
Vaikka itsellä syksyn ja talven tuloon liittyy aina jonkinlainen tarve käpertyä kodin kuoren sisälle ja rakentaa lämmin talvipesä, jossa selviää taas kylmän kauden yli, kalenterin katsominen paljastaa kyllä senkin, ettei tässä olla ihan talviunille vetäytymässä ja astumassa pois maailman menosta niin että minua nähtäisiin vasta keväällä (vaikka se olisikin välillä ajatuksena houkutteleva). Etenkin lokakuu tulee olemaan varsin intensiivinen, kun sielä osuu peräkkäisille viikonlopuille Turun matelijamessut, Lemmikki- ja showkesyrottien halloweennäyttely ja Finnish Ferret Festival. Sitä ennenkin olemme esimerkiksi syyskuussa Raision Dogmanissa esittelemässä kääpiörottia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti