perjantai 19. helmikuuta 2016

Tervetuloa Böffö

Nyt se sitten tapahtui. Jussille tuli hamsteri. Onhan tällaista kuumeilua ollut ilmassa jo pidempään, mutta tänään vastaan tuli se oikea yksilö. Alkemistin Pullonhenkiolento aka Böffö.

Viime kuukausien aikana Jussi on miettinyt paljon millaisen hamsterin hän haluaisi. Alkuun hän iski
Böffö
silmänsä roborovskeihin, mutta ne tippuivat pian pois liiallisen vilkkautensa vuoksi. Pikkuhiljaa kuva tarkentui: hän halusi uroksen. Hän halusi pörröisen pitkäkarvaisen. Ja harmaan. Koitin etsiä sellaista jo ennen joulua hänelle joululahjaksi, mutta en onnistunut löytämään yhtäkään Böffön oloista hakuetäisyydeltä. Tänään se tuli vastaan vahingossa.

Minun piti palauttaa kirjoja Skanssissa sijaitsevaan Monitori-palvelupisteeseen ja kysyin Jussilta halusiko hän poiketa samalla Faunattareen. Vastaus oli tyypilliseen tapaan positiivinen: eksymme sinne aina, mikäli aikataulu ei ole niin tiukka, että suusta kiinni jääminen voisi sotkea sen täysin. Jussi haluaa aina katsoa eläimet läpi, etenkin matelijapuolen. Viime aikoina olemme vilkuilleet enemmän myös jyrsijäpuolta, vaikkei syrkkejä ikinä näykään liikkeissä, kun ne ovat aina päivällä nukkumassa. Eikä niitä tule ikinä pyydettyä nähtäväksi, kun hankinta ei ole tuntunut niin ajankohtaiselta, että sen takia viitsisi toisia herätyttää. Tänään oli kuitenkin eri tilanne: pesäkopista kun tursusi vaaleanharmaata karvaa. Vaikka terraarion kyljessä ei ollut edes hintalappua, minun oli pakko pyytää Emilialta, voisiko hän näyttää terraarion asukit. Heti kun hän nosti kopin ja sen alta paljastui pk kyyhkynharmaa syrkkipoika hunajan värisen veljensä kanssa tiesin katselevani Böfföä.

Jussi alkoi käydä läpi järkisyitä sille, miksi hänen ei kannattaisi hankkia hamsteria heräteostoksena. Minä pyysin nähtäväkseni pojan paperit, kun Emilia mainitsi siltä sellaiset löytyvän. Niiden perusteella sitä löysi nopeasti myös kasvattajan facebook-sivun ja kotisivut. Böffön taustat vaikuttivat kaikin puolin hyviltä ja poika terveeltä ja uteliaalta, joten ilmoitin Jussille hankkivani hamsterin hänelle synttärilahjaksi, käytyämme läpi mitä tarvikkeita kotoa jo löytyi ja mitä olisi välttämätöntä tulokkaalle hankkia. Siinä kohtaa Jussikin alkoi jo enemmän rentoutua ja innostua - ja jopa itseasiassa myönsi olleensa vähän pettynyt, kun joululahjapaketista ei ollutkaan löytynyt hamsteria, vaikka olin kautta rantain ennen joulua tiedustellut, saako hänelle hankkia eläimen lahjaksi. Mutta enhän minä ollut mitä vain hamsteria voinut hankkia, kun tiesin hänen kuvailujensa perusteella, millaista hamsteria hän haki. Piti odottaa että Böffö löytyi.



Faunattaresta lähti hamsterin lisäksi mukaan kuiviketta ja ruokapussi, jotta hamsteri saatiin kotona asianmukaisesti asutettua Jussilta löytyneeseen lasiterraarioon. Illalla sitä lähti vielä tilausta Zooplussaan, niin että poika saa vielä juoksupyörän ja muutamia virikkeitä. Itse sorruin samalla lisäämään tilaukseen lohitahnaa, vitamiinitahnaa ja fretin purkkiruokia. Wilma kun kovasti kehui, että jälkimmäiset ovat toimineet hyvin nirsommilla nappuloihin tottuneilla freteillä, joille liha ei tahdo maistua. Josko niistä saisi terveellisen herkun Snurrelle, kun ei se edelleenkään useimmista lihoista pidä, vaikka suostuukin niitä henkensä pitimiksi syömään. Mahdollisuuksien pitäisi ainakin olla hyvät, sillä purkkiruoka sisältää muun muassa kokonaisia sydämiä, jotka ovat Snurrelle hyvin maistuneet. Mikäli ne osoittautuvat hitiksi, laitan niistä sitten myöhemmin lisätilausta. Noista kun voisi saada myös toimivaa reissuruokaa, kun se ei olisi yhtä hyvin jemmattavissa kuin vaikka kokonaiset siivet ja kaulat.

7 kommenttia:

  1. Eikö hamsteri stressaa kun samassa asunnossa on fretti? Näin olen siis itse kuullut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riippuu hamsterista ja fretistä. Erittäin saalistusviettinen fretti voi olla hankala pitää fiksusti samassa asunnossa minkään saaliseläimen kanssa, samaten kuin hyvin arka saaliseläin minkään petoeläimen kanssa. Meillä en usko, että Snurre ja Esteri kauheasti kiinnostuisivat terraariossa olevasta hamsterista, sillä terraariossa ollut hiiri oli niille ainakin samantekevä. Böffö vaikuttaa myös todella reippaalta ja uteliaalta tyypiltä, vaikka minunkin vaatteeni varmasti freteiltä haisevat. Kumpikaan tytöistä ei ole kuitenkaan nähnyt Böfföä vielä edes lasin läpi, sillä Böffö asuu poikaystäväni asunnolla ja fretit omassa asunnossani. Sitten kun yhteen muuton aika tulee, Jussi haluaa muutenkin osalle terraarioeläimistään oman huoneen, jonka oven saa kiinni silloin emme ole kotona. Tästä olen itsekin samaa mieltä, sillä vaikka kumpikaan nykyisistä tytöistä ei osoita vahvaa saalistusviettiä, on meille toivottavasti tulossa myös pentu, mistä ei sitten taas tiedä, miten se terraario-otuksiin reagoi.

      Tiedän kuitenkin parikin hamsterikasvattajaa/aloittelevaa sellaista, jolla on myös frettejä, eli sen suhteen en pidä mahdottomana, etteikö Böffökin joskus saman katon alla menisi :)

      Poista
    2. Meillä on näädät tosiaan alakerrassa, heidän ylhäisyyksiensä linna sijaitsee isossa olohuoneessa. Yläkerta sen sijaan on täynnä jyrsijöitä. Väitän kyllä tällä eläinkokemuksella, että tunnistan stressaantuneen eläimen ;) Ihan vaan esimerkkinä kun hamstereita kasvattelen, jos oikeasti syyrianhamsteri naaras stressaisi saalistajan voimakasta hajua, jota tuskin yläkertaan asti tulee kuin miedosti, se söisi poikasensa. :D Mua alkaa hemmetin paljon kyllästyttämään tämä jyrsijä-frettivääntö, usealla ole kokemusta pätkääkään, mutta silti tietävät paremmin ;)

      Poista
    3. Kai tässä on sama kuin monessa muussa ikuisuusaiheessa: ne jotka ovat lukemansa/kokemansa perusteella sitä mieltä, että jokin on aivan liian riskialtista/vaarallista/vastuuntonta/epäeettistä, eivät luonnollisesti kokeille sitä koskaan itse, eivätkä täten yleensä myöskään hevillä muuta mielipidettään sen suhteen. Kun sitten joku kokeilee ja onnistuu, näiden ihmisten silmissä kyseessä on yksittäistapaus, joka olisi aivan yhtä hyvin voinut päättyä huonosti. Ja sen myötä on edelleen varmempi ohjeistaa, että kyseistä asiaa ei kannata kokeilla koskaan.

