sunnuntai 25. elokuuta 2019

Vappu on kotona

Tekniset ongelmat jatkuvat, mutta se on sentään viikossa selvinnyt että huollon siirtyminen Saksaan koskee vain läppäreitä, ja pöytäkoneen tarvitsee matkustaa vain Vantaalle asti. Sinne se tosin matkaa Suomen Postin kyydissä, joten en aio pidätellä henkeä sen paluuta odotellessa. Mutta koska pöytäkoneeton aika tulee jatkumaan vielä ajan X, Jussi elvytti kaapissa pyörineen kannettavan ajantasalle niin käyttöjärjestelmän, virusturvan kuin tekstinkäsittelyohjelmienkin suhteen, joten odotteluaika ei tule menemään enää ihan täysin mobiililaitteiden varassa.

Vapun ja Jussin ensikohtaaminen
Eipä sillä, että kuluneella viikolla tietokonetta olisi kauheasti ehtinyt kaivata. Tämä viikko kun alkoi Berliinissä, josta matkasimme maanantaina Spreewaldiin hakemaan Vapun. Määränpää oli sama kuin melko tarkkaan kaksi vuotta aiemmin Huiskua hakiessa, mutta matka taittui tälläkertaa eri tavalla. Jussi kun on ihastunut autoihin, niin nyt suunnattiin junan sijaan autovuokraamolle. Berliinistä Spreewaldiin on reilu satakilometriä, mutta koska kesä on tietöiden luvattua aikaa myös Saksassa, matkaan meni noin puolitoistatuntia. Olimme koittaneet varata autoa jo ennen Suomesta lähtöä, mutta koska ensin valitulla firmalla ei ollutkaan toimittaa meille autoa, vaihtui firma vielä paikanpäällä. Toinenkaan firma ei pystynyt antamaan meille sellaista autoa, jonka olimme varanneet, mutta Jussi oli asiasta vain yhtä hymyä, kun myyjä tiedusteli sopisiko meille jos varattu auto päivitettäisiin parin kympin lisämaksusta avomersuun. Etenkin kun maanantaina sadekin oli hellittänyt, ja aurinko taas paistoi. Siinä oli sitten aika onnellinen mies autobaanalla.

Edessä isä Othello ja takana emo Akira
Mandyn luokse saavuttua pääsimme heti tapaamaan paitsi Vapun, myös Mandyn muut fretit mukaan lukien Vapun ja Huiskun vanhemmat Akiran ja Othellon, sekä Vapun ja Huiskun siskon Josinan. Josina ja Vappu olivat keskenään hyvinkin samannäköiset. Sydämemestäni meni pala myös Nayelille, jonka Mandy oli jättänyt tämän vuoden pentueistaan itselleen kasvatusnaaraaksi. Siinä sitten hetki juteltiin ja leikitettiin näätiä, ja sitten Mandy ja Jussi alkoivat käydä läpi papereita. Vappu kun on ensimmäinen meidän freteistä joka on virallisesti kokonaan Jussin, joten Jussi oli tälläkertaa se, joka vastasi sopimuspuolesta. Mandy myös esitteli Vapun kansiosta tytön muut paperit, kuten Suomen matkalle tarvittavan lemmikkipassin rokotusmerkintöineen, sekä eläinlääkärin kirjoittaman terveystodistuksen. Papereista valtaosa oli onneksi englanniksi, mutta saksankielisen terveystodistuksen eläinlääkäritodistuksen Mandy käänsi suullisesti englanniksi tärkeimmiltä osin. Sen jälkeen saatiin Mandyltä vielä Vapun pentupaketti ja evästä illaksi hotellille, ja lähdimme etsimään Mandyn suosittelemaa paikallista ravintolaa.

