Risteilykuulumisia

Tämä viikonloppu sujui risteilyn merkeissä, pääosin niinkuin risteilyt yleensä menevät: tanssiessa

aamun pikkutunneille asti, hytissä jutellessa, buffetissa ja bingossa. Etenkin tanssiessa, sillä tälläkertaa tanssiseuraa riitti perjantai-illan ja perjantain ja lauantain välisen yön lisäksi myös lauantain päivätansseihin jopa siinä määrin, että Kasperi onnistui kuvaamaan siitä videomateriaalia itselleen viihdykkeeksi. Hänestä kun se oli paikoitellen jo outoa, kun porukan holittomat tuntuivat välittävän kaikkein vähiten siitä, että sielä lattialla ei paikoin näkynyt ketään muuta. Vaikka mitä se semmoinen hidastaa, kun sittenpähän on enempi tilaa tanssia ;)

Snurre jäi kotiin päivystämään

Ja koska liikkeellä oltiin frettiporukalla, kyllä ne fretitkin vähän reissussa näkyivät ja välillä puheisiin eksyivät. Mitella eksyi ihan konkreettisesti mukaan satamaankin, kun halusin näyttää Hannalle, miltä tyttö nyt vaikuttaa asuttuaan puolitoista kuukautta meillä. Hanna kun näki tytön edellisen kerran edellisessä kodissaan, jolloin se oli vielä aika paljon purevampi tapaus. Kyllä se väkisin vähän mieltä lämmitti, kun Hannan mielestä oltiin tehty Mitellan kanssa ihmeitä ja se oli ihan kuin eri näätä. Sitähän Mitella kyllä jo on: se jopa rauhoittuu välillä sylissä siinä määrin, että saattaa jäädä siihen pitkiksi ajoiksi nukkumaan ja paijattavaksi. Mutta ei itsestä jotenkaan silti tunnu, että se olisi täysin jotain, mitä itse on tehnyt, vaan ennemminkin monen tekijän summa, johon kuuluu niin lisääntynyt käsittely, rajat, frettiseura ja enempi riehumistilaa. Mutta yhtä kaikki meidän hammaskeijusta on koko ajan enemmän kuoriutunut erittäin energinen ja hellyyden kipeä frettineiti, joka rakastaa painimista (välillä tosin hieman rajusti ja hankalina aikoina) ja on todella utelias ja sosiaalinen niin ihmisten kuin frettien suhteen, joskin välillä myös ihanan laiskotteleva lötköpötkö.

Ja leikkimään, kuten Mitella ja Esterikin.

Risteilyllä kävi myös jotain, jota en olisi osannut ikinä odottaa. Kun olenhan minä aina puolivakavissaan vitsaillut, kuinka mie mielelläni varastaisin Itsyn tai Ruutin meille, mutta olen aina kuitenkin tiennyt, ettei niin tule käymään. Nyt tilanne on kuitenkin se, ettei Itsyä ole enää mammalomailujen jälkeen huolittu takaisin laumoihin, ja Wilma kysyi kuinka vakavissaan minä oikeasti tyttöä haluan. Hänellä kun fretit ovat olleet jo ennestään kahtena laumana, ja kolmas on ollut kaksiossa hankalammin järjestettävä. Ja sovittiin sitten Itsyn tulevan nyt kokeeksi meille. Että jos se menee meillä laumaan niin ettei sitä tarvitse täällä eristää ja häkittää ja sillä on sopivia leikkikavereita, niin se voisi tulla sitten ehkä jäädäkseen. Nyt sitä onkin yhtä aikaa surullinen Wilman puolesta, kun tilanne on tämä, että jännittynyt siitä, mitä nyt tapahtuu.

Kiitos vielä kaikille mukana olleille seurasta! Vaikka taas kävi niinkuin näyttelyissä, että ei sitä ehtinyt kaikkien kanssa jutella, etenkin kun tuon kokoinen porukka väkisin vähän hajoaa laivan kokoisessa tilassa. Mutta sai taas muutamalle netistä nimitutulle Keski-Suomalaiselle kasvot ja tuli eksyttyä ensikertaa Hannan kanssa tanssilattialle.