lauantai 17. maaliskuuta 2018

Keinoja paikata näätien aiheuttamaa kassavajetta

Minulla on usein tapana sanoa, että lemmikkienpitoon menee rahaa niin paljon kuin on käytettävissä, ja pahimmillaan vähän sen yli. Meillä ei ole onneksi vielä tullut vastaan tuo ylityskohta, mutta alkuvuoden eläinlääkärikulujen jälkeen se on lähempänä kuin toivoisin. Tilanne on onneksi kuitenkin korjaantumassa lähikuukausina, mutta se yhdessä Trio MiuMau ja Herra Nilsson -blogin eläinlääkärikulupostauksen kanssa innosti minut kirjoittamaan joitain kohtia, millä meillä on paikattu ja varauduttu näätien aiheuttamiin menoihin.

Alennuslaput ja isot pakkaukset ovat arjen peruspiheilyä
- Säännölliset palkkatulot. Etenkin isomman näätälauman kanssa tähän kannattaa ehdottomasti pyrkiä. Pari näätää voi hoitua hyvin opintotuella ja keikkahommillakin (ainakin jos puskurit ovat kunnossa), mutta isomman lauman kanssa säännölliset tulot auttavat monessa kohtaa. Ne paitsi tekevät tuloista helpommin ennakoitavat, ne myös tekevät pankeista suopeampia myöntämään luottokorttia ja lainaa sekä mahdollistavat monet osa-maksusopimukset.

- Säästöt/sijoitukset. Jos suinkin mahdollista, osa kaikesta tulevasta rahasta kannattaa aina laittaa säästöön erilliselle tilille. Mikäli rahatilanne on lähtökohtaisesti niin tiukka, ettei rahaa ole mahdollista laittaa säästöön yhtään, kannattaa miettiä todella tarkkaan, onko juuri nyt oikea aika hankkia lemmikkiä. Lemmikin peruskuluista kun voi selvitä varsin edullisestikin, mutta kulut nousevat äkkiä, jos eläin esimerkiksi sairastuu.

- Luottokortti. Etenkin jos säästöjä ei ole paljoa, luottokortti kannattaa ehdottomasti hankkia jos siihen on mahdollisuus. Usein luottokortin saaminen edellyttää säännöllisiä tuloja, mutta moni pankki myöntää myös esimerkiksi opiskelijaluottokortteja pienemmällä luottorajalla kun tietty opintopistemäärä on täynnä. Mitä vähemmän tuloja on, sitä isompaa kynnystä kortin käytössä kannattaa pitää. Luottokortti on kuitenkin siinä kohtaa kätevä olemassa, jos eläintä joutuu vaikka viemään äkisti päivytysaikaan eläinlääkärille, ja säästötilin rajat tulevat vastaan.

- Luotettava lainaaja. Pankkien luotonmyönnöllä on rajansa, etenkin jos sattuu olemaan vaikka opiskelija jolla ei ole säännöllistä työtä. Tai vaikka ei olisikaan opiskelija ja olisi säännöllinen työ. Pankista lisälainan saaminen voi myös kestää. Niinpä isomman eläinlauman kanssa ei ole haitaksi, jos joku on valmis tarvittaessa auttamaan taloudellisesti. Meillä on tällä hetkellä Jussin kanssa jo käytännössä yhteiset rahat, ja äiti on luvannut olla tarvittaessa tukena, jos nyt Jussin opintojen loppusuoralla tulisi vielä jokin isompi taloudellinen haaste (ja toki sen jälkeenkin, vaikka sitä tietenkin toivoo, että sen jälkeen taloudellinen tilanne kohenisi kunnolla). 

Näin paljon näätiä kiinnostaa säästöjutut. Ne ovat omistajan päänvaiva.
- Kirppismyynti. Olen välillä vitsaillut, että meidän näädillä on varmaan enemmän tavaraa kuin minulla, ja yksi syy on varmasti kirppistely. Nykyään tavaraa kertyy sen verran vähemmän, että kirppispöytää ei tule otettua yhtä säännöllisesti kuin aiemmin, mutta nytkin yhdistimme kaappien kevätsiivouksen ja kassavajeen paikkauksen. Itse kun laittaa esimerkiksi valtaosan elokuvista ja kirjoista kiertoon yhden katsomisen/lukemisen jälkeen, ja vaikka niiden kanssa käyttääkin nykyään paljon kirjastoa ja suoratoistopalveluita, niitäkin silti kertyy aina jonkin verran. Lisäksi meillä oli nyt yhteenmuuton jäljiltä kaksoiskappaleita monista kodintavaroista, kuten keittiövaaoista, vatkaimista yms. Niin niistä tulikin viikossa lähes jälkimmäisen eläinlääkärireissun verran euroja.