      Moni myös unohtaa, kuinka iso vaikutus yksilöllisillä eroilla voi olla. Itse en yhtään epäile, etteikö fretti voisi murtautua suljettuun huoneeseen ja saada sielä olevaa häkkiä auki ja pystyisi käymään sielä olevan eläimen kimppuun. Kiipeileehän osa freteistä sujuvasti seiniäkin pitkin. Se ei kuitenkaan tee kaikista freteistä ninjan tasoisia tappokoneita. Samaten tiedän tapauksia, joista jyrsijälemmikeistä on jouduttu luopumaan, kun ne ovat stressanneet liikaa talossa olleesta kissasta, vaikka kissa ei ole ikinä päässyt edes samaan huoneeseen. Silti tiedän huomattavasti enemmän hiiriä/rottia/hamstereita/kaneja/marsuja jotka ovat eläneet ihan normaalia elämää monieläintalouksissa, joissa on ollut myös kissoja/koiria/frettejä yms. Meilläkin on ollut kissa, joka onnistui tappamaan minuilta muksuna pari kania ja gerbiilin, vaikka koitimme olla kuinka varovaisia sen suhteen. Samaten meillä on ollut kani, joka pomotti meidän kahta kissaa ja koiraa ihan kympillä, ja oli koko lauman ehdoton pomo.

      Kyllä itseäkin alkuun jännitti, kun meillä oli asunnossa hiiri silloin kun fretit tulivat. Sitä kun oli kanssa törmännyt paljon siihen, että yhdistelmä on mahdoton. Meillä kumpikaan freteistä ei kuitenkaan kiinnostustunut terraariosta ollenkaan, eikä hiiri käytöksellään reagoinut mitenkään frettien läheisyyteen. Nykyään sitä onneksi tuntee jo useampia, joilla on kokemusta frettien ja muiden eläinten yhteiselosta. Osaa sitten ohjata kyselijöitäkin tuttujen puheille, kun jotain kiinnostaa tietää, onko se oikeasti niin mahdotonta kuin väitetään ja miten muut ovat siinä onnistuneet. Samaten kyllä kerron myös niistä huonoista kokemuksista, niin jokainen voi sitten omalla kohdallaan miettiä, minkälaisiin varotoimenpiteisiin pystyy ja millaisia riskejä on valmis ottamaan.

      Sillä onhan se aina riski ottaa peto ja saalis saman katon alle. Samaten kuin eläimen näyttelyttäminen, koska sielä voi pahimmillaan liikkua tauteja. Tai eläimen ulkoiluttaminen, koska ulkonakin voi olla taudinaiheuttajia/myrkkysyöttejä yms. Kaikkia riskejä ei voi mitenkään poistaa lemmikkienkään elämästä. Jokaisen omistajan on vain omalla kohdallakaan päätettävä, mitkä ovat niitä riskejä, mitä on valmis ottamaan.

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Uusiksi meni, jos nyt ilman typoja. ;)
    Böffö on kasvattajakodissaan tottunut lapinporokoiran hajuun- ja satunnaiseen haukkuunkin, eivätkä kasvattini ole tavanneet olla ainakaan koirista milleskään. Vaikka monet noista porokoirista ovat hyvinkin kunnostautuneita myyräjahdissa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Böffö vaikuttaa kyllä todella uteliaalta ja reippaalta pojalta :) Itse en ole poikaa tosin vielä käsitellyt, kun se on päässyt ehkä liikkeessä vähän metsittymään, ja testailee nyt vähän Jussia hampailla. Niin annan heidän ensin rauhassa tutustua, ettei ole sitten heti monta ihmistä härkkimässä. Kun kyllä itse ehtii myöhemminkin :) Alkuun Jussiakin aikalailla jännitti pojan kanssa, kun hänelle Böffö on ensimmäinen jyrsijä, mutta nyt kun käsittelijä on saatu rennoksi, niin eiköhän se Böffökin siitä sitten asetu.

      Jatkopostaus pojan kuulumisista on kovasti suunnitteilla, pitäisi vielä löytää aikaa kirjoittaa se :)

      Poista