Jo aiemmin yksin jäänyt jättiläistuhatjalkaiseni Shongo löytyi tänään kuolleena terraariostaan. Shongo ja Lolo tulivat meille kumpikin täysikasvuisina, eikä niiden ikä ollut tiedossa, joten en osaa sanoa, menivätkö tyypit vanhuuttaan. Meillä Shongo ehti olla vajaa kaksi vuotta, sillä sain Shongon ja Lolon Jussilta kihlajaislahjaksi. En yleensä pidä siitä, että eläimiä hankitaan lahjaksi etenkään yllättäen ja ennakkoon sopimatta, mutta en voi väittää, ettenkö olisi ihastunut Shongoon ja Loloon heti kun ne sain, ja etteikö näiden kohdalla myös jälkikasvu olisi ollut erittäin tervetullutta. Ne haaveet haudattiin kuitenkin jo aiemmin Lolon myötä.
 |
| Lepää rauhassa Shongo <3 |
Nyt sitten matelijahuoneessa on taas yksi terraario tyhjättäväksi. Tiedän jo nyt haluavani Shongolle ja Lololle seuraajan/seuraajat, mutta sen aika ei ole vielä, joten nyt Shongon terraario saa mennä pesun kautta varastoon. Katsotaan asiaa sitten syksyn matelijamessuilla, tai ensivuonna. Näitä tyyppejä kun en odota tulevan vastaan kodinvaihtajina tai rescueina, sillä vaikka lajin edustajia on Suomessa, ei niitä ole täällä kauhean montaa.
Olo on ehkä ennenkaikkea haikea. En voi väittää, että Shongo olisi ollut minulle ihan samalla tapaa läheinen kuin vaikka fretit tai rotat. Mutta silti Shongo oli ehdottomasti yksi meidän matelijhuoneen eniten käsitellyistä tyypeistä, jolla oli erityinen paikka sydämessäni. Minun oma creepy crawler, jota unohduin monesti katselemaan pidemmäksikin aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti