kuva 1: koko sisältö |
Kuva 2: haavanhoito |
Puhdistuslapuille, sideharsotaitoksille ja sideharsorullille meillä ei ole toistaiseksi ollut käyttöä. Ne ovat olemassa muunmuassa sitä varten, mikäli joku onnistuisi joskus telomaan itsensä pahasti, ja haava pitäisi koittaa saada jotenkin tyrehdettyä/hillittyä verenvuotoa siihen asti että eläin saadaan ensiapuun. Keltainen pussissa oleva mytty ovat kertokäyttökäsineet.
Kuva 3: tukiruokinta |
Samylin on Mihailin, ja sen toivotaan auttavan pojan maksantoimintaa. Laatikossa on pieniä ruokaan sekoitettavia jauhepusseja.
Kuva 4: sekalaista seurakuntaa |
Parafiiniöljyn lisäksi kuvasta löytyy puhdistusliinoja, matolääkettä (tätä harvemmin tarvitaan freteille, sillä erittäin nopea aineenvaihdunta yhdistettynä lyhyeen suolistoon ei yleensä aina madoille ja muille aikaa eikä tilaa mellestää), tassuvahaa, punkkipihdit, täikampa, kuumemittari, korvanpuhdistusnestettä ja hiilitabletteja. Kuvasta unohtui pinsetit sekä kännykkään liitettävä mikroskooppi, jota voidaan käyttää muunmuassa korvapunkkien bongailuun. Näistä hiilitabletit ovat siltä varalta, mikäli eläin pääsee nielemään jotain, jonka pelätään aiheuttavan myrkytyksen. Nämä ovat kuuluneet meillä ensiapulaukkuun siitä asti, kun Miikkis löysi yksi juhannusyö metsästä kivasti sinertävän nakin (mikä oli onneksi väärä hälytys - nakki oli mitä ilmeisemmin vain homeessa).
Kuva 5: hifistelyä |
Stetoskooppi selittyy kanssa Jussin ammatilla: meillä on niitä kotona kaksi: toinen Jussin päivystyslaukussa ja toinen missä on riittävän pieni pää myös eläinten kuunteluun näätähuoneen kaapissa. Tämä on ollut lähinnä käytössä silloin, kun Jussi haluaa pystyä mahdollisimman tarkkaan kuvailemaan esimerkiksi miltä jonkun yskä kuulostaa soittaessaan eläinlääkärille millaista aikaa olisi syytä varata (meillä Jussi hoitaa isoimman osan eläinlääkäripuheluista, ja ammattitermistö on usein jossain määrin päällekkäistä eläin- ja ihmispuolen kanssa, miksi itse joudun monesti odottamaan puhelun loppuun saadakseni selkokielisen version).
Tärkeimmästä ensiaputuotteesta tässä ei kuitenkaan ole kuvaa, eli päivystävän eläinlääkärin numerosta ja mikäli lähin päivystävä ei ole frettispesialisti, myös hyvän frettilääkärin numerosta, josta voi pyrkiä saamaan konsultointia. Mikäli ei ole aivan varma mitä tekee, ensimmäinen vaihe on nimittäin aina ottaa yhteys eläinlääkäriin, jonka jälkeen kotihoidossa edetään eläinlääkärin ohjeiden mukaan ja tarvittaessa suunnataan klinikalle. Vaikka meilläkin on varsin kattava kotiapteekki, sen ideana ei ole suinkaan se, että sen avulla selvittäisiin ongelmatilanteissa mahdollisimman pitkälle ilman eläinlääkäriä. Sitä vain on joutunut kantapään kautta oppimaan, että edes Turun kokoisessa kaupungissa ei ole yhtäkään 24/7 apteekkia, joka päivystäisi myös pyhinä. Meilläkin kun on ollut vuosien varrella mm. suolitukosepäily uudenvuodenyönä ja mahdollinen myrkytys juhannusyönä, niin kattava ensiapulaukku auttaa alkuun, mikäli tilanne ei vaadi välitöntä päivystysreissua. Ongelmatilanteissa kannattaa ottaa yhteys myös oman fretin kasvattajaan, jonka lisäksi vähemmän akuuteissa jutuissa apua voi kysellä myös esimerkiksi frettiliiton facebook-ryhmässä. Välillä pitkän linjan frettiharrastajilta kun voi saada avun nopeastikin ja moni pitkään kasvattanut voi osata neuvoa ensiavussa eksoihin perehtymätöntä eläinlääkäriä paremmin. Kasvattajatkaan eivät voi kuitenkaan määrätä lääkkeitä, tai suorittaa kaikkia tutkimuksia, miksi he eivät läheskään aina pysty korvaamaan eläinlääkäriä sellaisessakaan tilanteessa, jossa ei ole mahdollista saada frettispesialistia.
Onneksi kissojen kanssa tuo on helpompaa. Meillä ei löydy ensiapupakkauksesta kuin kyytabletit (tarvittu 2 kertaa ampiaisen piston takia) sekä vattatautilääkkeet. Matolääkkeitä ei voi oikein ensiapulääkkeiksi kutsua ;)
VastaaPoistaHyvä, että freteille on kuitenkin paljon ensiapua sillä oli se lääkäri missä tahansa, niin piitkä matka sinne on aina kipeenä matkustaa.
Kissojen kanssa on kyllä se helpompi, ettei yksikään eläinlääkäri voi varmasti väittää etteikö olisi nähnyt kissaa aiemmin tai tietäisi mikä kissa on. Ja ainakin itsestä tuntuu, että myös se on omana elinaikana vähentynyt, että osalle eläinlääkäreistä kissa olisi vain navetanvintiltä poimittava ilmainen hiirenloukku, jonka hoitoon ei kannata käyttää rahaa ja aikaa, kun uuden saa ilmaiseksi. Lapsuudesta kun muistan, että osa oikeasti ihmetteli, kun haluttiin koittaa hoitaa maatiaisen mununaisongelmia, kun kyseessä oli "vain maatiainen" eikä mikään hieno ja kallis rotukissa.
PoistaJa löytyyhän aika monelta osa noista jutuista, kuten vaikka sidetarpeet, ihan ihmistenkin ensiapulaukusta, joten ne voivat löytyä kotoa vaikkei niitä lemmikkien omissa tarvikkeissa olisikaan. Meillä Jussin työn ja kiinnostuksen kohteiden myötä ihmisten ensiapulaukku on myös melkoisen kattava ja sisältää mm. silmä- ja korvalamput sekä tikkaustarvikkeet.
Meidän pitäisi hankkia lemmikeille ihan oma lääkekaappi, kun noita erilaisia paketteja ja purnukoita on kertynyt. Stetoskooppia ei löydy mutta se onkin teillä työn puolesta. Eläinlääkärin numero on hyvin esillä.
VastaaPoistaItsekin välillä myös miettinyt ihan sellaista lukittavaa lääkekaappia, mikä olisi näkösällä seinällä. Itse kun varmasti löytää helposti tuon rasiankin kaapista, mutta kaappi voisi olla hoitajienkin helpompi paikantaa, jos ei aina muista kertoa, missä meillä ensiaputarvikkeita pidetään.
PoistaOlen myös käymässä läpi apteekkimme sisältöä. Koska olen muutenkin tilaamassa apteekkituotteita, halusin tehdä sen heti. Kiitos listastasi, joka on järkevä. https://www.tapiolanapteekki.fi/
VastaaPoista