sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Turun keskiaikaisilla markkinoilla

Päätimme poiketa perjantaina Jussin kanssa tutkimaan Turun keskiaikaisia markkinoita, ja muita samaan aikaan järjestettäviä markkinatapahtumia. Meidän oli tarkoitus lähteä ihan ilman näätiä, mutta kun Justiina ja Itsy juoksivat lähtöä tehdessämme niin tomerasti ovelle päätimme toisin. Itsy ja Justiina kun selvästi kaipasivat jotain äksöniä, mutta ne tunnetusti malttavat tarpeen vaatiessa rauhoittua syliin pidemmiksikin ajoiksi. Niin etenkin reissurepun kanssa ei tyttöjen mukana olosta olisi sen isompaa vaivaa, kuin että sitten pitäisi vain varautua vastailemaan muutamiin uteliaiden kysymyksiin. Eli eikun reppu kantoon ja neidit messiin. Repun tultua esille Mitellakin juoksi heti esille, ja olisi halunnut kavuta kanssa kyytiin, mutta sen kohdalla totesimme että markkinat voisivat olla vähän liikaa. Vaikka Mitella on ollut myös messuilla ja Chilifestareillakin kerran, se kuitenkin reagoi selvästi herkemmin moniin asioihin.

Messuilla oli monenlaista ihmeteltävää sylimatkustajillekin - neitien kuonot kävivät hyvää tahtia.

Markkina-alueelle saavuttua tytöt pääsivät valjaissa syliin ja kuonot alkoivatkin käydä heti kovaa vauhtia. Justiinaa tuntui alkuun jännittävän vähän torin uudet elementit, kuten kiljuvat lokit ja savunhaju, mutta sekin rentoutui sylissä melko nopeasti. Itsy taas otti alusta asti varsin rennosti. Keskiaikaisilla markkinoilla hyvin moni on pukeutunut teeman mukaan, ja asujen osana osilla näkyi myös ketun ja supin turkkeja. Vaikka oma asu ei keskiaikaisesta mitenkäänpäin käynytkään, osa tuntui selvästi yllättyvän kun tajusi että näillä meidän "turkiksilla" olikin valjaat ja ne seurasivat sylistä käsin tapahtumia. Samalla huomasi hyvin miten frettien yleisyys eri alueilla vaihtelee: siinä missä moni suomalainen tuli kyselemään, mitä nämä eläimet ovat, joiltain kansainvälisiltä kojuilta huudeltiin heti iloisen yllättyneenä ferrettiä tai frettcheniä kojun pitäjien huomattua tytöt.

Meidän kiertelyn lomassa Itsy ja Justiina saivatkin tehdä sitten hieman PR-hommia. Moni vastaantulijoista kun kertoi yllättyneensä siitä, kuinka kesyiltä neidit vaikuttivat, ja kuinka rauhallisesti ne seurasivat sylistä käsin tapahtumia. Monen mielikuvissa fretti kun on yhä se arvaamaton ja pureva otus, niin Itsy ja Justiina saivat nyt toimia esimerkkeinä siitä, kuinka fretti voi olla paljon muutakin - etenkin jos se on pennusta pitäen sosiaalistettu ja koulutettu kunnolla. Etenkin Itsy teki markkinoilla taas taikojaan, ja päätyi muun muassa nukkumaan yhden hopeasepän villatakin taipeeseen. Siinä piti kojun pitäjänkin koettaa vähän kepillä jäätä ja kysyä, että kun kerroin useamman tytön tulleen meille kodinvaihtajina, että ei meiltä sattumalta ikinä uudelleensijoiteta näitä kodinvaihtajia, jotta meillä olisi tilaa ottaa vastaan useampia uutta kotia etsiviä. Jos niin olisi, Itsy olisi kyllä napattu meiltä jo kymmeniä kertoja.

Kojuista ja teltoista löytyy niin ruokaa, koruja, rumpuja kuin monia muitakin aarteita.