- Näätätavaroiden inventointi. Tämä menee osittain yhteen kirppismyynnin kanssa, koska osa näätäkaapista poistetuista tavaroista päätyi myyntiin sen kautta. Osa meidän ylimääräiseksi jääneistä eläintavaroista odottaa kuitenkin sitä, että ehdin kirjoitella niistä myynti-ilmoituksia nettiin. Ajattelin kuitenkin jättää sen lähemmäksi seuraavaa näyttelyä, jolloin tavaroiden toimitus/nouto on monen kanssa helpompi sopia.

- Arvat ja lottovoitto. Tämä taktiikka houkuttelee mahdollisuudella kuitata nopeasti niin näätämenot, luotot kuin asuntolainakin. Toistaiseksi tähän on kuitenkin mennyt suunnilleen yhtä paljon rahaa kuin tästä on tullut, joten en voi suositella tätä ensijaiseksi taktiikaksi rahoittaa eläinharrastusta. Samaa voin sanoa lotosta. Lottoon meillä on tosin mennyt enemmän rahaa mitä siitä on ikinä tullut.

- Muiden kulujen pienentäminen. Kaikista peruskuluista, kuten vuokrasta, ei useinkaan ole mahdollista leikata, mutta monelta löytyy kulukategorioita joista voi leikata hetkellisesti, kuten vaatteet, herkut tai muut harrastukset. Opiskeluaikoina uusi isompi häkki rotille tai eläinlääkärireissu saattoi tarkoittaa loppukuun makaroonikuuria (usein sentään ketsupin kera). Näätien kanssa ei olla käyty vielä siinä pisteessä, vaikka tiukempina kuukausina tuleekin hyödynnettyä paljon tarjouksia ja mietittyä ruokia enemmän myös hinta huomioiden.

Joissain tilanteissa kimppa-asuminen voi auttaa kulujen hallinnassa. Tämä ei ole yksi niistä.
- Muita mahdollisia tapoja. Näiden meillä hyödynnettyjen lisäksi sitä on törmännyt osien eläinlääkärikäyntien yhteydessä osamaksumahdollisuuteen. Osamaksua tarjoavat firmat edellyttävät usein täysi-ikäisyyttä ja säännöllisiä tuloja. Osamaksu tuo kuitenkin yleensä sen verran lisäkustannuksia, ettei sitä kannata miettiä ensisijaisena vaihtoehtona. Jos jaksaminen riittää, satunnaisia lisätuloja on mahdollista hankkia myös tekemällä keikkatöitä päätoimensa ohella. Henkilöstövuokrausfirmojen kautta on mahdollista päästä esimerkiksi kassatöihin ja varastohommiin, eivätkä kaikki tehtävät vaadi pitkää perehdytystä. Näissä hommissa on toki paljon alueellisia eroja siinä, kuinka helppo niitä on saada.

2 kommenttia:

  1. Alennuslaput on munkin suosikkeja.. :) Me ollaan alettu tekemään ruokien kanssa niin, että käytetään pakkasesta lähes kaikki lihat loppuun ennen uuden vauhtiraksu-tilauksen tekemistä. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että fretit on hetken aikaa yksipuolisemmalla ruokavaliolla varaston hiipuessa, mutta sitten saa kerralla tilattua taas koko pakkasen täyteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin pyrkii vähintään kerran-pari vuodessa syöttämään pakastimen tyhjäksi. Saa sitten välillä kunnolla sulatettua sen, ja on tilaa isommalle täydennystilaukselle. Samalla tulee varmistettua, ettei pakastimeen jää mitään ikuisiksi ajoiksi, vaan kaikki sielä oleva on suhteellisen tuoretta.

      Nytkin melkein kaikki vanhat ruuat oli ehditty syöttää pois ennen IceMicen tilausta ja viimeiset viime vuoden puolella hankituista hävisivät kuppiin ennen Vauhti-Raksun tilauksen saapumista.

      Poista