maanantai 23. marraskuuta 2015

Esittelyssä Jussin eläintarha, osa 1/4: sammakot

Jussin kotoa löytyy tällähetkellä noin kolmekymmenpäinen eläinlauma, joten päätin jakaa esittelyn neljään osaan niin ettei mistään osasta tule useamman kilometrin mittaista ;) Ensimmäisessä osassa esitellään Jussin sammakot, toisessa hämähäkit, kolmannessa käärmeet ja neljännessä loput. Toistaiseksi Jussin ja miun otukset majailevat vielä suurimman osan ajasta eri osoitteissa, mutta ehkä vielä joku päivä saadaan nämä eläintarhat yhdistettyäkin. Tähän mennessä miun otuksisst Jussin luona on eniten vieraillut Miikkis, mutta kyllä kumpikin tytöistäkin on täällä joitain kertoja poikennut.

Sammakoita Jussin luona majailee kolme: sininuolimyrkkysammakot Ukko ja Akka, sekä koristesarvisammakko Jäte-Joonas.


Ukko ja Akka
laji: sinimyrkkysammakko (Dendrobates tinctorius azureus)
s. Ukko 2010, Akka 2011
kasv. Ukko: Bengt Olsson, Akka: Biro Jozsef

Ukko ja Akka muuttivat Jussille tämän vuoden huhtikuussa Helsingistä PetExpo messuilta. Jussi oli käynyt jo viime vuoden syksyllä lemmikkimessuilla kyselemässä eri lajeista ja niiden hoidosta ja ottanut itselleen testikärpäset. Nuolimyrkkyjen hoidossa ehdottomasti vaikeinta (terraarion rakentamisen ohella) on banaanikärpästen viljeleminen, joten yleinen  suositus on kokeilla sitä useampi kuukausi ennen sammakoiden hankintaa. Mikäli selviää banaanikärpästen kanssa, sammakoiden kanssa tuskin tulee ongelmia. Kevään messuihin mennessä Jussi oli kuitenkin ajanut alas kärpäsviljelmänsä, sillä hän oli päättänyt vielä lykätä nuolimyrkkyjen hankintaa. Se kuitenkin kaatui siinä vaiheessa, kun Andreaksella oli pari myynnissä, ja minä yhdessä parin muun kanssa sorruin ehkä pieneen yllyttämiseen. Niinpä Jussille lähti messutuliaisiksi Ukko ja Akka, jotka saivat kotona väliaikaisterraariokseen 30 senttisen Exoterraarion Jussin lähtiessä rakentamaan niille vakituista asumusta.

Ukon ja Akan vakituinen asumus rakennettiin Exoterraarion 45*45*60cm terraarioon ja siitä on nyt käytössä versio kaksi. Ensimmäisessä versiossa valepohja oli täytetty lecasoralla, joka tukki pumpun, joten se kaivettiin ylös ja vaihdettiin karkeaan akvaarioissa käytettävään suodatinlevyyn. Nykyisessä kokoonpanossa terraariossa on pohjimmaisena tuota
suodatinlevyä, joka auttaa muodostamaan riittävän vesitilan vesiputouksen pumpulle. Suodatinlevyn päällä on turvetta, johon on istutettu terraarion kasvit. Allasosassa pohjalla ovat liuskekivet. Elävien kasvien ohella terraariossa on korkkikaarnaa ja kookospähkinänkuori tarjoamassa sopivia piilopaikkoja. Pumpun ohella terraariotekniikkana on kaksi valaisinta, jotka huolehtivat kasvien riittävästä valonsaannista. Ajastimet huolehtivat valojen sytyttämisestä ja sammuttamisesta. Jussin asunto on sen verran lämmin, että terraariossa on usein enemmän ongelmaa liiasta lämpiämisestä kuin liiasta viileydestä, eli erillisiä lämmityslaitteita ei löydy.