Kierrettyämme keskiaikaisten markkinoiden markkina-alueen poikkesimme hetkeksi jokirantaan juoksuttamaan tyttöjä hieman sivussa markkinahumusta ennenkuin jatkoimme käsityöläismarkkinoiden suuntaan. Sielä jäinkin jumiin etenkin muutamalle kojulle, kuten yhdelle hattuja myyneelle, josta kyllä valikoitui varsin nopeasti se täydellinen yksilö, että sitten yhdelle mikä myi lemmikkituotteita. En ollut yhtään varautunut, että markkinoilta löytyisi näädille mitään, mutta siinä niitä oli: petejä, pesiä ja tunneli asetettuna esille Kirsin työpajan kojulle. Ihastuin etenkin kuteesta mattopuilla kudottuun tunneliin, joka puhutteli niin värillään kuin ideallaan: onhan meillä ollut tytöillä vaikka millaisia kangastunneleita, mutta ei tällaista kestävän ja pestävän oloista. Hintalapussa kuitenkin komeili 84€, mikä tuntui suurelta summalta ilman ennakkobudjetointia laitettavaksi, joten otin kojulta talteen käyntikortin ja päätin palata asiaan seuraavassa kuussa.

Loppukierroksella markkinoilla ostokset rajoittuivatkin enemmän ruokapuoleen, ja kierroksemme aikana maistelimme niin pekonileipää, naudanlihavartaita kuin hodareitakin. Tällaisinakin hetkinä tyttöjen reissureppu on kätevä, kun on mahdollisuus saada kädet hetkeksi vapaiksi esimerkiksi ruokailua varten. Tytöt kun makoilevat repussakin varsin tyytyväisinä ja ihmettelevät ohikulkijoita repun etuikkunasta käsin. Ja itsekin on jo tottunut siihen, että frettirepun kanssa kulkiessa tutemattomat ihmiset kääntyvät katsomaan perään ja osoittelevat sormella. Mikä on kyllä joskus vähän hämmentävää, jos sattuu hetkellisesti unohtamaan olevansa lastattu näädillä. 

Kaikkea oli niin paljon, että silmät lähtivät välillä väkisin menemään vähän kiinni.

Kirsin työpajan käyntikortin melkein tipahdettua kerran taskustani kiirehdin kuvaamaan sen kännykällä, sekä tykkäämään työpajan facebooksivusta, jotta löytäisin varmasti sen tiedot myöhemminkin. Silti mietittyäni asiaa yön yli ja tarkistettuani tilini ja tulevat laskut pyysin Jussia että poikkeaisimme markkinoille uudestaan vielä seuraavana päivänä palatessamme Raumalta. Että kun olin kerran joka tapauksessa päättänyt tunnelin hankkia, ja markkinoilla ollut oli oikein sopivan värinen, voisin yhtä hyvin hankkia sen suoraan markkinoilta ilman postikuluja. Kirsikin ilahtui paluustamme sen verran (vietin perjantaina tosiaan aika tovin sitä tunnelia pyöritellen), että hän myönsi siitä pienen alennuksenkin. Niinpä näädätkin saivat sitten markkinatuliaisensa. 

Itselle löytyi myös uusi hattu
Markkinat olivat kyllä taas sellainen kokemus, että se vahvisti itsellä luottoa siihen, että kyllä ainakin osan noista tyttöjä kanssa uskaltaa lähteä ihan samoihin paikkoihin missä monilla on mukana koiria. Toki samoin kuin koirien kanssa yksilölliset erot, säätila ja muut huomioiden. Mutta ainakin ihmisten suhtautuminen tyttöjä kohtaan oli todella positiivista, ja muutama nimesi neidit jopa markkinapäivän kohokohtien joukkoon.

Rakas, ihana edustuskaksikko <3

3 kommenttia:

  1. Haha, mä näin teidät! :D Mutta olin siinä määrin kiireinen just muiden asioiden parissa, etten ennättänyt tulla kerjäämään näädänsilitysmahdollisuutta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti sit ensikerralla ehdit moikkaamaan, jos tällätavalla törmätään :)

      Poista