Vanhusten kuulumisia

Arjessa on tällä hetkellä paljon vauvajuttuja, kun opetellaan Noten ja Seran kanssa tavoille, ja kääpiörottamukset kasvavat kauheaa tahtia. Samaan aikaan mietitään myös Kielon ja Pihlajan astutuksia, ja Torviksen ja Kantarellin tulevia sulhoja, ja seuraillaan Pikku Myyn kasvua. Siinä rinnalla meillä tapahtuu ihan liian nopeasti toisellakin rintamalla. Haluaisin päivittää, että meidän mummuissa ja papoissa ei ole mitään muutosta, vaan kaikki porskuttavat yhtä ikinuorina kuin Nutella. Mutta valitettavasti se ei päde etenkään meidän poikiin. Navan liikkuminen on lähtenyt taas huononemaan, ja Juutas on menettänyt massaa. Pienenä hopeareunuksena meidän harmaahapsien elämässä Mitella sentään tuntuu virkistyneen, kun välissä oli välillä vähän viileämpää, ja se onnistui sen jakson aikana jopa nostamaan vähän massaa. 

Pappojen privaatti piharetki

Navalla oli melko huono lihaskunto sen muuttaessa meille, ja sen vaihdettua raakaruokintaan ja mentyä laumaan, poika sai viime kesän jälkeen nopeasti lisää massaa ja sen kävely muuttui paremmaksi. Sillä kun oli ollut pientä kaatuilua jo viime kodissa, mutta silloin röntgenkuvissa ei ollut näkynyt mitään poikkeavaa. Nyt Navan takapää on kuitenkin lähtenyt taas selvästi heikkenemään, ja etenkin pojan juuri herättyä meno on hetken todella huojuvaa. Tästä seuraa välillä myös koko yläkerran läpi meneviä kakkaraitoja, kun poika herää vessahätään, ja lähtee sitten huojumaan vessaan. Nava on tästä huolimatta erittäin virkeä, nousee heti uudelleen pystyyn jos takajalat vähän pettävätkin ja kipittää nopeasti jääkaapille hakemaan tsemppitahnansa. Mutta en voi silti sille mitään, että pojan menoa katsellessa tippa alkaa tulla jo linssiin, ja mieli palaa muistoissa myös Mihailin loppuaikoihin.  

Tutkia pitää, vaikka väsyneenä jalat tahtoo jäädä välillä jälkeen

Koko lauman heinäkuun alun punnituksessa Juutaksen paino oli tullut melko paljon alas viime kesän painosta, mutta en juurikaan huolestunut asiasta, sillä painon pudotus oli ollut sen kohdalla hitaampaa ja tasaisempaa kuin Tellun ja Vapun kanssa. Pari päivää sitten punnitessa Juutaksen paino oli kuitenkin tullut taas 110 grammaa heinäkuun alun painosta, ja se vaikuttaa muutenkin aiempaa lihasköyhemmältä. Tellun kuoleman jälkeen Juutas tuntuu muutenkin nukkuneen paljon aiempaa enemmän. Eli nyt eletään pieni pelko sydämessä sen suhteen, aikooko Juutas lähteä kasvinkumppaninsa perään, vai noustaanko tästä vielä.

Iltatahnuliaika <3

Tellun tuhkat haettiin tällä viikolla, ja ne ovat vielä laskematta muistolehtoon. pitäisi pystyä päästämään irti vielä kerran, samalla kun pelkää, kuka on seuraava. Kesäkuun lopulla jo hetken pelkäsin, että se olisi Mitella, kun se tuntui mummoutuvan niin vauhdilla. Nyt taas pelkään, että se on joku noista nuoremmista vanhuksista. 

Mitella päiväunilla