Elävät kasvit, vesiputous ja terraarioon lisätyt hyppyhäntäiset ja siirat huolehtivat yhdessä olosuhteiden pysymisestä optimina sammakoille. Vesiputous ja elävät kasvit pitävät yllä riittävän korkeaa ilmankosteutta terraariossa. Hyppyhäntäiset ja siirat hajottavat terraarioon kertyvää eloperäistä jätettä niin että kasvien on helppo käyttää se hyödykseen. Kasvit myös puhdistavat juurillaan altaassa kiertävää vettä. Niinpä terraarion hoitotoimenpiteet ovat varsin vähäiset: omistajan vastuulle jää lisätä välillä lisää vettä altaaseen terraariosta haihtuneen tilalle, sekä karsia kasveja sitä mukaan kun ne uhkaavat täyttää koko terraarion.

Ruokavalio nuolimyrkyillä on yhtäaikaa sekä helppo, että hankala: ne
syövät banaanikärpäsiä, joita lisätään terraarioon joitain kertoja viikossa. Ruokakasvatuksessa käytetään erilaisia siivettömiä ja kiharasiipisiä mutaatioita, jotka eivät pysty lentämään tavallisten banaanikärpästen tapaan. Banaanikärpästen lisäksi nuolimyrkkysammakot eivät tarvitse muuta ruokaa, mutta kärpäsiä pitää olla saatavilla kyllin usein ja niiden pitää olla eläviä. Osa nuolimyrkyistä voi syödä myös siiroja ja papupiilokkaita, etenkin silloin, jos muuta ruokasa ei ole saatavilla. Kärpästenkasvatus onkin yksi monia nuolimyrkkyharrastajia yhdistävä puheenaihe, ja jokaisella on vähän omat niksinsä hyvistä kasvatusalustuista ja sopivasta välistä viljelmien uusimiselle. Uuden harrastajan on myös aina syytä varmistaa, mistä saa hätätilanteessa uudet kärpäset kuolleiden tilalle. Tämä on myös se, mihin oma nuolimyrkkyharrastukseni aikanaa kaatui: onnistuin tappamaan omat viljelmäni useampaan kertaan, ja silloin lähin tuntemani toinen harrastaja oli useamman tunnin matkan päässä. Lopulta koin kärpästen kasvatuksen niin stressaavaksi, että silloinen nuolimyrkkyni Setä Sininen palasi takaisin edelliselle omistajalleen. Nykyään Turustakin löytyisi jo useampikin harrastaja.

Ukko ja Akka ovat luonteeltaan uteliaita ja niitä näkee paljon. Luontodokkarifiilistä kyllä vähän laskee se, kun kumpikin on jo oppinut tulemaan luukulle kerjäämään kärpäsiä ;)




Jäte-Joonas

laji: koristesarvisammakko (Ceratophrys ornata)
s. alkuvuosi 2015
kasv. Saksa

Jäte-Joonas eli Jonttu hurmasi Jussin Skanssin Faunattaressa. Jokin tuossa otuksessa joka on yhtä pitkä kuin leveäkin ja jonka suu on yhtä leveä kuin eläin itsekin vetosi Jussiin, ja siitä se ajatus sitten lähti. Tai oikeastaan siitä, kun selvisi, että kyseinen otus syö melkein mitä vain hyönteisiä sekä hiirenpinkkejä. Jussilla kun oli alkanut jäädä yli ylikokoisiksi kasvaneita ruokahyönteisiä, sirkkojen ja muiden kasvaessa nopeasti sen koon ohi, jossa ne sopivat hitaasti kasvaville hämähäkin poikasille. Niinpä Jäte-Jonttu tuli kotiin ja sai tehtäväkseen pitää talouden talouden hyönteiskannat kurissa.

poikasboksi
Poikasboksikseen Jonttu sai 31-litraisen muovisen Faunaboksin, jossa se ehti asua muutamia kuukausia. Koon kertyessä asumuskin vaihtui isompaan ja aikuisterraarioksi löytyi 75*35*35 lasiterraario kannella. Pohjamateriaaliksi terraarioon valikoitui lannoittamaton luonnonturve, jonka lisäksi terraarioon lisättiin iso vesikuppi, johon sammakko mahtuu halutessaan kokonaan, pari piiloa sekä muutamia kasveja. Jontun kohdalla piilot ovat sikäli kyllä vähän turhake, kun se viettää suurimman osan ajasta paikoillaan osittain turpeeseen kaivautuneena. Piiloutumiseen riittää siis riittävän paksu kerros kuiviketta. Pohjamateriaalista Jussi kävi alkuun pientä arpomista, sillä sarvisammakkojen kohdalla terraariosisustukset vaihtelevat harrastajilla paljon: osa pitää noita Jussin tapaan turvepohjalla. Osa taas suosii vesipohjaa, jossa on vain pieni maa-alue.

