Kuten tuossa pari postausta sitten mainitsin, Faunatar on nyt vuoden tauon jälkeen uudelleen aktivoimassa blogiyhteistyökuvioitaan, ja tauon jälkeen ensimmäiseksi testituotteeksi meille saapui Living World -frettiriippumatto. Eläinkaupoista löytyy varsin vähän vartavasten freteille suunniteltuja tuotteita, minkä suhteen tämä poikkeaa meillä aiemmin olleista testituotteista. Eipä sillä, etteikö kissan ja koiran tarvikkeista löytyisi todella paljon tuotteita, jotka toimivat freteille vähintään yhtä hyvin kuin niille tehdyt - ja välillä jopa paremmin. Freteille markkinoidut tuotteet kun on usein niputettu samoihin sarjoihin kani- ja jyrsijätuotteiden kanssa, mistä monella on syntynyt käsitys, että myös fretti olisi jyrsijä. Kanin ja marsun kuvat frettien riippumatossa eivät kuitenkaan onneksi aiheuta samanlaista erehtymisen vaaraa kuin frettien kuvat jyrsijöiden kuivikepaketeissa tai herkuissa. Fretti kun vastoin joidenkin olettamusta kuuluu samaan carnivora-heimoon kuin kissa ja koira, ja on täysin lihansyöjä.

Riippumaton printissä seikkailevat fretit, kanit, hiiret ja marsut.

Testiin tullut riippumatto on kooltaan 35*35cm ja siinä on joka kulmassa kiinnitysnaru ja kiinnityshaka. Kuten monet muutkin frettituotteet, tämäkin on suunniteltu kiinnitettäväksi häkkiin, mikä herättää itsessäni aina kahtalaisia tuntemuksia: on totta, että fretit rakastavat riippumattoja, mutta mielestäni fretti ei ole sen enempää häkkieläin kuin koira tai kissakaan. Silti meiltäkin löytyy nykyään frettien huoneesta aina avoin häkki juuri siksi, että monet virikkeistä on vain helpompi kiinnittää sinne. Mutta se ei estä sitä, että itselle tulee aina pieni surku, kun joku on ostamassa freteilleen häkkiä, sillä vaikka eläin joutuisi olemaan sielä vain yöt ja työpäivät, ne yhdessä vievät valtaosalla ihmisistä jo yli puolet vuorokaudesta ilman kaupassa käyntejä, harrastuksia ja muita mahdollisia menoja. Onneksi riippumaton saa sen omilla kiinnikkeillä kätevästi viritettyä myös kantoboksiin, eli se on mahdollista ottaa käyttöön, vaikka häkkiä ei olisikaan.

Malliltaan riippumatto on aika perus: yksikerroksinen, toiselta puolelta sileä ja toiselta teddyvuorattu. Kooltaan sopiva yhdelle keskikokoiselle fretille tai muutamalle pienelle. Iso plussa riippumatolle tulee konepesun kestävyydestä. Sitä voisi luulla, että se olisi itsestään selvä ominaisuus näätäeläimille suunnatussa tuotteessa, mutta sitä se ei valitettavasti ole, vaikka meilläkin näätien riipparit, pedit ja viltit pyörivät koneessa varsin ahkeraan. Tämän myötä yhdenkin ison frettituotevalmistajan tuotteet ovat tippuneet kokonaan omalta ostoslistaltani pois, koska niissä tämä tarve on jätetty huomioimatta. Tarve pesuvaralle on myös se syy, miksi itsekin kiinnostuin testiriipparista, vaikka riippareitakin löytyy näätähuoneen kaapeista jo useampia. Joitakin tuotteita on vain hyvä olla nippu.

Toisella puolella on vaalea teddyvuori

Mutta mitä itse näädät sitten olivat tuotteesta mieltä? Boksiriipparina se oli näädistä ihan manio. Meillä frettien kantobokseihin kun tulee viritettyä aina jokin riippari tuomaan lisää tilaa reissatessa. Riippumatot ovat näädistä ihan parhaita reissupetejä, ja niissä monesti nukutaan kyläpaikoissa vaikka boksi olisi aukikin. Kotiolosuhteissa taas tämä riippari oli meidän näädistä liian pieni ja perus, eikä se herättänyt näätähuoneessa ollessaan mitään mielenkiintoa, vaikka pari näädistä nukkuukin aina jossain riipparissa. Huoneessa nukkupaikoiksi valikoitui ennemmin suojaisampi kaksikerrosriippari, jossa pääsee nukkumaan tasojen väliin tai kuution mallinen noppariippari. Alkuun mietin, voisiko tämä olla paljaan kalterin alle ripustettuna vain turhan avoin, mutta toisaalta näädät nukkuvat myös mieluusti omissa telineissään lattialla olevissa riippareissa, joissa ei myöskään ole mitään kattoa suojana.

Riipparin saa sen omilla kiinnikkeillä kätevästi myös kantoboksiin.

Omien ja näätien kokemusten perusteella voisin suositella tätä boksiriippariksi yhdelle tai kahdelle näädälle pikkuboksiin. Varsinaiseksi pediksi hankkisin jotain muhkeampaa ja pehmeämpää. Isommalla laumalla (tai isolla uroksella) tästä loppuu äkkiä tila kesken.

Testissä Hugro-hamppukuivike

testattava kuivike

Faunattaresta otettiin viime vuoden lopulla yhteyttä, ja kysyttiin löytyisikö meiltä matelijapuolelta
sopivia testaajia Hugro-hamppukuivikkeelle. Jussi oli sitä mieltä että kuivike voisi sopia viljakäärmeille, ja kuivikepussi saapuikin postiin juuri ennen Afrikkaan lähtöäni. Lomamatkan, joulun ja uudenvuoden takia tuotteen testiin otolla hieman kesti, mutta vuoden ensimmäinen päivä oli hyvä päivä ottaa viljisterrat putsauksen alle. Koska blogikin on minun, Jussi ovelasti päätteli, että minä haluan varmaan hoitaa koko tämän terraprokkiksen, niin että minun on siitä myös helpompi kirjoittaa. Eipä sillä, etteikö sitä tulisi tehtyä välillä muutenkin, kun koetan pitää jyrsijä- ja terraeläinkuumeitani aisoissa - tällä hetkellä mie kun en oikeasti tarvitse yhtään omaa häkki- tai terra-asukkia, kun Jussin luona niitä on se nelisenkymmentä, joiden hoitoon saan osallistua varmasti ihan niin paljon kuin haluan.

Niinpä terrat lähtivät ensin tyhjennykseen. Alkuun ajattelin ottaa hampun testiin vain pojilla, eli Putilla ja Minillä, mutta koska kaksi terraa siivoaa melkein samalla vaivalla kuin yhdenkin, myös naapuriterrassa asuva Hani liittyi testitiimiin. Aiemmin terroissa on ollut käytössä Repti-Bark kaarnahake, johon Jussi oli päätynyt sen ulkonäön takia. Käytön myötä kuivike oli kuitenkin painunut kasaan, eikä siinä pystynyt enää kaivelemaan samalla tavalla kuin alkuun. Isoimmat toiveet Hugron kanssa liittyivätkin kaivelumahdollisuuksien lisääntymiseen. Samalla kun otettiin uusi kuivike käyttöön tuli myös pestyä kaikki terraariosisusteet. Terrojen edellisestä täysputsauksessa kun oli taas aikaa, kun käärmeillä elinympäristö ei sotkustu samaan tahtiin kuin nopeamman aineenvaihdunnan omaavilla eläimillä.

Lähtötilanne terraarioissa (poikien terrassa Putti poseeraa etulasilla)

 30-litran pussi riitti hyvin kahteen 60*45*45cm junnulaariin, joihin se tuli tyhjennettyä kokonaisuudessaan. Pojat saivat kuiviketta ehkä hieman enemmän kuin Hani, sillä Putti on ollut tähän mennessä innokkain kaivelija. Itse tykästyin hamppuun heti enemmän kuin Repti-Barkkiin jo sillä, että se ei olla yhtä tikkuista eikä sen käsittely kirvellyt samalla tavalla käsiä (en ole ikinä oppinut siivoamaan terroja hanskojen kanssa). Jussi suhtautui vähän epäilevästi sen väriin, sillä hänestä käärmeet näyttävät paremmilta tummalla pohjalla (terrat ovat tässä mielessä Jussille sama kuin akvaario miulle: estetiikalla on sisustuksessa vähintään yhtä iso rooli mitä käytännöllisyydellä). Mutta koska käärmeet ovat myös lemmikkejä, on Jussillakin intresseissä löytyy kuivike joka paitsi näyttäisi hyvältä, olisi myös mahdollisimman mieleinen käärmeksille.

