Vieraskynäilyä

tiistai 13. kesäkuuta 2023

Tervehdys kaikille! Minulla pääsi venymään tämän tekstin kirjoittaminen suunniteltua pidempään. Kuvittelin, että pääsisin melkein lomalle Turkuun Susannan ja Jussin luo ja voisin rennosti kirjoitella tätä tekstiä eläintenhoidon ohessa. Noh, ei se mennytkään ihan niin ja eläinlauman hoitaminen kävi lähes täysipäiväisestä työstä. Voisin tähän alkuun esittäytyä hyvin lyhyesti. Tottelen nimeä Taru Heino ja ikää löytyy tällä hetkellä 24 vuotta. Lemmikkejä minulla on ollut vuodesta 2012 lähtien ja matkan varrelle on mahtunut kesyrottia, koira, akvaarioita, viljakäärme, kaneja ja undulaatteja. Nykyään asustelen Tampereella 2 kanin, 2 undulaatin ja viljakäärmeen kanssa. Valmistuin vuosi sitten AhlmanEdu:sta eläintenhoitajaksi ja marraskuussa hyppäsin päätoimiseksi eläinalan yrittäjäksi. Perustin IhanTaruVaan-toiminimen, jolla tarjoan eläintenhoitajan palveluita lemmikkien omistajille ja eläinalan yrityksille. Susannan kanssa meillä ei ole yhteistä historiaa kovinkaan paljoa. Siitä taitaa olla hieman yli vuosi, kun etsin Instagramissa uusia eläinaiheisia tilejä, joita voisin alkaa seuraamaan ja törmäsin Susannan tiliin. Satuimme molemmat syyskuussa 2022 Tampereen lemmikkimessuille, Susanna oli frettien osastolla näytteilleasettajana ja minä oli Lemmikkilinnut Kaijuli ry:n osastolla. Tampereen lemmikkimessuilla törmäsimme ensimmäistä kertaa kasvokkain ja ennen sitä olimme viestitelleet jonkin verran Instagramin puolella.

Lomahoitaja elementissään.

Ajatustyön määrä oli valtava, kun yksin valtavan eläinlauman kanssa yrittää huolehtia, että kaikki eläimet ovat saaneet tarpeeksi ruokaa, kaikilla eläimillä on raikasta vettä, asumuksissa on sopiva ilmankosteus, vessanurkat ja hiekkalaatikot tulee siivottua, eläinten väillä ei pääse tulemaan yhteenottoja ja ettei mikään eläin ei pääse karkuun. Laskin, että jo pelkästään bunkkerissa oli hoitojaksoni aikana 43 asumusta. Sen lisäksi eksolasta löytyi kääpiörottien, sokerioravien ja pikkusiilitanrekin asumukset. Kanit ja kilpikonnat viettävät kesää ulkona omissa asumuksissaan. Ja sitten on vielä kissat ja fretit. Onneksi Susanna oli päivittänyt heidän eläintenhoidon ABC:n, josta tärkeimmät ohjeet löytyivät kirjallisena. Se helpottaa aina valtavasti omaa työtä ja tuottaa suuresti iloa, jos asiakas jättää kirjalliset hoito-ohjeet. Lisäpisteitä täytyy antaa myös siitä, kuinka monen henkilön yhteystiedot hoito-ohjeista löytyi siltä varalta, että sormi menee suuhun tai syntyy yllättäviä tilanteita! Vaikka aikaisempaa kokemusta löytyy yleisimmistä eksoottisista eläimistä, niin Susannan jättämää eläintenhoidon ABC:ta tuli selattua ja luntattua monta kertaa. Minulta kysyttiin Instagramin puolella, että montako minulle entuudestaan tuntematonta lajia Susannalla ja Jussilla oli. Laskin, että sellaisia lajeja oli lähemmäs 20. Kaikkein vieraimpia lajeja, jotka vaativat eniten perehtymistä olivat arosopulit, pikkusiilitanrekki, sokerioravat, tulisalamanteri ja argentiinan mustavalkoinen tegu. 