Jontunkin terraariosta löytyy hyppyhäntäisiä, mutta Jontun asumuksessa ne eivät riitä ainoiksi
talkkareiksi. Nuolimyrkkyihin nähden koristesarvisammakko syö paljon, ja se näkyy myös jätösten määrässä: kyseisen sammakon pökelekoko on lähempänä kissan tekeleitä. Niinpä likaantuneet kohdat turpeesta on syytä poistaa aina sammakon ulostettua. Tämä tapahtuma on kyllä myös helppo huomata, sillä se voi olla ruuan nappaamisen ohella ainoa syy mikä ylipäätään saa otuksen liikkeelle. Ruuan perässä Jonttu voi kyllä ottaa isojakin loikkia - kunhan ruoka liikkuu kyllin näkyvästi. Paikallaan olevaa ruokahyönteistä tuo ei hahmota välttämättä edes nenänsä edestä. Jontun terraariota pitää myös kostuttaa sumuttamalla, sillä vesikupissa oleva vesi ei riitä pitämään terraarion kosteutta yllä.

Koristesarvisammakot ovat yleensä varsin ahneita ja niin on Jonttukin: sen ruokintaan on syytä varata pitkät pihdit, mikäli haluaa välttää tulemasta purruksi. Jonttu kun nappaa kiinni sieltä, missä näkee liikettä, oli siinä sittem hoitajan sormi tai pihtien toisissa päissä oleva torakka. Jonttu on myös sammakkotovereitaan äänekkäämpi ja laulaa välillä yöllisiä serenadeja - sekä kosiskelee aamuisin Jussin kännykkää. Häiriöksi asti poika ei kuitenkaan möykkää, eikä ole öisillä fanfaareillaan onnistunut herättämään muita kuin Jussin.




6 kommenttia:

  1. Oo ihana Jonttu! :D Pacmanit on mun salainen haave, sellaisen albinoversion voisin joskus kotiuttaa! Mies vaan ei oikein ymmärrä noita sammakoita, kun ovat kuulemma tylsiä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei itsekään Jonttua oikein alkuun ymmärtänyt, kun Jonttu vain möllöttää ;D Mutta ei siitäkään toisaalta mitään tulisi, jos kaikki tässä laumassa olisivat yhtä aktiivisia kuin fretit. Sittenhän ne vaatisivat jo niin valtavat terraariot, että me emme mahtuisi mihinkään vanhaa kyläkoulua pienempään :D Jussikin kun on onneksi samoilla linjoilla siinä, että terrojen kanssa suositusmitoista on ehkä hyvä aloittaa, mutta lopullinen terrakoko määräytyy sitten yksilön mukaan, että jos toinen on todella aktiivinen tai kasvaa normaalia isommaksi, niin sitten terrakin vaihtuu, vaikka se olisi jo kuinka suositusten mukainen.

      Poista
  2. Aivan ihana Jäte-Joonas! Harmi ettei mun kämpässä ole ylimääräisiä hyönteisiä, muuten mäkin hankkisin tuollaisen ekologisen "jäteastian"! :D
    Sammakot on aivan ihania muutenkin. Harmi vaan, ettei hyönteiset ole ihan yhtä suuri ihastuksen kohde... Mulle voisi olla vaikeaa kasvattaa niitä ruoaksi. Lapsuudenkodissani oli lintuja, joita myös ruokittiin hyönteisillä, enkä siihenkään oikein tottunut. Onneksi se olikin isän harrastus... : ) Tanja

    VastaaPoista
  3. Taas yksi kommentti oli tehnyt saman, että ilmestynyt kyllä sähköpostiin, muttei tänne. Outoa :-/ Mutta vastaillaan taas copypasteamalla :)

