 |
| Suuri sydäminen mummuska ja pieni pentu <3 |
 |
| Mihail ja tänä vuonna enkeliksi siirtynyt Pirre-sisko <3 |
Itsyyn ja Fasuun, ja toivoin kovasti, että olisin saanut jommasta kummasta niistä (tai miksei molemmistakin) pennun itselleni. Itsyn pentueen kohdalla olin ihan pentujonon kärjessä, Fasun pentueen kohdalla valitettavan kaukana siitä törmätessäni Fasuun vasta loppuvuodesta. Alkuvuosi 2016 menikin odotellessa ensin kiimoja, sitten astutuksia, ultria, synnytystä... Kaikesta odottelusta ja toivomisesta huolimatta Itsyltä ei kuitenkaan selvinnyt yhtään pentua ja Fasun pentueesta ei riittänyt meille tyttöä - ja siinä kohtaa kun kumpikin näistä oli varmistunut, valtaosa vuoden 2016 frettipennuista oli jo uusissa kodeissaan. Hetkeksi ehdin siis jo vakuuttua, ettei meille saataisi kovasti toivomaani junnuosastoa vuonna 2016. Loppukesästä alkoi kuitenkin tapahtua, ja lauma tuplaantui, kun meille tuli varsin extempore kaksi hyvin erilaista neitiä: ensin kodinvaihtajariiwiö Mitella ja sitten haaveideni mamma Itsy. Mitella poikkeaa hyvin paljon siitä mitä etsin: haaveilin kiltistä mustasoopelista tyttöpennusta kasvattajalta, ja meille tuli alunperin kotieläinpihalta lähtöisin oleva kuviollinen pastelli, joka oli joutunut vaihtamaan jo kahdesti kotia puremisen vuoksi. Se on ollut haaste, ja sen kanssa on edelleen omat hankaluutensa, mutta siitä huolimatta pienestä hammaskeijusta on kuoriutunut hyvin frettisosiaalinen ja energinen tapaus, joka on yhdistänyt meidän laumaa ihan mielettömästi. Itsystä taas totesin jo vuoden 2015 lopulla, että koska Itsyä en voi saada, sen pentu olisi se toiseksi paras vaihtoehto. Mutta toiseksi parhaan vaihtoehdon sijaan tuli sitten se paras.
 |
| Seitsemän näädän Finnish Ferret Festival -reissu |
 |
| Miikkis eläinten joulurauhanjulistuksessa |
ainakaan tästä pienenisi. Että saisin pitää kaikki nykyiset otukset luonani terveinä ja hyvinvoivina, ja voisin harrastaa yhdessä niiden kanssa niin vapaamuotoista sohvalla rötväämistä ja ulkoilua, kuin myös näyttelyitä, näätäpäiviä ja muita häppeningejä. Tiedän, että tämä on paljon toivottu: täyttäväthän mummuskat kummatkin jo kuusi, eikä kummallakaan niistä ole parhaat mahdolliset lähtökohdat. Mutta siihen pyritään kaikilla niillä keinoilla, mitä itsellä on käytettävissä. Nykyisen lauman kanssa on myös jo ilmoittauduttu kolmeen frettinäyttelyyn (Fantastic Ferret, Westi ja Valentines), sekä Paimioon Livian ammattiopistolle näätäpäivää pitämään. Ja jotain suunnitelmia on jo Eläinystäväni- ja Lemmikkimessuillekin...
En voi kuitenkaan kieltää, ettenkö olisi vilkuillut vähän myös ensivuoden pentusuunnitelmia. Meillä on kuitenkin nyt niin hyvä lauma kotona, että en aio antaa pentukuumeelle samanlaista valtaa kuin tänä vuonna, vaan junnu saa tulla jos on tullakseen. Sen verran olen kuitenkin Jussille luvannut, että Itsy saa toistaiseksi pysyä lauman ainoana hybridinä, vaikka ensivuodelle suunnitellaan myös todella kiinnostavia hybridipentueita. Mitellalla on kuitenkin niin paljon virtaa ja hampaiden käyttö yhä turhan herkässä hepuloidessa, että toinen yhtä energinen ja menevä (mahdollisesti vielä pienellä buustilla) voisi tässä kohtaa olla liikaa. Etenkin kun ensivuonna voi olla edessä myös talouksien yhdistäminen, kun Jussi on lähdössä kesäksi töihin Poriin, ja itse olen luvannut vastata silloin arkipäivät molempien eläintarhoista. Ensivuonna tulen siis oletettavasti osallistumaan aiempaa enemmän myös Jussin lauman hoitoon.
Tämän postauksen myötä haluan kiittää kaikki kuluneesta vuodesta 2016, ja toivottaa kaikkea hyvää vuodelle 2017!
