Muutoksia

perjantai 30. kesäkuuta 2023

Päivä ennen juhannusta tuli viesti, että töissä on edessä astetta isompi organisaatiomuutos, ja sen muutoksen myötä myös minulta yhdessä parin työkaverin kanssa lähti työpaikka. Tämä viikko onkin mennyt sitten normaalin arkikaaoksen ohella sulatellessa uutista. Veikkaan ettei se ole oikein iskenyt tajuntaan täysillä vieläkään, kun samalla on koittanut orientoitua loman jälkeen takaisin työrytmiin, akvaarioon tuli uusi asukki, Pampula sterkattiin ja Opuntia synnytti kuusi pientä kääpiörottamusta. Etenkin kun alkuviikosta ei vielä oikein edes tiennyt, milloin tämä muutos astuu lopullisesti voimaan. Ja tänään tuli sitten irtosanomislappu kirjallisena ja samalla meiltä päättyi työvelvoite. Palkka tulee toki vielä koko irtisanomisajalta, että nyt voi sitten keskittyä työnhakuun ja siinä ohella omaan laumaan ja häiden suunnitteluun. 

Behemoth

Behemothiksi nimetty pleko on isoin kala-asukki mitä minulla on ikinä ollut, ja se tuli meille kodinvaihtajana pienemmästä altaasta. Tyyppi on jo vähän aloittanut altaan uudelleen järjestelyjä, ja joutunen auttamaan tyyppiä niissä hieman, että saadaan sisustuksesta toimiva myös isommalle kaverille. 

Behemoth ja kokovertailuna aikuinen lehtikala

Pampulan leikkaus meni hyvin, ja se oli heti kotiin tullessaan hyvin virkeän oloinen. Oma-aloitteisen syömisen käynnistymisessä vähän kesti, joten Pampulaa jouduttiin vähän tukiruokkimaan kotoa löytyneellä tukiruokavalmisteella. Ekat hienot papanat tulivat kuitenkin jo keskiviikon ja torstain välisenä yönä, ja senkin jälkeen suoli on toiminut. Pelletit alkoivat kelvata viime yönä. Kipulääke ja ruuansulatusta edistävä Primperan-lääke jatkuvat vielä, joten nyt keskiviikko-illasta alkaen meillä on ollut illoissa ja aamuissa taas pientä lääkitysrumbaa kotonakin.

Opuntian minit <3

Opuntia synnytti muksunsa keskiviikkona. Ihan ekassa pesän vilkaisussa olin näkevinäni seitsemän nakeroa, mutta koska Opuntia ei keskiviikkona halunnut poistua pesältä edes syömään, jätin pesän tarkemman läpikäymisen eiliselle. Kun pääsin laskemaan ja tarkistamaan muksut, pesässä oli kuusi naperoa, joista kaikilla oli maitoa masuissa ja joista kolme näytti musta- ja kolme punasilmäisiltä. Ja hyvin alustavana veikkauksena monen vuoden tauon jälkeen olin näkevinäni pesässä ehkä kaksi naarasta ja neljä urosta. Onneksi tyyppien kasvattaja tulee kuitenkin jossain vaiheessa katsimaan vielä muksut läpi ja antamaan oman arvionsa, ja tokihan erot vielä selkiytyvät poikasten kasvaessa. 

Eli tämmöisiä kuuluu. Runosuoni ei nyt oikein syki, mutta ellen onnistu saamaan heti lennosta uutta työpaikkaa, lähitulevaisuudessa pitäisi olla taas aikaa raapustella.

2 kommenttia:

  1. Voi ei, ikävä kuulla! Minullekin on noin käynyt useamminkin kuin kerran. Ala tosin eri. Toivottavasti löydät pian jotain uutta ja mielekästä. Sinä olet sellainen helmi, jota ei kannata ohittaa!

    Onneksi teillä oli myös iloisia kuulumisia! Niin se maailma ja arki jatkaa rullaamistaan, vaikka itse joskus vähän keikahtaa.

    VastaaPoista

 
BLOG TEMPLATE BY MAIJA SUNI