Ehdottomasti yksi tämän työn haastavimpia puolia on valtavan informaatiomäärän sisäistäminen ja jatkuvasti muuttuvat rutiinit. Ennen Turun keikkaa olin 3 belgianpaimenkoiran kotivahtina. Vein koiria 3 kertaa päivässä ulos, kävin hoitamassa omia lemmikkejä ja kiireisimpinä päivinä hoidin siihen päälle 2 muun asiakkaan eläimet. Silloin päivien rakenne ja rutiinit olivat hyvin erilaisia verrattuna Turun keikkaan. Susannan ja Jussin luo saavuttuani uutta sisäistettävää informaatiota tuli täyslaidallinen. Tuntui, että melkein koko ensimmäinen päivä oli yhtä hoitorutiinien rakentamista ja suunnittelemista, että missä järjestyksessä päivän tehtävät kannattaa hoitaa. Onneksi yrittäjyyden myötä olen oppinut tekemään itselleni jos jonkin näköisiä muistiinpanoja ja tehtävälistoja, jotka helpottavat informaation sisäistämistä ja rutiinien rakentamista. Oman intohimon toteuttaminen eli eläinten hoitaminen, uuden oppiminen ja muiden ihmisten auttaminen ovat ehdottomasti parhaita puolia tässä työssä. Se tuottaa itselleni ihan valtavan määrän iloa, kun lemmikkien omistajat voivat keskittyä rauhassa töihin, tai lähteä reissuun ja minä saan hoitaa heidän lemmikkejään. Rakastan uuden oppimista ja eläinalakin kehittyy jatkuvasti sellaista vauhtia, ettei tällä alalla voi niin sanotusti olla koskaan valmis ammattilainen.

Juutas ihmetteli, että mikä on ihmisiään tämä uusi hoitaja.

Näin hoitojakson päätyttyä päällimmäisinä fiiliksinä ovat epätodellisuus ja kiitollisuus. Tuntuu jotenkin epätodelliselta, että vietinkö juuri 4 päivää kaverin kotona hoitaen mm. frettejä, kilpikonnia, sokerioravia ja myrkyllisiä eläimiä. Mainittakoon, että huolehdin vain myrkyllisten eläinten asumusten sumuttamisesta, en tehnyt muita hoitotoimenpiteitä. Jussin perehdytyksen ansiosta uskalsin sumutella myrkyllisten eläinten asumuksia. Kävimme myös läpi ensiapuohjeet siltä varalta, jos jokin myrkyllinen eläin pääsee puremaan. Sain ensimmäistä kertaa elämässäni ohjeet epipenin ja Prednisolon-tablettien käyttöön. Olen todella kiitollinen, että Susanna ja Jussi luottivat eläinlaumansa hoidon minun käsiini. Sain todella arvokasta kokemusta ja pääsin oppimaan niin paljon uutta. Olen todella onnellinen, että pystyn tekemään tätä työtä täysipäiväisenä yrittäjänä ja saan kokea näin upeita kokemuksia. Jos lempihoidokkeja saa nimetä, niin sellaisiin kuuluivat fretit, kilpikonnat, sokerioravat, kääpiörotat, madagaskarin päivägekko, tuliskinkki ja argentiinan mustavalkoinen tegu. Se tosin täytyy mainita, että 4 päivän frettien hoidon jälkeen totesin, ettei minusta ole frettien omistajaksi. Fretit ovat aivan uskomattoman veikeitä otuksia, mutta näätäeläiminä ne ovat myös todella haastavia lemmikkejä. Kun yhdistää frettien ruokavalion, sottaisuuden ja tilavaatimukset, niin se on sellainen yhtälö, johon omat rahkeeni eivät riittäisi.

Kilpikonnat olivat mielissää, kun lomahoitaja muisti viedä heille tuoretta apilaa.
Kiitos vielä kerran Susanna ja Jussi luottamuksesta sekä mielettömän upeasta kokemuksesta. Sekä lämpimät onnittelut teille vielä kerran! Susanna varmaan pian päivittelee tänne blogin puolelle viimeisimpiä kuulumisia. Jos yritykseeni haluaa tutustua enemmän, niin nettisivuihin voi käydä tutustumassa osoitteessa www.ihantaruvaan.fi. Päivittelen aktiivisesti kuulumisiani ja yritän tuottaa eläinaiheista sisältöä Instagramin puolelle, jos sellaiset kiinnostavat niin kannattaa pistää IhanTaruVaan-tili seurantaan.

1 kommentti:

  1. Ensinnäkin olipa kiva ja silmiä avaava kirjoitus vieraan hoitajan näkökulmasta! Toisekseen minusta ei olisi tuon jengin hoitajaksi - liian monta liikkuvaa osaa - joten hatunnosto siitä että otit haasteen vastaan ja selvisit! Liityimme seuraamaan instatiliäsi :) - Pepsi ja Max

    VastaaPoista

 
BLOG TEMPLATE BY MAIJA SUNI