Seikkailija Mauno

Meidän ulkoilua kammoavasta ja pihalla ääniarasta kollipojasta on kasvanut uudessa kodissa ihan eri kissa. Maunosta on tullut nuori isäntä, jolle on erittäin tärkeää päästä tarkistamaan tiluksiaan niin usein kuin mahdollista. Mikäli ulos viedään ketä tahansa muuta, voi nähdä kuinka Mauno pörrää ikkunan takana häntä nykien ja huutaa mi!mi!mi!, joka on Maunon tapa ilmaista, että minä kanssa. Ja koska asia on on Maunolle niin tärkeä, niin keskimäärin joka toinen ulkoiluista tehdään Maunon kanssa.  

Ensin mennään takaterassilta kohti saunaa

Maunolle tärkein ja rakkain on talon takaa alkava metsä. Sen polut ja sammalmättäät ovat pojan ominta aluetta, ja sinne hangataan leualla myös tärkeimmät merkkipaalut naapurien kissoille tiedoksi. Etenkin pihasaunan takaa alkavat polut käydään katsastamassa lähes joka kerta. Itsekin pidän metsästä melkein jopa enemmän kuin etupihan puutarhasta (vaikka sekin on ihana), joten en laita ollenkaan pahitteeksi pojan reittivalintoja. 

Sitten pihahuussin ohi

Meidän kaikkien harmiksi siskonmuksuja ei uskalla päästää vielä ilman aikuista Maunon kanssa ulos, sillä innostuessaan Mauno rakastaa spurttailla, ja tarkistaa polkujen lisäksi myös pöpelikköjä. Niinpä joululomalla Maunosta oli täysin epäreilua, ettei vähintään tunnin ilman valjaita ulkoilu koskenut kaikkia lapsia lajiin katsomatta, vaan oli rajautunut siskon lapsiin. Mauno kävikin monesti ikkunan takana puskemassa ikkunan pieliä ja komentamassa siskonlapsia hakemaan sen mukaan leikkeihin - jonka myötä itsekin lähti sitten usein pojan kanssa ulos, jos olin suinkin ehtinyt hereille siinä vaiheessa.  

Ja sielä se on: Maunon taikametsä

Tänään meillä oli erityisen jännä ulkoilu, sillä metsä oli ihan täynnä lintuja ja niiden ääniä. Melkein mihin tahansa mihin päänsä käänsi, kuului sirkutusta tai joku lehahti lentoon. Monessa kohtaa Mauno halusikin vain istua ja ihmetellä tätä kaikkea. Suurena metsästäjänä Mauno kun toki tietää, että suurimmat ja parhaat lintu- ja hiirisaaliit saa näätähuoneesta, joten lintuja ei tarvitse koittaa napata valjaissa ollessaan - mikä tuskin edes onnistuisi, kun hihnan päässä on hidas, kömpelö ja äänekäs ihmiseläin.  

Sielä on hyvä istua

Ja ihmetellä silmät suurina

Siskonmuksutkin kyllä lomalla jo kovasti opettelivat kissan palvelusväkenä toimimista.