Rip Nipsu

keskiviikko 16. marraskuuta 2022

Joka ilta bunkkerissa käydessä sitä tulee kiinnitettyä erityistä huomiota Tuukka-siilin asumukseen, sillä Tuukalla alkaa olla ikää jo sen verran, että sitä miettii koska hän alkaa todenteolla mummoontua. Ketään muuta vanhavanhaa bunkkerissa ei tällähetkellä ole, vaikka Almakin alkaa pikkuhiljaa lähennellä kaksikymppisiäkään, ja Höppänä paljastui viimeisimmässä moltissaan koiraaksi. Mutta eilen saatiin taas ikävä muistutus siitä, ettei se aina ikää katso. 

Olin hoitanut osan bunkkeriporukasta aiemmin päivällä, ja Jussi meni hoitamaan loppuja ruokintoja kymmenen aikaan illalla, kun itse mietin pikkuhiljaa nukkumaan menemistä. Jäi kuitenkin menemättä, kun Jussi tuli ilmoittamaan, että Nipsu on kuolleena terraariossaan. Jussi sai toistaa uutisen pariinkin kertaan ennenkuin se meni perille, sillä Nipsu ei ollut edes kolmea, ja vielä eilen se oli metsästynyt torakoita kuin liikehakeutuva ohjus. Nipsu kun oli aina meidän alfa predator, jolta mikään saalis ei jäänyt huomaamatta.  


Pojassa tai terraariossa ei näkynyt mitään, mikä olisi selittänyt pojan äkillisen kuoleman. Sen kohdalla kun ei ole tosiaan ollut havaittavissa minkäänlaista apaattisuutta, ruokahalun vähenemistä tai muuta muutosta. Mikäli rahatilanne olisi parempi, olisin mielelläni lähettänyt pojan avattavaksi vastausten toivossa. Mutta koska ei ole, ja koska Jussi ei tykkää yhtään siitä, että laitetaan rakkaita Matkahuollon matkaan edes kuoleman jälkeen, päädyimme hautaamaan pojan eilen. Nipsu oli kuitenkin ainokainen kotipäästäisopossumi meillä, ja elänyt yksin omassa terraariossaan, joten sen kohdalla ei tarvitse samalla tavalla miettiä tarttuvien tautien mahdollisuutta, kuin vaikka kissojen tai frettien. 

Olo on yhtäaikaa surullinen ja pökertynyt. Nipsun ei ollut todellakaan vielä aika mennä. Asia ei meinaa painua tajuntaa millään, ja sitä on eilisillan jälkeen ollut jo useampaan kertaan ruokkimassa pojan, kun Nipsu oli meillä se, joka sai usein ohimennen ekstratorakan tai -sirkan, jos bunkkerissa tuli vastaan karkuri, tai muita ruokkiessa kuppiin tarttui ekstraa. Nipsu kun ei ollut ikinä mikään sylipoika, mutta ruuasta poika piti senkin edestä, ja tuli mielellään hakemaan provikkansa.

Bunkkerin pieni suuri mies. 

Lepää rauhassa Nipsu.

2 kommenttia:

 
BLOG TEMPLATE BY MAIJA SUNI