Mainitsin Löllön ja Rutun eläinlääkäripostauksessa Rutun verenpaineiden olleen klinikalla koholla, ja meidän saaneen verenpainemittarin kotiin lainaan, jotta voisimme tarkistaa vielä miltä lukemat näyttävät kotiympäristössä. Kotona mitatut tulokset olivat hieman matalampia mitä klinikalla, mutta yhä koholla. Niinpä Rutun eläinlääkäri oli sitä mieltä, että Rutulle kannattaisi kokeilla nyt verenpainelääkitystä, ja toistaa sitten mittaukset kotona 3-4 viikon päästä ja katsoa missä silloin mennään.
 |
| Meillä käytössä ollut verenpainemittari. |
Myönnän että oma ensimmäinen ajatukseni oli, että en jaksaisi taas yhtä lääkerumbaa, ja että kehtaisiko sitä kysyä, ovatko paineet nyt oikeasti niin paljon koholla, että lääkitystä kannattaa kokeilla heti. Että eikö sitä voisi ensin vain tarkkailla vähän aikaa, miten tilanne elää ilman lääkitystä. Jätin sen kuitenkin kysymättä, koska jo silloin kun Jussilla aloitettiin verenpainelääkitys, keskusteltiin siitä, kuinka ihmisilläkin valtaosa aloittaa verenpainelääkityksen aivan liian myöhään. Että kuinka sillä olisi mahdollista saavuttaa isoimmat terveyshyödyt kun sen aloittaa heti, kun paineet ovat koholla, ja sitten tarvittaessa arvioi myöhemmin tarvitseeko sitä jatkaa. Kuin että lykkää sen aloitusta jopa vuosia, ja lupaa itselleen vuosien ajan laihduttaa/lisätä liikuntaa/syödä terveellisemmin, ja lääkitykseen tartutaan vasta viimeisenä oljenkortena kun tilanne on jatkunut huonona jo vuosia. Ruttu on kuitenkin jo selvästi vähintään keski-ikäinen rouvaskissa, jolla on sydämessään pieniä muutoksia. Joten jos voimme verenpainelääkityksellä pienentää sydämen taakkaa ja auttaa sitä jaksamaan tulevat vuodet, se toki kannattaisi, olettaen ettei lääkityksestä koidu Rutulle kohtuutonta lisästressiä.
Ja vielä mitä. Siis sen lisästressin suhteen. Ruttu on ehdottomasti meidän ahnein kissa, eikä sillä ole pienimpiäkään ennakkoluuloja kokeilla mahdollisia uusia herkkuja. Joten ennenkuin lähdettiin kikkailemaan Rutun kanssa pilleripyssyn tai ruokaan piilottamisen tai muun sellaisen kanssa, päätettiin kokeilla jotain muuta. Jussi näytti Rutulle kosketuskeppiä, ja kun Ruttu kosketti kuonollaan kepin päätä, Jussi heitti sille pillerinpuolikkaan. Ruttu nappasi naminsa tyytyväisenä, ja tuli pyytämään lisää. En osaa sanoa, onko kyse enemmän siitä, että kyseisestä nimenomaan kissoille suunnatusta purutabletista on saatu oikeasti niin hyvänmakuinen, että se käy ihan namista. Vai siitä, että Ruttu on niin ehdollistunut, että kosketuskepin koskettamista seuraa nami ja niin ahne, ettei se ehdi edes maistaa saamaansa namia. Mutta yhtä kaikki lopputulos on sama: lääke on erittäin helppo antaa ja Ruttu on tyytyväinen. Jos homma pysyy jatkossakin yhtä helppona, emmeköhän me selviä ilman mitään merkittävää lisästressiä kenellekään, vaikka tästäkin lääkityksestä jäisi pysyvä.
 |
| Näin meillä mitattiin: Ruttu pötkötti sylissäni ja Jussi operoi mittaria. |
Klinikalla mitattaessa niistä saatiin seuraava rivi:
173/95 124
122/81 96
164/117 136
153/115 129
181/79 128
204/106 197
178/70 106
227/118 147
195/131 152
175/101 125
Kotona mitattaessa (mittasimme kolme mittausta per päivä neljän päivän) tuloksiksi saatiin:
149/111 122
203/90 127
233/92 131
165/93 117
178/92 133
197/92 127
174/90 118
203/80 121
191/102 137
168/104 120
180/100 126
181/86 111
Verenpainelääkitystä suositellaan jos kissan systolinen verenpaine, eli yläpaine on pyvästi yli 165 mmHg. Rutulla tämä alittui vain neljäksennessä mittauksessa eikä silloinkaan paljoa.
 |
| Ja näin meillä nyt lääkitään: Ruttu tekee tempun... |
 |
| ...ja saa palkkioksi lääkkeensä. Ja usein pari kananamia toistettuaan tempun. |
Kotona mittasimme Rutun verenpainetta hännästä Rutun ollessa sohvalla sylissäni vilttiin käärittynä. Ajoitimme mittaukset yleensä siihen, kun olimme juuri katsoneet sohvalla loikoillen yhden tai kaksi jaksoa tv-sarjaa. Eli Ruttu oli ollut jo hyvän aikaa rentona sohvalla, ja ainoa isompi mahdollinen stressitekijä mittarituntuman lisäksi oli että Jussi tuli päästäneeksi viltin sisälle viileämpää ilmaa, samalla kun kiinnitti verenpainemittarin mansetin Rutun hännän tyveen. Mittasimme aina kolme mittaustulosta putkeen. Yleensä silloinkin, kun mittauksia tehdään useampana perkkäisenä päivänä, suositellaan ottamaan aina 3-5 mittausta kerralla, jotta niistä nähdään vähän keskiarvoa. Silloin kun mittaus tehdään kertaluontoisesti klinikalla, mittauksia otetaan yleensä vieläkin enemmän, usein viidestä kymmeneen, etenkin jos eläin pysyy hyvin paikoillaan eikä isommin stressaa mittarista. Kissoilla hännän lisäksi mahdollisia verenpaineen mittauspaikkoja ovat tassut, mutta kissat ärsyyntyvät usein huomattavasti enemmän siitä, jos niiden tassuihin kiinnitetään jotain ylimääräistä, kuin hännän tyveen kiinnitetystä mansetista.