    "Aivan ihana Jäte-Joonas! Harmi ettei mun kämpässä ole ylimääräisiä hyönteisiä, muuten mäkin hankkisin tuollaisen ekologisen "jäteastian"! :D
    Sammakot on aivan ihania muutenkin. Harmi vaan, ettei hyönteiset ole ihan yhtä suuri ihastuksen kohde... Mulle voisi olla vaikeaa kasvattaa niitä ruoaksi. Lapsuudenkodissani oli lintuja, joita myös ruokittiin hyönteisillä, enkä siihenkään oikein tottunut. Onneksi se olikin isän harrastus... : ) Tanja"

    Tässä kohden auttaa, jos saa kumppanin kiinnostumaan ötököiden kasvattamisesta :D Itsekin ehdin jo luulla, että en enää voisi saada kotiini nuolimyrkkyjä, kun en selviä banaanikärpästen kanssa, mutta nyt Jussi hoitaa banaanikärpäset ja minä saan keskittyä sammakoiden ihasteluun. Vaikka kyllä sitä on nyt itsekin oppinut alkukankeuden jälkeen käsittelemään torakoita ja sitä on pikkuhiljaa alkanut treenata myös sirkkojen käsittelyä, että selviää tarvittaessa tämän kokoonpanon lomahoitajana - tai pystyy jelppamaan ruokinnoissa, jos toinen on kipeä tai kiireinen.

    VastaaPoista
  4. Taas mun kommentti katosi! Mitäköhän olen sekoillut? ;)
    Kiitos kuitenkin vastauksesta!
    Banaanikärpästen kanssa voisin varmaan selvitäkin saman katon alla, mutta torakoiden kanssa en, vaikka en joutuisikaan niitä käsittelemään... :D Toisaalta olen päässyt hämähäkkikammosta eroon melontaharrastuksen myötä (hämppikset kun tapaavat yön aikana majoittua kajakin sisään), joten ehkä siedätyshoito auttaisi myös torakkapelkoon. Onko teillä koskaan käynyt niin, että torakoita tai muita ruokahyönteisiä on päässyt livahtamaan asuntoon? -Tanja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siedätyshoito monesti auttaa. En minäkään noista hämähäkeistä, torakoista ja sirkoista ollut heti kauhean innoissani, vaikka muuten itselläkin on aika lailla erilaisia otuksia ehtinyt oman eläinharrastukseni aikana olla. Nykyään ne jo menevät - ja pari noista hämähäkeistä on alkanut näyttää ihan kauniiltakin... Vaikka alkuun koitinkin ohjata Jussin kiinnostusta niistä pois, kun Jussia on kuitenkin aina kiinnostanut monet eri lajit xD

      Ruokahyönteisistä karkuun on päässyt lähinnä banaanikärpäsiä - niiden kohdalla sitä on aika hankala välttää, kun ne ovat pieniä ja niitä kaadetaan kasvatusastiasta terraarioon. Jussin työpöydällä onkin yleensä aina houkutinpurkki, johon osa karkureista sitten päätyy. Tosin eipä noista banaanikärpäsistä niin hirveästi ole haittaa, kun niitä nyt on kesäisin asunnossa herkästi muutenkin.

      Muista karkuun on päässyt pari sirkkaa ja kerran tuo Jussin juoksujalkainen (joka ei kyllä ole ruokahyönteinen). Ne ovat kaikki olleet tapauksia, joissa Jussi on koittanut ruokkia eläimiä ollessaan kipeä/liian väsynyt. Näissä tapauksissa karkurit on saatu kiinni, ja nykyään ollaan sitten tarkempia siinä, missä kunnossa Jussi hoitaa eläimiään. Tämä on myös se syy, miksi itse on pitänyt opetella käsittelemään noita hyönteisiä enemmän. Minun ei tarvitse pitää niistä, mutta joissain tilanteissa on kaikkien kannalta turvallisinta, että pystyn tarvittaessa hoitamaan kaikki eläimet. Noista osa kun on aika nopeita, eli refleksien pitää olla kunnossa, kun terralle menee.

      Poista