Välineurheilua

Mikäli kaipaat siistiä sisälemmikkiä, en voi edelleenkään suositella frettiä. Juuri tällähetkellä kissakin menee vähän varauksella. Tälläviikolla kun on harrastettu taas astetta perusteellisempaa jynssäystä. Myönnän, että olen itse osa ongelmaa: mikäli kaikki tahrat poistaisi heti, huhujen mukaan ne lähtevät usein selvästi helpommin. Nyt meillä sohvan kakkatahrat ehtivät vähän kuivahtaa - ja frettien ennen muuttoa pahasti pinttymään ehtinyt mökki odotella puoli vuotta, kun mietin dynamiitin, kokon ja puhdistusyrityksen välillä. 

Kakkakeissi oli lopulta vielä helppo: jollakin kissoista oli tullut astetta löysemmät kakkelit, ja koska kissa on luonnostaan frettiä siistimpi eläin, luonnollisesti kova ahdistus, kun tuo astetta löysempi kakka oli jäänyt kiinni perskarvoihin. Onneksi hädän hetkellä ratkaisukin oli ollut lähellä, sillä olohuoneen päältäkuljettavasta vessasta pääsee hyppäämään suoraan sohvan päälle. Siinä oli ilmeisesti tovi jos toinenkin hinkattu peppua antamuksella sohvaan ja sohvatyynyihin, ja se toimi: ongelma oli niin hyvin poissa, ettei meillä ole mitään varmuutta siitä, kuka kyseinen kakkapylly oli. Sen sijaan olimme Jussin kanssa hyvin kiitollisia siitä, että kodinhoitohuoneesta löytyi tekstiilipesuri, joka on hankittu joskus jonkun edellisessä asunnossa sattuneen frettimayhemin jäljiltä. Eli ei muuta kuin kone kasaan, vesi ja aineet säiliöön ja sohvaa hinkkaamaan. Jonkin aikaa se otti, mutta tahrat lähtivät, ja likavesisäiliö täyttyi kauniin ruskeasta vesivellistä. 

Teos: "Hädän hetkellä". Kissankakka kankaalle. Tekijä tuntematon.

Tästä rohkaistuneena kaivoin autotallista sinne haudatut möröt. Kuten osa varmasti muistaa, viime asunnossa frettien käytössä oli myös pari puista mökkiä. Näistä toinen oli käytössä frettien ruokailutasona, sillä oli kauhean kätevä, kun sen päälle sai kupin irti lattiasta Miikkiksen ulottumattomiin. Ennen kyseiseen käyttöön ottoa mökki oli maalattu uudelleen kiiltäväpintaisella maalilla puhdistamisen helpottamiseksi, jonka lisäksi sen päällä tuli käytettyä muovitablettia kupin alustana. Kun koppi tuli sen lisäksi pyyhittyä päivittäin ja pestyä välillä rasvanpoistolla, tilanne pysyi suhteellisen hallinnassa. Ennen muuttoa meillä oli kuitenkin aika härdelli pakkaamisten ja muiden kanssa, ja päivittäinen puhdistus vähän jäi. Sen myötä rasva, veri ja muut raakaruokintasotkut jämähtivät pintaan sillä antaumuksella, että en edes koittanut elvyttää mökkiä takaisin käyttökuntoon muuttorumban yhteydessä. Mökin peseminen siirtyi odottamaan sitä, kun Jussi saisi hankittua kaipaamansa painepesurin, sille hinkuttamalla ja hankuttamalla koppi ei tuntunut muuttuvan hullua hurskaammaksi. Uskoin kuitenkin, että painepesurilla koppi saataisiin vielä entiseen loistoonsa, sillä painepesurilla pystyy tekemään ihmeitä.

Ihmeistä ei ollut kuitenkaan tälläkertaa apua. Jouduin hyväksymään että tahrat olivat sitkeämmässä kuin maali. Siinä kohtaa kun tahrat alkoivat lopulta irrota, lähti myös maali. Sikäli tämä ei ole maailmanloppu, sillä olin muutenkin suunnitellut koppien uudelleen maalaamista, sillä pinkki kausi tyttöjen huoneessa meni tavallaan jo ohi muumitapettien jäädessä jälkeen. Olin kuitenkin kuvitellut, että perusteellisen pesun jälkeen pääsisin vähän oikomaan ja maalaamaan suoraan siistin maalipinnan päälle. Nyt on kuitenkin myönnettävä, että jos haluan tuon kopin vielä käyttöön, vaatii se ennen maalausta vielä perusteellisen hionnan. Siinä kun lähtisi varmasti ne loputkin sotkut. Mikäli saan sen aikaiseksi, koppiin tulee kyllä samanlaiset pestävät karva-alustat mitä kantabokseihin juuri tehtiin, eikä se tule lähellekään ruokakuppeja. 

Lähtötilanne mörkökopin kanssa

Tahrojen ohella lähti sitten vähän muutakin

Mutta mitä me tästä opimme: frettien kanssa siivoamisen on pakko olla jatkuvaa, sillä fretit myös sotkevat jatkuvasti. Frettien ruuat ja ulosteet voivat jättää hyvinkin nopeasti myös pysyviä tahroja pintoihin, ellei niitä ole pyyhkimässä jatkuvasti frettien jäljiltä.