Tammikuussa otetaan sitten mittaria uudelleen lainaan ja katsotaan miten tästä jatketaan.
Kiitos kissan verenpaineselvityksestä! Jännä, että lukemat ovat suunnilleen samat, jopa hieman korkeammat, kuin ihmisillä. Kissa on kuitenkin aika paljon pienempi ja matalampi eläin.
VastaaPoistaHienoa, että lääkityksen antaminen on noin helppoa! Siitä on todennäköisesti paljon hyötyä. Ihmistenkin pitäisi mitata paineensa useammin ja hakea lääke heti, kun ne eivät vähän höllentämällä laske. Jännä, ettei tässä sitten haeta lääkettä, kun muuten lääkettä tahdottaisiin kaikkeen. Joku pilleri, jolla voisi laihduttaa, ja elää muuten kuten ennen. Sellaista ei laihduttamiseen vain ole olemassa, mutta verenpaineisiin on - joskin elämäntapamuutoksia olisi silti hyvä tehdä, vähentää suolaa ja stressiä ja lisätä liikuntaa.
Moni kai ajattelee, että verenpainelääkityksen aloittaminen on jotenkin noloa tai lopullisista. Että se olisi jotenkin suotavampaa pystyä jättämään kokonaan väliin, ja vain ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä se elämäntapamuutos. Vaikka tosiaan elimistölle paljon armeliaampaa olisi vain aloittaa se lääkitys, ja sitten jos onnistuu tekemään sen elämäntapamuutoksen, arvioida sitten uudestaan lääkityksen tarve.
PoistaRutunkin kohdalla on vähän mietitty, onko senkin verenpaineisiin voinut vaikuttaa esimerkiksi sen tapa pyrkiä nuolemaan kaikki paistinpannuille jääneet rasvat ja suolat, mitä on toki pyritty estämään, samoin kuin muita ruokavarkauksia. Ylipaino-ongelma on sentään saatu pidettyä Rutun kohdalla varsin hyvin kurissa, vaikka sillä paino tahtookin lähteä heti nousuun, jos ruokailuihin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Mutta katsotaan nyt miltä tilanne sitten kontrolleissa näyttää.
Meillä mitataan verenpaineet vakiona vuosittain. Onneksi klinikalta saa kotiin mittaria lainaan, niin kolmen kissan paineet on helppo mittailla. Klinikkatuloksissa kyllä stressiherkkien kissojen kanssa tulee melkoista heittelyä. Ennen meidän paikkakunnalla ei ollut edes kunnallisella verenpainemittaria, vaikka nykyaikana verenpaineiden mittaus kuuluu ihan normaaliin terveysseurantaan. Eikä asuta kuitenkaan ihan pienellä paikkakunnalla. Tsemppiä Rutulle :)
VastaaPoistaEtenkin yli 7-vuotiailla kissoilla verenpainemittausta suositellaan nykyään vuosittain senioritarkistuksen yhteydessä. Sillä Rutullakin otettiin nyt verenpaine ja verikokeet sydänultran yhteydessä, kun verenpaineita ei oltu aiemmin seurattu ja edellisistä verikokeistakin oli yli vuosi. Kissoillakin todella moni vaiva kun alkaa oireilla vasta sitten, kun vaiva on jo pitkällä, jolloin hoitaminen voi olla pahimmillaan jo myöhäistä. Säännöllisillä tarkistuksilla taas ongelmiin päästään puuttumaan jo ennenkuin vaiva alkaa oireilla, jolloin monien sydän-, maksa-, munuais-, yms. vaivojen etenemistä voidaan hidastaa lääkityksillä ja ruokavaliolla joskus jopa vuosia.
PoistaMeillä en nyt viimeksi kun lainattiin mittaria jaksanut ottaa tuloksia muilta kuin Rutulta, mutta seuraavan kerran mittaria lainatessa voisi kyllä ottaa tavoitteeksi mitata verenpaineet kaikilta kissoilta. Tai ihan vähintään molemmilta senioreilta. Mauno ja Aino ovat vielä sen verran nuoria, että niillä erilaiset verenpaineongelmat olisivat huomattavasti epätodennäköisempiä.
Jaahas, sitä tuli opittua ihan uutta. Sellasta mikä ei oo eres tullu mieleen... Kiitos
VastaaPoistaItestäkin tuntuu tulevan omien kissojen kanssa näissä säntillisempi sitä mukaa, mitä enemmän ehtii nähdä töissä erilaisia potilascaseja. Kun kyllä sitä on aiemminkin tiedostanut, miksi joitain tarkkeja olisi hyvä tehdä. Mutta jotenkin se on alkanut vasta töissä konkretisoitua, mikä ero hoitovaihtoehdoissa tulee siinä, missä vaiheessa eri juttuja päästään hoitamaan. Vaikka välillä toki myös tuntuu siltä, että tarpeeksi tutkimalla jokaisesta löytyy jotain häikkää, joka ei kuitenkaan välttämättä olisi vaikuttamassa elämään juuri heti ja nyt.
PoistaKiitos verenpaineen tarkkailun muistutuksesta!
VastaaPoistaPitääkin hankkia kotiin vauvojen mansetti, niin 13-v. kissajunnun paineita pääsee tarkkailemaan kotioloissa..