Senioreiden kuulumisia

Lauman vanhusten kuulumisista on taas vierähtänyt hetki, ja syykin on aika tyypillinen: vanhuksilla vuodenkierto rauhallisine talviaikoineen korostuu vielä nuorisoakin enemmän, ja niinpä Mihail, Justiina ja Itsy ovat elelleet melkoista hiljaiseloa. Justiina on porukan vanhin ja virkein, ja innostuu tekemään kunnon tutkimuskierroksen lähes aina heti kun aitaus aukeaa. Tarkistuskierrokseen kuuluu ehdottomasti myös jääkaappi, eikä yksikään jääkaappi läpäise tarkistusta ellei sielä ole lohitahnatuubia. Niinpä sitä on aina myös takkahuoneen minijääkaapissa Justiinaa varten. Itsy saattaa hyvin jäädä riippumattoon loikoilemaan vaikka aitaus olisikin auki, ellei alakerrassa tapahdu sillä erää mitää erityisen mielenkiintoista, kuten ole tahnatarjoilua. Itsy kyllä yleensä bongaa varsin äkkiä, jos kodinhoitohuoneen ovi on unohtunut auki, sillä sinne etenkään Itsyllä ei olisi asiaa - Itsy kun on meidän näädistä ainoana keksinyt miten pyykinpesukoneen alle pääsee. Miikkis on kolmikosta kaikkein syvimmillä talvessa, eikä sitä juuri näy pesänsä ulkopuolella kuin kerran päivässä syömässä, juomassa ja vessa-asioilla. Miikkiksen kanssa on otettu linjaus, että se pääsee aitaukseen jaloittelemaan aina kun se sitä pyytää, mutta nyt talven korvilla sitä tapahtuu ehkä kerran pari viikossa, ja silloinkin vain, jos iltapala on myöhässä. Silloin Miikkiksellä tulee tarve päästä keittiöön kyselemään ateriansa perään. Muuten se tuntuu olevan lähinnä tyytyväinen omasta rauhastaan, ja siitä, ettei kukaan ole tunkemassa samaan petiin. Nyt sitten taas jännätään, kuinka iso osa siitä menee pappaantumisen ja kuinka iso osa talven piikkiin.

Mummuskat <3

Vanhusten kanssa elokaan ei ole kuitenkaan ollut ihan pelkkää rauhallista kotoilua, sillä Justiinan kanssa jouduttiin taas viikko sitten eläinlääkäriin. Syynä oli vanha tuttu eli hampaat, joista yksi meni taas poistoon yhdessä hammaskiven kanssa. Vaikka anestesia on aina riski, Justiinan kanssa sitä ei osaa enää kauheasti jännittää, sillä sillä on tapana aina kotiinpäästyä pompata boksistaan vieteriukon lailla, ja alkaa touhuta heti omiaan - ja niin kävi myös nyt. Justiinan onneksi lohitahna kuuluu eläinlääkärin suosittelemisiin pehmeisiin ruokiin, ja jos olisi mahdollista, uskon että Justiina voisi mielestään vaikka elää sillä. Valitettavasti luullista tai muuten hammastyöskentelyä vaativaa ruokaa kehoitettiin kuitenkin välttämään taas vain viikon verran, eli loppuelämän tahnadieetille ei ole ainakaan vielä tarvetta. Tälläkertaa eläinlääkäriin paloi 351 euroa, mikä vähän kirpaisee näin joulun alla, mutta onneksi löytyy paljon muita vähemmän tärkeitä asioita, joista tinkiä. Miikkiksen kohdalla spreijailu on onneksi pysynyt nyt kokonaan poissa alkusyksyisen antibioottikuurin jälkeen, joten vanhojen miesten vaivaksi ajateltu tuhnauttelu taisi sittenkin olla anaalirauhasten tulehdus.

Miikkis-pappa

Tänä vuonna ketään ei onneksi tarvitse pakata mukaan tai etsiä laumalle hoitajaa kotiin, mikä helpottaa joulustressiä osaltani melkoisesti. Ehkä tänä vuonna saadaan pitkästä aikaa vähän hitaampi joulu itselle, laumalle ja läheisille.