keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Grillijuhlia ja kotoilua

Niin se kesälomakin sitten starttasi ja sen alkajaisiksi hylkäsin oman laumani ja otin suunnan kohti Vantaata tapaamaan muita frettejä ja fretti-ihmisiä. Tanja kun järkkäsi ihanasti grillijuhlat joihin oli kutsuttu harrastajia paitsi Pk-seudulta myös kauempaa. Kutsu olisi kyllä kattanut talouden fretitkin, mutta kun sitä saa yhä kotona toimia jonkin verran portsarina ja sovittelijana näätien kanssa, en halunnut tehdä sitä vielä isommassa mittakaavassa viikonloppuna. Meillä kun nykyisistä muutama ei selvästi välitä vieraista näädistä yhtään, ja Lysti on edelleen kunnon kevätkierroksilla ja koettaa astua ja raahata toisia tyttöjäkin. Sen lisäksi reissuun tuli lähdettyä tälläkertaa julkisilla, niin oli sitten vapaa valitsemaan minkä vuoron tai vaunun tahansa - sekä sylittelemään muita paikalla olleita näätiä saamatta välitöntä palautetta Mitellalta (neiti on välillä aika mustis).

Tämmöiset eivät kauheasti auttaneet pahenevaan pentukuumeeseen <3
Minulla oli suunnitelmissa tehdä Pk-seudulle ihan vain päiväretki, ja lähteä iltabussilla takaisin Turkuun. Kuitenkin aika kului sen verran nopeasti siinä jutellessa, syödessä ja frettien touhuja tarkkaillessa (paikalla oli muunmuassa kahdeksanviikkoisia pentuja <3), että sitä joutui lopulta toteamaan että päivän viimeiseenkin bussiin alkaisi olla kiire. Ja koska en pidä kiireestä, minut olikin siinä kohtaa varsin helppo puhua jäämään yöksi ja lähtemään muiden mukana jatkamaan iltaa baariin. Aikaa seuraavaan työpäivään kun on kuitenkin ihanasti vielä viikkoja ja Jussi lupasi toimia kotimiehenä ja hoitaa lauman iltapalat ja iltasiivoilut, vaikka hän myös varoitteli, että tiedän kyllä kuka tulee tykkäämään asiasta kyttyrää.

Siinä teki melkein mieli unohtaa kaikki järkisyyt, ja pölliä yksi kotiin.
Nukkumaanmeno venyikin sitten lähemmäs aamukuutta ja sen myötä kotimatkallekin selvisi lopulta vasta iltapäivästä. Kotiinpäästyä palaute olikin sitten välitöntä: melkein ensitöikseen Mitella kävi nappaamassa minua nilkasta. Se ei ota ikinä kovin hyvin sitä, jos se jätetään yhtään työpäivää pidemmäksi ajaksi, eikä asiaa varmasti auta, kun tulee kotiin vieraan hajuisena. Tässä asiassa lieventäviksi asianhaaroiksi ei lasketa edes sitä, että Jussi on ollut kotona, sillä neidin mielestä molempien kuuluu olla kotona. Jussi voi joskus saada anteeksi yhden yön poissaolot, jos minä olen paikalla, mutta esimerkiksi viime kesän Porityöt olivat jotain hyvin anteeksiantamatonta. Alkuviikko onkin nyt mennyt sitten tiiviimmin kotona antaen laumalle sen kaipaamaan huomiota. Riittävillä nameilla ja sylityksillä Mitellakin on taas suostunut leppymään ja antamaan tämän rikkeen painua unohduksiin. 

Pyykkikorin ohella makkarin kaapit ovat tällähetkellä pop.
Kesäloman alun kunniaksi lämpötilakin luonnollisesti laski viikonlopun jälkeen radikaalisti ja ulkona on ollut jo pari päivää niin kylmä tuuli, että olen löytänyt osan kadoksissa olleesta siivousmotivaatiostani. Etenkin kun lenkkeily-yrityksetkin tyttöjen kanssa ovat päiväsaikaan kaatuneet siihen, että meidän vilkkaimmista tyypeistä yhdistelmä kirkas päivänvalo ja kova puhuri on vain jotain yliepäilyttävää. Sen myötä sitä on tullut opeteltua muunmuassa meidän uuteen imuriin, joka on tähän asti ollut vain Jussin käytössä, sekä pestyä lattioita. Näissäkin hommissa itsellä on onneksi riittänyt aputassuja, sillä loman kunniaksi näätähuoneen portti on saanut olla nyt auki aamusta yön pikkutunneille asti. Käytännössä isoin ero työpäiviin on kyllä ollut sen myötä se, että pitkät päivätorkut on nukuttu näätähuoneen sijaan pyykkikorissa - kauneusunista kun ei tinkitä, oli omistaja paikalla tai ei.

Miikkiksen harmiksi taas olen ottanut yhdeksi kesäprojektikseni lisätä sekä omaa, että Jussin ja Miikkiksen kasvistensyöntiä. Miikkis kun menisi mieluiten samalla kokolihadieetillä kuin tytöt jos se saisi valita. Valitettavasti Miikkiksen ylimääräistä pelastusrengasta ei hävitetä pelkällä metsäsipsuttelulla, eikä kasvisten levittely pitkin lattiaakaan polta ihan tarpeeksi kaloreita. Niinpä pojan nirsoilua pitäisi koettaa saada kuriin, ja rehut katoamaan kupista muuallekin kuin lattialle. Tästä voi seurata taas liuta tahtojen taistelua.

Yksi talouden parhaista frettipedeistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti