Simo talviunille

Pikkusiilitanrekki Simon aktiivisuus on vähentynyt syksyn mittaan selvästi, ja tämän kaiken keskellä havahduin ehkä vähän liiankin myöhään siirtämään poikaa viileämpään. Pojan valoja ja lämpöjä kotiterraariossa alettiin kyllä laskea jo muutama viikko sitten, mutta minusta tuntuu, että poika on ollut sen verran uninen, että se olisi ollut varmasti valmis lepoon jo aiemmin. Tämän puolesta puhui myös vaaka, sillä pojan ruokahalu on ollut myös selvästi huonompi, niin lämpimässä sen paino ehti vähän laskea huippupainosta. Mutta nyt poika on ollut jo pari päivää pienemmässä terraariossa matelijabunkkerin yhteydessä olevassa kylmiössä. Alkuun olin ajatellut laittaa pojan talvehtimaan tuulikaappiin tai vierashuoneeseen, mutta niiden lämpötila oli vähän ylärajoilla talvehtimiseen. Niin etenkin koska alku meni vähän turhan lämpimässä, en halunnut riskeerata sen suhteen, että poika pysyisi levossa liian aktiivisena ilman että se kuitenkaan söisi. Kylmähuoneessa minun on myös tällä hetkellä kaikkein helpoin säädellä lämpötilaa, sillä sielä ei ole muita eläimiä ja se toimii vain varastona, eli lämpötilasäädöissä ei tarvitse ottaa huomioon kenenkään muun tarpeita kuin Simon. 

Simon talvilukaali

Vaikka meillä on ennenkin talvehdetettu eläimiä, Simon kohdalla jännitän tätä erityisen paljon, sillä Simo on meillä ensimmäinen nisäkäs, joka tarvitsee unet. Mutta nyt kun poika on siirretty viileään, seuraavat kuukaudet tiedossa on vain säännölliset punnitukset ja sen varmistaminen, että poika saa nestettä. Herättelyyn siirrytään sitten kevätalvella. 

Kilpikonnat ovat puolestaan horrostaneet nyt syyskuussa asti. Siinä missä Simo viettää trooppista talvilepoa 15-19 asteessa, kilpikonnille on varattu horrostukseen jääkaappi autotalliin. jossa lämpötila pysyttelee 4-6 asteessa. Kilpikonnienkin unta valvotaan punnitsemalla konnat säällisesti ja tarkistamalla etenkin niiden alakilpi, ettei sielä näy mitään punoitusta tai muuta muutosta. Donatellella ja Rafaellalle tämä on nyt kolmas talvihorros täällä meillä, ja Rypsille ensimmäinen. Rypsillä ei ole ikinä ennen pidetty täyttä talvihorrosta, joten sen kohdalla arvon edelleen vähän, pidänkö hänet nukkumassa yhtä pitkään kuin tytöt, vain pidänkö talvihorroksen näin ensimmäisellä kerralla vähän lyhyempänä, ja härättelen Rypsin jo ennen tyttöjä. Osittain siksi, että Rypsin ollessa ensikertalainen sen horros jännittää itseäni enemmän. 

Ja sielä nukkuu Simo