sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Eksoharrastajia eniten puhututtaneet lakiuudistukset pähkinänkuoressa

Ottaessani haisunäädän en ollut kiinnostunut politiikasta. En myöskään arvannut, kuinka paljon se voisi vaikuttaa omaan eläinharrastukseeni, vaikka minua jo silloin varoitettiin, että eksoottisia eläimiä koskeva lainsäädäntö voi muuttua hyvinkin nopeasti. Nyt kun olen omistanut haisunäädän vajaa kolme vuotta, on tässä ajassa eksoottisiin eläimiin liittyen käyty voimakasta keskustelua etenkin kolmen eri lakiuudistuksen tiimoilta.

1. Positiivilista

Keskustelu positiivilistasta käynnistyi alkuvuodesta 2014, kun Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry ja Animalia ry julkaisivat yhdeksi tavoitteekseen eläinsuojelulakiuudistuksessa saada uuteen eläinsuojelulakiin positiivilista, eli lista lemmikeistä, joiden pito olisi sallittua. Kaikista positiivilistan ulkopuolelle jäävistä lajeista tulisi positiivilistan myötä automaattisesti kiellettyjä. Positiivilista on nisäkkäiden osalta jo käytössä ainakin Hollannissa.

Positiivilistasta käyty keskustelu johti Suomen eksoottisten lemmikkien harrastajayhdistysten liiton syntyyn, kun eksoharrastajat halusivat saada harrastukselleen enemmän näkyvyyttä ja paremmat edellytykset osallistua poliittiseen keskusteluun. Kahdessa vuodessa SEEL onkin onnistunut pääsemään hyvin mukaan poliittisiin neuvottelukuntiin.

Valitettavasti uutta eläinsuojelulakia ei saatu kuitenkaan valmiiksi alkuperäisessä aikataulussa ja muutokset poliittisessa ilmapiirissä uhkaavat heikentää etenkin tuotantoeläimien asemaa nykyisestäänkin. Sen myötä positiivilista on tippunut Suomen eläinsuojeluyhdistyksen liiton ja Animalian kampanjoinnissa sivuosiin suurempien kokonaisuuksien tieltä. Positiivilista saattaa nousta uudelleen keskusteluun eläinsuojeluasetusta uudistettaessa sitten kun sinne asti päästään. Tällähetkellä kampanjoinnilla pyritään kuitenkin varmistamaan erityisesti eläinten lajityypillisen käyttäytymisen parempi huomioiminen, kivunlievityksen pakollisuus, valvonnan tehostaminen ja koirien ja kissojen pakollinen tunnistusmerkintä muunmuassa pentutehtailun kitkemiseksi ja löytöeläinten aseman parantamiseksi.

SEY:n ja Animalian vetoomus uudesta eläinsuojelulaista löytyy nykyasussaan täältä.


2. Euroopan unionin lista haitallisista vieraslajeista

Loppuvuodesta 2015 EU-maat löivät lukkoon 37 lajia käsittävän listan lajeista, joiden katsotaan muodostavan vieraslajiuhka Euroopan Unionin alueella. Vieraslajiuhan torjumiseksi listalla olevien lajien maahantuonti, myynti ja lisäännyttäminen kiellettiin koko EU-alueella sen ehkäisemiseksi, ettei kenenkään varomaton toiminta voi johtaa näiden lajien levittäytymiseen luontoon missään EU-maassa. Osa lajeista ei välttämättä kykenisi menestymään Suomen korkeudella asti, mutta silti Suomen osalta ainoa sallittu poikkeus on kaupallisesti hyödynnetty täplärapu, joita saa Suomessa yhä pyytää ja myydä. Suomessakaan täplärapua ei saa kuitenkaan enää levittää uusiin vesistöihin.

Tämän listan osalta ehdittiin huokaista jo hetki helpotuksesta, sillä jollakin listan luonnoksista näkynyt haisunäätä ei päätynyt lopulliselle listalle. EU-listan myötä kieltoon menivät kuitenkin muun muassa punakorvakilpikonmna, siperian maaorava, pesukarhu ja kellusvesihyasintti.

EU-lista löytyy kokonaisuudessaan täältä. Listaa tullaan todennäköisesti päivittämään lähitulevaisuudessa.


3. Valtioneuvoston asetus kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista

Joitain viikkoja Euroopan vieraslajilistan jälkeen julkaistiin lista kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista. Tämä lista täydentää koko EU:ta koskevaa listaa lajeilla, joiden katsotaan olevan kansallisesti haitallisia, ja joita ei sen myötä saa tuoda, lisäännyttää eikä myydä Suomessa. Tähän listaan koitimme vaikuttaa jo sen tekovaiheessa laatimalla Suomen haisunäätä ry:n vetoomuksen, missä perustelimme, miksi haisunäätä ei muodostaisi isompaa uhkaa Suomen luonnolle kuin jo luonnoksessa sallituiksi ajatellut kissa, koira ja fretti. Puheenjohtajan ominaisuudessa vastailin myös SEEL:iä edustaneen Joonaksen minulle välittämiin kysymyksiin haisunäätiin liittyen.

Työmme ei kuitenkaan tuottanut tältä osin tulosta, vaan haisunäätä päätyi kansalliselle listalle. Suomen kansallinen lista poikkeaa EU-listassa siinä, että siinä missä EU-lista koostuu yksittäisistä lajeista, on Suomen listassa kielletty muun muassa koko carnivora-heimo ainoina poikkeuksina koira, kissa ja fretti. Eli Suomen listan myötä kieltoon meni kerralla noin 300 lajia.

Suomen kansallinen lista löytyy kokonaisuudessaan täältä. Myös tätä listaa tullaan todennäköisesti päivittämään lähiaikoina.


Vieraslajilain uudistusten myötä lupamenettelyt myös joiltain osin kevenivät, eivätkä maahan tuotavat linnut ja nisäkkäät tarvitse enää Suomen riistakeskuksen lupaa, mikäli niiden maahantuominen on muuten sallittu. Eksoottisen lemmikin maahantuontia harkittaessa on kuitenkin aina syytä tarkistaa, vaatiiko se mahdollisesti joitain rokotuksia tai muita asiakirjoja kuten CITES-todistuksen, jolla todennetaan, että eläintä ei olla pyydystetty luonnosta. Koska lainsäädäntö elää eksoottisten osalta tällähetkellä voimakkaasti, kannattaa nämä käydä aina huolella läpi, vaikka edellisen samanlajisen yksilön tuomisesta ei olisi kulunut pitkäkään aika.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti