torstai 9. heinäkuuta 2015

Lauman kuulumisia

Frettien kotiutumisesta on nyt kuukausi ja neidit ovat kotiutuneet varsin kiitettävästi. Portti on paikoillaan enää ollessani töissä, ja silloinkin se on ehkä hieman hätävarjelun liioittelua. En ole silti vielä halunnut joutua töissä miettimään, mitä kotiin mahtaa kuulua. Snurren ja Mihailin välit ovat edelleen varsin etäiset: kumpikin väistää kohteliaasti toista, ja välttää ottamasta toiseen mitään kontaktia. Sen sijaan Esteri viettää koko ajan enemmän aikaa Mihailin seurassa ja Miikkis sietää neitiä varsin kiitettävästi silloinkin, kun Esteri liittyy seuraksi tyhjentämään namipeliä tai pöllimään kanankaulaa pojan suusta. Välillä niitä kahta seuraillessa tuntuukin, että Esteri kokee itsensä enemmän haisunäädäksi kuin fretiksi. Snurren kun on ihan turha koettaa saada Esteriä leikkimään silloin kun Esteri hengaa Miikiksen kanssa.

Tästä uudesta allianssista on kuitenkin muodostunut pienimuotoinen uhka Mihailin laihdutuskuurille. Esteri kun kerjää nameja Mihailin tukena ja on valmis maistamaan ihan kaikkea mitä Miikkiskin syö. Ja Esteri olisi nimenomaan hyvä saada syömään kaikkea. Mutta mikään uusi ruoka ei ole läheskään yhtä kiinnostava, ellei Miikkis syö sitä samaan aikaan tytön kanssa. Sen lisäksi Esteri myös välillä jemmaa saamiaan herkkuja, ja koska Esteri ei ole läheskään niin kiinnostunut kiipeilystä kuin Snurre, ovat neidin jemmatkin monesti haisunäädän korkeudella. Mihail ei tokikaan tunnu pistävän tätä pahakseen, vaan käy tyytyväisenä välillä tyhjentämässä neidin jemmat.

Snurre keskittyykin sitten viihdyttämään enemmän itseään. Snurrelta sekin käy kuitenkin mallikkaasti, sillä Snurre pääsee kaikkiin kivoihin paikkoihin mihin muut eivät. Snurre saattaakin löytyä niin basilikapuntin sisästä, pyykinkuivaustelineen päältä, pyykkikorista kuin munakaapin alta. Painovoima kun ei tunnu olevan neidille edes haaste. Kerran olen ehtinyt poimia sen myös arkkupakastimen pohjalta, kun sinnekin oli singottava heti kun pakastimen kansi edes vähän raottui - varmaankin vain siksi, ettei Snurre ollut vielä koskaan aiemmin käynyt sielä. Pakastimesti neiti tahtoi kuitenkin hyvin nopeasti poiskin, kun sen pohja olikin yllättäen kovin kylmä tassujen alla.

Eilen lauma pääsi myös leikkimään peliporukan kanssa saaden etenkin parilta harvemmin käyvältä paljon rapsutuksia osakseen. Snurresta ja Esteristä ehdottomasti parasta oli ihmisten mukanaan tuomat laukut ja kassit, joita oli paljon ja joista saattoi koettaa etsiä koloja. Myös pelipöytä olisi ollut tavattoman mielenkiintoinen, ja Snurre kävi varastamassa pähkinä- ja karkkipusseja sitä mukaa kun niitä tyhjeni. Mihail ilmestyi estradille tuttuun tapaansa siinä kohtaa kun namikaappi aukesi. Poika kun ei näe syytä vaivautua vieraiden seuraan ellei se itse nettoa siitä jotain - mikä on toki joskus harvoin rapsutuksetkin, joita se kyllä yleensä hakee vain kotiväeltä. Riittävän namiannoksen jälkeen poika jäi kyllä mielellään hetkeksi kaverin syliin nukkumaan. Onhan se ihanaa, kun kaikki eivät koko ajan vauhkoa siitä että herran olisi muka hyvä pudottaa hieman painoa.

Snurre jääkaapissa

Miikkis, Esteri ja pojan uusin peli

Mutkanäätä Esteri

Trapetsitaiteilija Snurre matkalla kohti pelihyllyä

Basilikaruukussa on kivaa multaa jota voi kaivaa ...pitää vain vähän pujotella lehtien seassa ensin ;-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti