lauantai 31. elokuuta 2019

Toivepostaus: Mihail

Mihailista ja Ainosta kysyttiin omia postauksiaan, ja nykyisen porukan ensimmäisenä Mihail saa omansa ensimmäisenä. Mihail on meidän vanhapoika haisunäätä. Ei missään nimessä mikään vanhus vielä, mutta päälle kuusivuotiaana jo tukevasti keski-ikäinen. Mihail eli Miikkis ei ollut nuorenakaan mikään frettien kaltainen hömppäilijä, ja tämä on iän myötä vain korostunut. Miikkiksellä on omat lempijuttunsa, joihin poika keskittyy, ja muuten se arvostaa sitä että muut eivät liikaa häiritse sen omaa rauhaa. Niihin lempijuttuihin kuuluvat ehdottomana ykkösenä ruoka ja toisena syli. Näistä ruoka on kategoriana hyvin iso ja laaja, ja kattaa suunnilleen kaiken mitä poika hereillä ollessaan tekee asunnon tutkimisesta ja aktivointipeleistä tyttöjen jemmojen raidaamiseen ja ulkoiluun. Mikäli johonkin asiaan ei ole mitenkään liitettävissä edes mahdollisuutta ruuan löytymisestä, ei se ole yleensä Mihailin mittapuulla tekemisen väärti. Syli taas on kategoriana huomattavasti suppeampi. Minun sylini on yhä se paras ja nyt yli viiden vuoden harkinnan jälkeen Jussi on melkein samalla viivalla. Kun ollaan kotona omalla porukalla Miikkis voi kavuta itse syliin ja viihtyä pitkiäkin pätkiä paijailtavana. Minun ja Jussin jälkeen jaetulla toisella sijalla ovat Sarianna ja äitini, joita ei enää väistetä, ja joilta käydään jopa kerjäämässä ruokaa ja otetaan paijauksia vastaan. Sitten tulevat kaikki muut, joita poika ei yleensä vaivaudu noteeraamaan kuin korkeintaan vetäytymällä omiin oloihinsa, mikäli vieraista lähtee liikaa ääntä, tai ne ovat muuten epäilyttäviä. Lähes kaikki jotka eivät ole käyneet meillä kuukausittain vuosien ajan ovat yleensä niin epäilyttäviä tai samantekeviä, ettei Miikkis oma-aloitteisesti välttämättä edes näyttäydy.

Miikkis on meidän sylihalipampula
Muissa eläimissä Miikkis pitää lähinnä siitä, että fretit jemmaavat ruokaa. Mikäli tyttöjen jäljiltä asunnosta ei löytyisi kanansiipeä sieltä, ja palalihan kappaletta tuolta, Miikkis todennäköisesti viihtyisi aivan yhtä hyvin ellei paremminkin ainoana lemmikkinä. Mallun tuloon asti Miikkiksestä tyttöjen toistuvasti sabotoimat dieettiyritykset todennäköisesti nostivat seuran tuomat plussat miinusten edelle. Mallu taas on Miikkiksestä ihan liikaa riehumisineen. Viimeistään siinä kohtaa kun Mallun omanlajiset kaverit sammuvat ja se koittaa haastaa Miikkistä mukaan haisunäätärodeoon, Miikkis pyytää päästä samaan evakkopaikkaan Justiinan kanssa. Silloin kun fretit eivät sählää, ne enimmäkseen menettelevät. Jos ja kun ne haluavat tulla viereen nukkumaan, ne saavat sen tehdä. Paitsi jos kyseessä on Huisku, jolloin Miikkis saattaa vähän jupista, mutta jatkaa yleensä uniaan ja antaa senkin jäädä nukkumaan, jos se ei jupinoista huolimatta tajua poistua. Huisku ei ole ikinä härkkinyt Miikkistä, mutta jokin sen hajussa tai olemuksessa ei vain miellytä poikaa, ja sama tuntuu olevan myös Vapun kohdalla. Oma-aloitteisesti Miikkis harvemmin hakeutuu tyttöjen viereen, elleivät ne ole jossain pojan lempipedeistä, ja jättävät poistumatta kuin poika pyytää. Silloin Miikkis oman harkintansa mukaan joko valitsee jonkin toisen pedin, tai kömpii vähän jupisten tyttöjen päälle pinoon.

Viime jouluna leikittiin mustavalkoteemalla
Ainon Miikkis noteerasi ensimmäisen kerran kunnolla kun Aino Mallua väistäessään juoksi suoraan päin Miikkiksen kylkeä. Silloin Miikkis katsoi hetken Ainoa ja jatkoi sitten matkaa. Ainon ruuat ovat sen verran ylhäällä että Miikkis ei yllä niihin, ja Aino nukkuu yleensä ylempänä mihin Miikkis pääsee. Suurimman osan aikaa Aino on siis Mihailin mittapuulla täysin epäkiinnostava olento, jonka kanssa sillä ei ole mitään tarvetta vuorovaikuttaa. Koska Miikkis ei sählää eikä härki, Aino koitti alkuun saada pojasta vähän leikkiseuraa, mutta luovutti aika nopeasti kun Miikkiksen taholta ei tullut mitään vastakaikua. Nykyään Miikkis ja Aino kohtaavatkin lähinnä lohitahnatuubilla, jos saatuvat yhtäaikaa keittiöön namijonoon.

Kaikenkaikkiaan Miikkis on siis hyvin rauhaa rakastava tyyppi, jonka mielestä asiat ovat parhaimmillaan silloin kun ollaan kotona tai lähimetsässä, paikalla ei ole vieraita ja muu lauma on nukkumassa. Silloin voi köllötellä seuroissa, etsiä ruokaa lähimättäiltä tai pulmapelistä tai vain köllötellä jossain pedissä. Mitä pidemmälle syksyyn mennään, sen enemmän Miikkiksen toiminta vähenee, ja uniaika lisääntyy. Kaikkein pimeimpään ja kylmimpää aikaan Miikkis lähinnä nukkuu ja käy välissä vain syömässä ja tarpeillaan pissa-alustalla. Silloin kun luonnossakin ruoka olisi kaivettava huurteisesta maasta, ei energiaa kannata käyttää yhtään mihinkään ylimääräiseen. Keväästä syksyyn voidaan kyllä köpötellä välillä pidempiäkin lenkkejä, ellei vastaan tule jotain todella pysäyttävää, kuten muurahaispesää toukkineen, tai tryffelisientä, joka on aivan pakko kaivaa esille välisnackiksi.  
Kaikessa seurassa Miikkis arvostaa ennenkaikkea rauhallisuutta
Minulta on monesti kysytty, miksi minulla on freteissä vain tyttöjä, vaikka pojat olisivat niin paljon muhkumpia ja ne ovat yleensä paljon syliteltävämpiä. Mutta kun kaipaan oikein muhkua ja syliteltävää tyyppiä, en mie tarvitse siihen muita kuin Mihailin, josta riittää kyllä täytettä koko syliin ja on mitä halata. Eikä Miikkiskään siihen silloin välttämättä muita edes huoli, kun ne on niitä meidän hetkiä. Fretit täyttävät kotona sitten toista paikkaa menevyydellään ja tekemällä omat stunttinsa elämänmittaisessa toimintaleffassa. Vaikka on meillä kyllä freteissäkin pari aika syliteltävää tyyppiä (ja nyt tietty myös Aino), kun Jussi kävi välillä mustasukkaiseksi siitä, kun minulla oli kunnon sylikaveri, mutta hänellä ei.

Miikkis on pysynyt enimmäkseen terveenä, mutta pari pitkäaikaisempaa terveysongelmaa meillä on kyllä ollut mukana tällä taipaleella: ylipaino ja silmäongelmat. Ylipainoon on koitettu vaikuttaa laihduttamalla, mutta mitä enemmän sitä yrittää, sen sinnikkäämmin se tekee kaikkensa päästääkseen käsiksi muiden eväisiin. Silmissä ongelmana on silmän pintaan kasvava solukko, jota koitettiin hoitaa useamman kuukauden ajan parilla erilaisella silmätipalla. Koepalan otosta ja leikkausvaihtoehdon selvittämisestäkin alkuun puhuttiin, mutta koska heikentynyt näkö ei tunnu vaikuttavan pojan menoon juuri mitenkään, ei niihin olla lähdetty. Nyt syksyllä pitäisi kyllä taas varata herralle senioritarkkia verikokeineen, sillä pojan virtsaamistahti tuntuu vähän lisääntyneen. Onneksi Raulio ei ole ikinä säikkynyt näitä eksoottisempiakaan potilaita, ja on onnistunut aina löytämään tahot joilta sitten tarkistella lääkkeiden sopivuuksia pojalle.

Kesäpoika Mihail
Kun pojan ollessa nuorempi kierreltiin aktiivisesti messuilla ja muissa tapahtumissa sen kanssa ja nähtiin enemmän myös muita haisunäätiä, sitä tietysti välillä haaveili myös pojan lajitoveria kotiin (ennenkuin vieraslajilainsäädäntö sitten muuttui, ja haisunäätien myynti, maahantuonti ja kasvatus kiellettiin Suomessa). Miikkis teki kuitenkin varsin pian selväksi, että siinä missä kissat ovat aika neutraaleja ja fretit jokseenkin siedettäviä, muut haisunäädät voisivat sen puolesta hyvin kadota rapakon taakse. Toinen haisunäätä on koiran ohella ainoa eläin jonka Miikkis on ikinä spreijannut. Sikäli tämä ei kyllä ole ihme, sillä vaikka osa lemmikkihaisunäädistä kyllä sopeutuu ja tuntuu jopa viihtyvän uros-naaras pareissa tai perheryhmissä, urokset ovat kuitenkin pohjimmiltaan usein enempi erakkoja. Niinpä Miikkis jäi ja tulee todennäköisesti lopullisesti jäämään meillä lajinsa ainoaksi edustajaksi. Mutta herra on kyllä paras haisunäätä mikä oltaisiin ikinä voitu meille saada.  

8 kommenttia:

  1. Miikkis ❤️ Olipa kivasti tietoa, jota ei ole koskaan tiennyt Miikkiksestä. Mikä on mieluisin rapsutuskohta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miikkis tykkää etenkin pään paijailusta ja siitä kun sitä rapsuttaa korvien takaa.

      Poista
  2. Kiitos ☺ Tämän jälkeen luen juttuja missä Miikkis vilahtaa ihan eri silmällä. On vaan niin hauskaa huomata kuinka jokainen haluaa huomion omalla tavallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin isossa laumassa on kyllä rikkaus, kun on monta erilaista luonnetta ja huomiontarvitsijaa. Löytyy sopivaa seuraa kaikenlaisiin hetkiin <3

      Poista
  3. Ihana otus! En lakkaa ihastelemasta ja ihmettelemästä. :)

    VastaaPoista
  4. Ihana Mihail:) Kiva kuulla, että Miikkikselle edelleen riittää syliaikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se on nuo nuoremmat jotka joutavat odottamaan jos poika tarvitsee syliä <3 Vaikka kyllä sinne sit kaikille halukkaille järjestetään aikaa.

      Poista