keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Huh hellettä

Voin rehellisesti myöntää rakastavani hellettä. Tosin nyt viime päivien aikana olen joutunut toteamaan, että on ihan eri asia nauttia helteestä bikineissä hotellin uima-altaalla tilaillen lisää kylmiä juomia allasbaarista, kuin kotoisassa Suomessa koittaen pitää koko eläinlauma hengissä. Sillä vaikka kaikki lemmikkimme ovat laskettavissa eksoottisiksi, läheskään kaikki niistä eivät ole trooppisia. Ja osien lajien kohdalla jo yli kahdenkymmenenviiden asteen lämpötila on todella paha juttu. Niinpä viime päiviin on mahtunut lämmöstä nauttimisen ohella myös paljon stressiä eläinten hyvinvoinnista ja pakastimet ovat olleet ahkerassa käytössä jäädytettäessä kylmäkalleja ja vesipulloja jaettavaksi eläimille. Kaikkein pahiten lämpöaalto tuntuu iskeneen tulisalamanteriin, bamburottakäärmeeseen ja fretteihin. Näistä tulisalamanteri päädyttiin jo eilen kantamaan kellarikomerolle, kun emme saaneet terraarion lämpötilaa tarpeeksi alas pelkillä kylmäkalleilla asunnon sisällä.

Alman kanssa parvekkeella
Kun Sariannan lauma tuli meille hoitoon, vitsailin että saadaanhan me Eetulle sisällekin sitten aitausta, jos parveke käy liian kuumaksi. Silloin en ollut vielä katsonut säätiedotusta, ja olin täysin tietämätön siitä mitä oli luvassa. Nyt perjantaista asti parvekkeen lämpötila on päivisin kohonnut neljänkymmenen asteen tienoille, eli se ei ole todellakaan ollut frettien paikka muuten kuin öisin. Muuallakin asunnossa lämpötila on pyörinyt kolmenkymmenen asteen hujakoilla siitä huolimatta, että aurinko on pyritty pitämään ulkona verhoin ja sälekaihtimin. Fretit ovat siis olleet kautta linjan aika veto pois, vaikka sitä on koittanut koko ajan keksiä niille lisää viilennystä vaihtamalla vesiä, laittamalla niille vesialtaita, kantamalla petien viereen kylmäkalleja ja sumuttamalla niitä viileällä vedellä. Lisäksi välillä on aseteltu boksien päälle kylmällä vedellä kasteltuja pyyhkeitä ja Jussi on käynyt jopa juottamassa eläimiä yksitellen varmistaakseen että ne juovat varmasti riittävästi. Herppihuoneen puolella sälekaihdin on suljettu ja huonoiten kuumuutta kestävien lajien terraarioiden päälle vaihdetaan kylmäkalleja sitä mukaan kun edelliset sulavat. Myös terraarioiden sumuttelua on lisätty, ja sitä kauttakin viilennystä haetaan parhaillaan useampi kerta päivässä. Vakaa tavoite kun olisi saada luotsattua koko lauma läpi helteistä, ja sitä on itsekin alkanut vähän katsella, millaisia viilennyslaitteita herppi- ja näätähuoneisiin voisi jatkoa ajatellen harkita. Mikä on itselle ollut aiemmin vähän vieras ajatus, kun monena kesänä en ole Suomessa luopunut villassukista kuin maksimissaan muutamaksi kesän kuumimmaksi päiväksi. Itsellä kuuma kun on yleensä ollut se luksus, mitä käydään hakemassa reissun päältä. Ei jotain, jota saisi näin runsain mitoin suoraan kotiin toimitettuna.

Tytöt ovat olleet aika veto pois

Mutta vaikka helteet ovat tuoneet mukanaan myös paljon stressiä, minä en ole kuitenkaan ihan ainut otus täällä joka nauttii trooppisista olosuhteista. Etenkin osa hämähäkeistä, skorpioneista ja käärmeistä tuntuu ottaneen kasvupyrähdyksen, ja viime päiviin ja viikkoihin on mahtunut varmaan enemmän moltteja ja nahanluonteja kuin ikinä ennen näin lyhyen ajan sisään. Onneksi viljakäärmeillekin on nyt viimein matkalla ne uudet vaneriterraariot, niin pääsee pian vaihtamaan porukkaa isompiin asumuksiin. Almakin yllätti minut tuossa yhtenä päivänä kun menin sumuttelemaan sen terraariota tulemalla sieltä suoraan ulos uteliaan määrätietoisesti. Siinä kohtaa en voinut vastustaa kiusausta kysyä Jussilta, voisiko hän hoitaa terraarion siivouksen ja sumutuksen loppuun, jos me menisimme Alman kanssa siksi aikaa pois tieltä. Jussi lupasi, ja niinpä otin Alman mukaani lasitetulle parvekkeelle. Sille lasitetun parvekkeen lämpö ei tuntunut olevan sen enempää liikaa kuin itsellenikään, ja se lähtikin sitten sylistäni tutkimaan parvekkeella olevaa kissojen kiipeilypuuta ja jukkapalmua. Siinä kohtaa kyllä melkein toivoi, ettei kovin moni naapuri sattuisi tähyilemään parvekkeen suuntaan. Ei sillä, että koittaisin mitenkään aktiivisesti salata naapureilta mitä otuksia meillä on, mutta tällä hetkellä itsellä on vielä turhan hyvissä muistissa kaikki ne otsikot mitä siitä Vantaalla karanneesta kuningasboasta revittiin. Niin ehkä osa naapureista nukkuu paremmin ilman sitä tietoa, että sellainen löytyy samasta talosta.

Viidakkokäärmes
Huomaamattani olen ilmeisesti tullut viimepäivinä myös siivonneeksi normaalia ahkerammin siinä pelossa että lihajemmat ja muut sotkut alkavat näillä ilmoilla haista ihan infernaalisilta. Eilisessä peli-illassa kaveri kun totesi unohtaneensa ottaa allergialääkkeen, mutta yllätyksekseen hän ei ollut silti oireillut meillä normaaliin tapaan. Mikä on jo aika saavutus, kun ottaa huomioon että normaalin kuuden sijaan meillä on tällähetkellä kymmenen frettiä, joista kahdella uroksella on vielä kiima päällä. Äkkiseltään olisin kuvitellut helteiden vaikuttavan päinvastoin. Mutta ehkä nämä helteet ovat muutenkin menneet lauman myötä enempi huoltohommissa kuin lököillessä.

Alma on pieni sylimato

2 kommenttia:

  1. On siulla kyllä aikamoinen matonen syliteltäväksi ... miekin mietin ekana tuota naapuriasiaa, kun ihastelin ylvästä ja kaunista Almaa parvekkeella. Saattaisi vanhemmalla immeisellä ihan syvänalasta ottoo, kun tuollaisen sylikärmeksen näkisi. Mutta siinähän olisi kyllä lääkäri äärellään :)

    Helteet plötsäyttävät täälläkin (itärajan lähellä), sillä Viirukissa on lojottanut maha lattiaa vasten monena päivänä.
    Riehumiset erilaisten hökötysten perässä ovat vähemmällä ja kalastaminen (robottikala) on mieluisaa.
    Kunhan löydän ne jotkut instatunnukset, käyn taas syrämiä laittamassa ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juu hyvä kun on lääkäri omasta takaa talossa. Se auttaa asiassa monella tapaa, sillä tuntuu että etenkin vanhemmista naapureista meidän eläintarha on heti paljon vähemmän epäilyttävä, kun Jussin ammatti on selvinnyt. Sillä kyllähän nyt lääkäri varmasti tietää mitä tekee ;D

      Poista