sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Aina kannattaa pyytää

Jussi on opettanut Miikkistä pyytämään nameja puskemalla. Oppi on mennyt pojalle selvästi hyvin
perille, sillä se käyttää sitä jo muidenkin kuin Jussin kanssa - ja tapa vahvistuu koko ajan, sillä monen mielestä on hankalampi vastustaa jalkaa puskevaa kuin kiukuttelevaa haisunäätää. Yksi pojan aikaisempi maneeri kun oli 'näytän peppua ja tömistän, kun olet tyhmä etkä ole jo antanut namia'. Se ei useinkaan tuottanut toivottua tulosta, sillä läheskään kaikki kaverit eivät vielä luota peppuaan viskovaan skunkkiotukseen, vaikka sitä on kuinka koittanut vakuuttaa, että poika viskoo sitä monesta muustakin syystä kuin spreijatakseen.

Eilen poika joutui tosin huomaamaan, että ihan kaikkien kanssa puskeminenkaan ei auta. Poika alkoi nimittäin puskea namipeliään, joka oli tyhjä. Namipeli ei siitä silti heltynyt ja pysyi tyhjänä. Hyvä yritys sai tosin silti palkkansa, kun pojan siirryttyä namipelin vieressä olevan Jussin luo, ei Jussi pystynyt vastustamaan pojan toivetta saada muutamaa kanipalaa namipeliinsä.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti