Tällä viikolla tuli toteutettua yksi pidempiaikainen haave, ja lähdettyä vapaaehtoiseksi Eläinsuojelukeskus Tuulispäähän. Olen seurannut Tuulispään elämää somessa jo yli kymmenen vuoden ajan ja hakenut sinne aikoinaan myös työssäoppimisjaksolle, mutta silloin homma kaatui silloin vallinneisiin pandemiarajoituksiin, jotka olisivat estäneet yöpymisen tilalla. Itse kun en ole edelleenkään maailman varmin kuski, niin en mielelläni aja pidempiä matkoja etenkään niin, että tiedän että minun on palattava samana päivänä. Nytkin lopullinen kipinä lähtöön tuli, kun bongasin yhden instasta tutun kissaihmisen, jonka tiedän asuvan lähellä, käyvän säännöllisen epäsäännöllisesti vaparina Tuulispäässä. Uskaltauduin sitten kysymään, millä hän kulkee Tuulispäähän, ja olisiko minun mahdollista mahtua samaan kyytiin. Kimppakyyti järjestyikin sitten perjantaille.
 |
| Hernettä eivät kiinnostaneet ihmisten paijaukset, kun hän sai rapsutuksia jo Hannalta |
 |
| Poneista etenkin Aatu osallistui ahkerasti siivoukseen, Niksu toimi enemmän tarkkailijana |
Myönnän että ole etäältä ihaillut etenkin minkkejä ja kettuja, joita Tuulispäässä asuu tällä hetkellä kaksi kumpiakin. Vapariksi lähtiessä kuitenkin tiesin, että näihin tyyppeihin sitä tulisi todennäköisesti saamaan vähiten kontaktia, koska he eivät ole samalla tavalla kesyjä kuin moni muu, plus luonnollisesti pienet eläimet joita on vain muutama, myös sotkevat ja syövät huomattavasti vähemmän mitä isommat eläimet, ja eläimet mitä on huomattavasti enemmän. Eli työvoiman tarvetta on enemmän isompien tyyppien parissa.
 |
| Suloa ja Fannia ei kiinnostanut nousta kylmänä päivänä ennen lounasta |
 |
| Lounasaikaan oltiinkin sitten heti skarppina |
Itselläni on jonkin verran kokemusta myös näistä tuotantoeläimiksi laskettavista tyypeistä, vaikkakin lähinnä eläintenhoitajaopintojen valinnaisen tuotantoeläinjakson kautta. Sitä kun on touhunnut koko elämänsä eksoottisten kanssa, päädyin sitten koulussa valitsemaan tuotantoeläimet tarhaeläinten sijaan, sillä halusin saada jotain tuntumaa niihinkin. Aiempaa kokemusta ei tosin vaparihommissa välttämättä vaadita, sillä työturvallisuussyistä isoimmat tyypit ohjataan aina pois siivottavista tiloista. Eli hevosten ja nautojen asumistoja siivotessa ei olla kosketuksissa itse eläinten kanssa, ellei sitten itse halua. Tyypit nimittäin kyllä valvovat hommaa aidan takaa, ja saattavat kelpuuttaa muutamat rapsutukset siinä virallisena valvojana toimisen ohessa.
 |
| Mikko kyselee lisänamien perään |
Perjantain keikalla itse pääsin osallistumaan nautojen, hevosten ja hanhien tilojen siivoamiseen, possujen ruokintaan, oksien hakuun kaneille, lampaille ja vuohille, sekä vuohien, lampaiden, ponien ja hevosten heinien pussittamiseen. Hannu-hanhi ei ihan täysin arvostanut saamaansa palvelua, sillä hänellä on kuitenkin kaksi morsianta Sigrid ja Ingrid, vastuullaan, ja asumuksessa käyskentelevä vieras ihmisapina oli selvästi vähän epäilyttävä tyyppi. Hannu tekikin sitten hyvin selväksi, että hänen naisiinsa ei sitten kosketa, ja että olisi vielä parempi, jos hänen naisiaan ei edes katsottaisi.
 |
| Lumi tuli varovaisesti myös moikkaamaan <3 |
Sen sijaan Tuulispään uusin asukas lammasmummo Raila oli sitten hyvin eri ääripäätä, ja hänen mielestään häntä tuli ideaalitilanteessa rapsuttaa kunnolla kaksin käsin, ja aina parempi, mikäli rapsuttajia oli useampi. Mikäli toinen käsi meinasi eksyä rapsuttamaan kaveria tai ottamaan kuvaa, Raila koputti varovasti sorkalla ja muistutti keskittymisen tärkeydestä. Että jos nyt kuitenkin Raila saisi vähän lisää niitä paijauksia. Etenkin kun meidän vierailu osui keskelle takatalvea, ja lampaat olivat jo uusissa hienoissa kesätukissaan, joten ulkoilu ei ollut kyseisenä päivänä kovin houkutteleva vapaa-ajan viettovaihtoehto.
 |
| Samoin Uni <3 |
Ketuista ja minkeistäkin pääsin näkemään Lumi-ketun ja Mikko-minkin. Viima-kettu ja Maija-minkki puolestaan päättivät, että perjantaina vapareita oli sen verran paljon paikalla, että he mieluummin eivät olleet. Mikko koitti kyllä namitarjoilun päätyttyä kysymässä vähän Maijaakin näytille, ehkä siinä toivossa, että kaverin ilmestyminen olisi tuplannut namit. Meidän käydessämme minkit olivat vielä viimeisiä hetkiä talvitiloissaan, joissa on paremmat edellytykset uimaveden sulanapidolle pakkasilla. Nyt kaksikko on kuitenkin jo muuttanut omalle kesämökilleen, jossa on paremmat ulkoilumahdollisuudet.
 |
| Näistä ystävistä tummemmista on Raila, joka on hyvä perehdyttämään lampaiden rapsutukseen |
Tämä ensimmäinen kerta vaparina ei varmasti jää viimeiseksi, vaikka toki tämä oma eläintarha sitoo sen verran, että kauhean usein sitä pystyy tuskin käymään. Täälläkin kun on pian edessä kanien muutto kesätiloihin, ja Donatellan kesäasunnon kunnostus, vaikkakin Donatella pääsee muuttamaan ulos vasta, kun yölämpötilatkin pysyvät selvästi plussan puolella.
 |
| Vuohilla oli kunnon keväthepulit käynnissä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti