Lomahoitoa puolin ja toisin

Tämä kesä on mennyt itsellä pitkälti reissatessa ja reissun päällä viihtyessä ystävät ovat osoittautuneet kultaakin kalliimmaksi. Lemmikinomistajalla osa vapaudesta kun on aina sidoksissa siihen, että lauman sille osalle joka ei ole mukana järjestyy luotettava hoitaja. Niitä on tälle kesällä onneksi riittänyt, sekä yhdelle vähän pidemmälle reissulle jolloin lauma siirtyi kotoa hoitopaikkoihin, että lyhyemmille viikonloppupyrähdyksille jolloin hoitajat ovat käyneet kotikäynneillä. Turussa tilanne on itsellä onneksi sen verran onnellinen, että hoitajavaihtoehtoja on useampia, niin ei aina tarvitse samoja ihmisiä vaivata - eikä ole niin isoa riskiä sillekään, että kaikkien kanssa reissut olisivat juuri päällekkäin. Kiitos tästä kaikille rakkaille <3

Hoitorottien häkki ja Liinu kuikuaa

Tänään vuoro kääntyi kuitenkin toiseen suuntaan ja meille saapui kesän ensimmäiset hoitolapset. Hoitolaisiksi saapuivat rottaneidit Sandi ja Liinu, joista Sandi on tuttu jo viime kesältä. Neidit tulevat majailemaan täällä pari viikkoa, ja siksi aikaa ne saivatkin itselleen oman häkin olohuoneeseen. Pitää vain käydä huomenna hakemassa lisää kuiviketta, kun olin arvioinut Toa-varastoni tilan väärin. Neitejä tämä ei onneksi tuntunut haittaavan niiden keskittyessä tutustumaan häkin yläosan riipparitarjontaan alakerran kuopsuttamisen sijaan. Nyt täytyy vain toivoa että parivaljakon mummuskakin sopeutuisi tänne hyvin, Sandilla kun on ikää jo pari vuotta.

Rottien kohdalla hoitoon jättämistä helpottaa aina tuttu häkkikaveri. Ei tarvitse kokea niin huonoa omaatuntoa siitä, että on vaikka viikonlopun poissa, kun tietää toisilla olevan silti koko ajan lajinomaista seuraa saatavilla. Niin niiden kohdalla riittääkin hyvin että viikonloppuvahti katsoo perustarpeet,

Sandi

eli tarkistaa kupit ja juomapullon, ja siinä ohella vilkaisee että kuonomäärä täsmää. Mihailin kohdalla tunnontuskat ovat olleet kohdallani isommat, kun tuo ujopiimä on etenkin väsyneenä hyvin seurallinen, mutta ei varauksetta fanita kaikkia tänne saapuvia ihmisiä. Pojan kohdalla pyrkiikin ottamaan sen reissuun mukaan aina kun se on järkevästi mahdollista, ja aikatauluttaa loppukesän niin, ettei siihen tulisi uusia skunkittomia reissuja jo sovittujen lisäksi. Mökkireissuille poika on onneksi ollut tervetullut mukaan, ja sielä on päästy leikkimään namijemmaleikkiäkin uudessa ympäristössä hiekkalaatikolla ;)  

Tällä viikolla on kuitenkin tiedossa kesän ensimmäinen viikonloppu Turussa, ja sen myötä elämäni ensimmäinen Ruisrock-visiitti. Ehkä se on nyt hyvä kokeilla, kun täällä kuitenkin jo sen seitsemän vuotta asunut.