sunnuntai 19. huhtikuuta 2020

Ensimmäinen työssäoppiminen takana

Perjantaina tuli eteen se päivä, kun tuli aika sanoa heipat karitsoille ja kiittää ensimmäisestä työssäoppimisesta työpaikkaohjaajaani Peppiä. Kuluneet neljä viikkoa lampolalla olivat erittäin antoisia ja opettavaisia, vaikkakin välillä myös rankkoja. Fyysisesti kovimmalle ottivat muutamat viimeiset päivät, kun lampolassa alkoi sorkkien hoito. Alkuun vähän jännittämäni päivittäinen pahnojen talikointi ei loppujen lopuksi ottanutkaan niin kovasti kropan päälle kuin olin pelännyt - paitsi niinä vikoina päivinä, kun kroppa oli vähän solmussa sorkkahommien jäljiltä.

Osa mammoista karitsoineen pääsi jo vähän ulkoilemaan
Kunnolla laidunkausi starttaa toivottavasti ensikuussa, kun laidunkasvillisuus pääsee kunnolla kasvuun
Samaten viikkojen kuluessa suhde tiettyihin hommiin vähän muuttui: kuka ei voisi väittää, ettei se kuulosta ihan tajuttoman hellyyttävältä, kun kuulee pääsevänsä juottamaan karitsoita tuttipullosta - ja olihan se myös aika kivaa hommaa. Mutta kun sitä tekee monta viikkoa sitä ymmärtää samalla myös hyvin, miksi se on pohjimmiltaan vähän surullinen ja ei-toivottu homma: pulloruokinnalle kun päätyvät luonnollisesti vain ne karitsat, joiden oma emä ei pysty imettämään ollenkaan tai tarpeeksi. Ideaalitapauksessa pullolapsia ei siis olisi ollenkaan, vaan kaikki karitsat olisivat kokonaan emonsa hoidossa, mikä olisi sekä karitsalle paras, että yrittäjälle vähemmän työllistävä vaihtoehto. Mutta samaan aikaan se, kun näkee kuinka nopeasti toiset pienellä lisäavulla kasvavat ja pysyvät toisten tahdissa, tekee hommasta erittäin palkitsevaa. Enkä voi täysin kieltää sitäkään, etteikö se olisi tuntunut himppasen hellyyttävältä kun oli ne muutamat karitsat, jotka juoksivat aina isostakin laumasta vastaan, ja tulivat viereen pörräämään - siitäkin huolimatta, että selästäkin saattaa löytyä muutama pieni mustelma, kun minityypit koittivat hyppiä sorkkineen selkään niikuin tekevät emojensakin kanssa.


Seuraavat pari viikkoa onkin sitten tiedossa vähän rauhallisempi jakso erilaisiin etähommiin keskittyen. Ihan rauhallisissa kotirauhoittumismerkeissä sekään ei kyllä alkanut, koska tänäviikonloppuna vietetään Virtual Pet -lemmikkimessujä netissä, ja jotenkin se tahtoo aina mennä niin, että sielä missä on messut, on myös meidän porukka. Ja kun Milla sitten kyseli, kuka liittyisi hänen seurakseen Frettiliiton Frettiliveen lauantaina, huomasin ilmoittautuvani vapaaehtoiseksi. Vasta vähän myöhemmin iski todenteolla se, että frettihuone oli päässyt hieman kaaostumaan viimeisten neljän viikon aikana, ja että se oli sitten raivattava kuntoon ennen lauantain liveä. Muutamaan kertaan sitä miettiessä kyllä lohdutteli itseään, että se kaikki mitä ei ehdi siivota menee arkirealismin piikkiin. Lopulta arkirealismia tuli eniten siinä, kun olin päättänyt keskittää kaiken siivouksen frettihuoneeseen ja sen vieressä olevaan keittiöön, mutta päädyin lopulta liven kuluessa poikkeamaan myös olohuoneessa, parvekkeella ja makkarissa, kun puheeksi tuli muunmuassa erilaiset putket, mitä freteille voi hommata virikkeeksi. Frettilive on katsottaessa näin jälkikäteenkin Frettiliiton facebook-sivun kautta.

Tyypit tekevät näätähuonetarkistusta ennen liven alkua
Mallulla on tänään laskettu aika, mutta neiti pitää meitä yhä jännityksessä. Sarianna on viimeiset pari päivää päivitellyt neidin kuulumisia ihan kiitettävää tahtia useamman kerran päivässä kuvien kera. Limat lähtivät liikkeelle jo toissapäivänä, eli odotettavissa kyllä olisi, että pennut syntyvät nyt vuorokauden sisällä. Mallu ei kuitenkaan pidä selvästi mitään kiirettä yh-äidiksi ryhtymisen kanssa, vaan viettää aikaa nukkuen, syöden ja köpötellen. Sen verran maha on selvästi alkanut jo painaa, että kiipeily loppui jo ensimmäisten päivien jälkeen Mallun siirrettyä Sariannan luo.

Lysti ihmettelemässä kevättä

Huomasin tässä samalla, että useampi blogin kuvista on lakannut toimimasta, ja näyttää kohdallaan vain varmaata ympyrää valkoisella viivalla. Täytyykin laittaa oma henkilökohtainen tekninen tuki eli Jussi taas asialle katsomaan, mitä sille voidaan tehdä, heti kun saan tämän postauksen liikkeelle ja Jussin kotiin kaupasta.

2 kommenttia:

  1. Karitsat on niin söpöjä 😍 Bloggerilla on ongelmaa noissa kuvissa. Useampi blogi kärsinyt samaa. Luin jostain blogista eilen että yrittävät korjata vikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat <3 Tekninen tukeni päätyi kanssa asiaa selvitettyään ohjeistamaan, että tässä kohtaa kannattaa vain odottaa, että saavatko ratkaistua ongelman Bloggerin päässä. Toivotaan että ongelma ratkeaisi sielä, niin että kaikkien kuvat palaisivat kaikille ilman lisävaivaa.

      Poista