Vappu ja sisko Josina. Yhtä tärähtäneitä vuoroon kumpikin

Reissun kaksi ensimmäistä päivää olimme pyörineet vain Berliinissä, jossa oli tullut jo tutuksi että Saksassa rakastetaan käyttää käteistä, ja että korttiin ei voi luottaa etenkään pienemmissä paikoissa samoin kuin Suomessa. Spreewaldissa tuli sitten ensimmäistä kertaa vastaan se, että ravintolasta menu löytyi vain saksaksi, eikä tarjoilikaan puhunut englantia. Siinä kohtaa oli taas onnellinen ettei kummallakaan ole mitään ruoka-aineallergioita, niin saattoi arpoa listalta jotain nettisanakirjan avulla. Kielimuurista huolimatta tilaus saatiin kuitenkin tehtyä, ja Vapullekin saatiin oma vesikuppi. Ravintolaa valitessa kun oli toki valittu sellainen, ettei Vappu joudu odottelemaan autossa, vaan lemmikin sai ottaa terassille. Syömisen jälkeen otettiin sitten taas suunta kohti Berliiniä, jossa Jussi jätti minut Vapun kanssa hotellille ja lähti itse palauttamaan autoa.

Jo hotellia varatessa oli varmistettu että lemmikit ovat tervetulleita, ja olivathan ne. Saksa tosin taitaakin olla listattuna listattu yhdeksi lemmikkiystävällisimmäksi maaksi mitä tulee matkailuun lemmikin kanssa. Mutta tuntien hotellien mieltymyksen kokolattiamattoihin ja frettien mieltymyksen kakkia nurkkiin, oli meillä pakattuna mukaan myös pieni kevytaitaus sen varmistamiseksi, että ainakaan meidän visiitti ei koettelisi hotellin lemmikkiystävällisyyttä. Toki Vappu pääsi leikkimään myös vapaana huoneeseen, ja vähän valjastelemaan viereiseen puistoon, mutta yksinollessa ja silloin kun se näytti etsivän vessapaikkaa se nostettiin aitaukseen. Zooplussan keskikokoinen nylonaitaus on osoittautunut hyväksi reissukumppaniksi parillakin tavalla: se on paitsi kevyt, se sopii paketissa ollessaan hyvin lentokoneen käsimatkatavaroihin mittojensa puolesta. 

Vapun tukikohta hotellilla
Tiistaina oli edessä lento Suomeen. Koska useimmiten matkustamoon hyväksytään vain koirat ja kissat, Vapulle oli varattu jo etukäteen paikka ruumasta. Kovasti kyllä henkilökunta ihmetteli check-innissä eikö noin pientä, söpöä ja pörröistä vaavia muka oikeasti saisi matkustamoon, mutta sitä ei lähdetty siinä kohtaa enää selvittelemään, sillä matkustamossa matkustavalla eläimelle tarvitsee olla pehmeä kantokassi tai hyvin matala boksi, joka mahtuu penkin alle, ja Vapulla oli mukana ruumaan tarvittava kova muoviboksi. Mieluusti sen olisi kyllä pitänytkin koko ajan lähellä, sen sijaan että se käytiin check-innin jälkeen viemässä erikoismatkatavaratiskille, jossa boksi läpivalaistiin Vapun ollessa sylissä, ja sen jälkeen henkilökunta otti neidin bokseineen huolehdittavakseen meidän jatkaessa turvatarkastukseen. Sikäli meillä oli kyllä koko ajan hyvä luotto siihen, että neiti oli hyvissä käsissä, sillä henkilökunta oli todella mukavaa, ja siinäkin kohtaa kun nousimme koneeseen, kuulimme kun meidät vastaanottanut kenttävirkalija vielä puhelimitse varmisti että onhan fretti varmasti lennolla mukana.

Vappu <3
Suomeen saavuttua suuntasimmekin suoraan matkatavarahalliin tuloselvitystiskille kysymään joko neiti on purettu koneesta. Vielä ei ollut, joten jouduimme odottelemaan pienen hetken ennenkuin hallin kattoon syttyi punainen valo merkiksi siitä, että erikoismatkatavarat ovat saapuneet hallin nurkassa olevaan huoneeseen. Sielä ovella meiltä sitten vielä tarkistettiin että lippu täsmäsi Vapun boksin viivakoodeihin, ja sitten saimme neidin takaisin haltuumme. Tyttö tulikin heti uteliaana luukulle nuuhkimaan ja katsomaan, ja boksikin oli täysin siisti, eli uskoisin lennon menneen kaikinpuolin ihan hyvin. Sitten oli edessä vielä viimeinen etappi autolla Helsinki-Vantaan kentältä takaisin Turkuun.

Vappu turvallisesti Suomessa
Muuten tämä viikko onkin mennyt tutustuttaessa Vappua laumaan. Huisku ja Mallu lämpesivät Vapulle heti, mutta Mitella ja Lysti pitävät tuota uutta nuorisolaista hyvin epäilyttävänä, jota pitää vielä välillä muiluttaa. Sitä onkin sitten koittanut muistuttaa itselleen vuodentakaisesta, kun Nutsku tuli, sillä se sai Lystiltä yhtä jäätävän vastaanoton. Siinä ei kuitenkaan mennyt kauaa, kun Nutsku pääsi osaksi Mitellan ja Lystin jengiä, joten eiköhän tämä vaihe taas mene ohi. Toivotaan että mieluummin nopeasti kuin ajan kanssa. Hetken ehdin jo ihastua ajatukseen, että jos onnistun pitämään kiinni siitä, että ensivuonna ei tule pentua, vältymme ensivuonna kokonaan tältä härdelliltä. Sitten muistin millainen Nutsku oli ensimmäiset viikot palattuaan mammailemasta, ja muistin että Mallun varalle on samanlaisia suunnitelmia ensivuodelle. Eli eiköhän sitä vilinää ja vilskettä ja harmaita hiuksia saada oma annoksensa ensivuoteenkin kävi mitä kävi. Mutta ensivuosi on onneksi vasta tulossa.

Uusi jengi kiinnostaa ja epäilyttää yhtä aikaa

4 kommenttia:

  1. Onnea uudelle laumalaiselle!
    Montako eläväistä teillä yhteensä on, kaiket kärmekset ja sammakot ja muut öttiäiset mukaan laskettuina?
    Kissa-Viiru huomauttaa, että myös hänellä on fretti. (sellainen lelueläin, jossa on joku houkutteleva haju ja Viiru runtelee frettiään aina ohikulkiessaan)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vappu kiittää! Kaikkinensa meillä on tällähetkellä 12 käärmettä, noin seitsemän liskoa (yhdessä terraariossa on nyt munia, jotka ovat alkaneet kuoriutua), 6 sammakkoa, 1 tulisalamanteri, 13 hämähäkkiä, 2 skorpionia, 540-litrainen akvaario (jossa 10+ haarniskamonnia, parvi leväbarbeja, 2 lehtikalaa, punasilmäpleko, piikkisilmiä ja intiaanisulkia), 8 frettiä, haisunäätä ja kissa (kohta kaksi). Eli yhteensä melko tarkkaan viisikymmentä otusta, jos akvaario lasketaan yhtenä. Jos lasketaan kalat erikseen mukaan mennään ehkä jossain vajaassa yhdeksässäkymmenessä. Lisäksi sit tietty ruokahyönteisiä, mutta niistä en edes koita heittää mitään arviota lukumäärästä :D

      Poista
  2. Ihana pikku Vappu! Onnea uudesta perheenjäsenestä :)

    Pakko vielä kysyä että mistä tuo frettihuoneen pieni rautasänky on? Teillä on muutenkin niin ihania petejä ja pesiä mitä kuvissa vilahtelee

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Frettihuoneen pieni rautasänky on hankittu Puuilosta. Itsekään en voinut vastustaa sitä kun sen näin.

      Poista