Terrat kuivikkeen vaihdon jälkeen

 Nyt kuivike on ollut käytössä vajaan viikon. Se on Jussin silmään yhä turhan vaaleaa, mutta saa

Mini kaivautuneena

paljon anteeksi sillä, että kaikki kolme käärmettä pitävät uudesta pohjastaan selvästi enemmän kuin aiemmasta. Jopa Hani joka ei ole aiemmin niin välittänyt kaivautumisesta löytyy monesti kokonaan kuivikkeen sisästä. Ulosteiden erottaminen vaalealta pohjalta on myös hieman haastavampaa mitä tummalta, mutta ei mahdotonta. Eli paikalliset pikkuputsaukset isompien siivousten välillä onnistuvat myös tämän kuivikkeen kanssa. Väriä lukuunottamatta kuivikkeesta ei ole löytynyt huonoja puolia aiempaan nähden (se on myös selvästi edullisempaa ihan ostettunakin). Mutta koska ulkonäkö on Jussille terroissa iso asia, seuraavaksi kokeiluun koitetaan todennäköisesti etsiä jotain, jossa olisi hampun hyvät ominaisuudet yhdistettynä tummempaan värisävyyn - sitten joskus, kun suursiivoukseen on seuraavan kerran aihetta.

Viljisterrojen siivouksen jälkimainingeissa innostuin laittamaan myös halloweenrapu Sebastianin terraarion uusiksi. Sen kohdalla kun oli ollut puhetta, että Tepan vanha terraario voisi toimia sille paremmin, sillä sinne sille saisi enemmän turvetta kaiveltavaksi. Tämäkin oli kuitenkin siirtynyt, kun Jussi oli joulun jälkeen sairastunut. Sebastianin uuden terran laitosta olisin varmaan jatkanut sen vanhan terran tyhjentämiseen ja yhden pikku Exon muokkaamiseen Rekulle, ellei olisi tullut minun vuoroni kaatua kuumeessa sängyn pohjalle siinä missä Jussi alkoi toipua. Niinpä nyt Jussi otti taas vetovastuun omista eläinprojekteistaan, kuten Petralta haetun terraarion kunnostamisesta Saborin uudeksi asumukseksi, niin että isompi ja aktiivisempi Pamela saa Saborin nykyisen terraarion.

Sebastianin uusi asumus

Tuotetestissä OverZoo Omega-Vit

OverZoon Omega-Vit on toinen meille kesäkuun alussa Faunattaresta testiin tulleista OverZoo-sarjan
tuotteista. Tuote on siis ollut meillä käytössä nyt kuusi viikkoa.

Omega-Vitin tuote-esittelyssä sen luvataan sisältävän Omega 3 ja Omega 6 rasvahappoja juuri oikeassa suhteessa eläimen yleisen hyvinvoinnin takaamiseksi. Säännöllisesti käytettynä tuotteen kerrotaan parantavan vastustuskykyä, edistävän ihon ja turkin hyvinvointia, sekä lisäävän turkin tuuheutta ja kiiltoa, jonka johdosta sitä suositellaan käytettäväksi erityisesti karvanlähdön aikana. Meillä tämä päädyttiin ottamaan toiseksi testituotteeksi, koska sähköpostin tullessa Esteri oli juuri aloittelemassa karvanvaihtoa ja meillä aiemmin käytetty omegavalmiste oli loppumassa. Testijakson aikana myös Miikkis aloitti karvanvaihdon. 

Tuote on tarjottu meillä raakaruokien päälle annosteltuna, ja se on maistuvuudeltaan selvästi hyvä: jopa meidän nirsoin näätä eli Snurre käy mielellään litkimässä öljyä, vaikka se ei vahingossakaan koskisi sen alla oleviin lihoihin. Tässäkään tuotteessa tuotteen korkki ei ole kuitenkaan mielestäni ideaalein mahdollinen, sillä pienemmässä 50 ml:n pullossa on pumppukorkin sijaan pelkkä reikäkorkki, jonka koin tuotteen annostelun kannalta hankalammaksi.

Kuuden viikon testiaikana en huomannut merkittävää muutosta eläinten ihon ja turkin kunnossa. Tähän tosin vaikuttaa varmasti osaltaan sekin, että jo ennen tämän tuotteen käytön aloittamista laumalle on syötetty säännöllisen epäsäännöllisesti Omega 3 ja Omega 6 rasvahappoja sisältävää öljylisää, joskin eri merkkisenä. Sen sijaan verrattuna Esterin vuoden takaiseen karvanvaihtoon, jolloin meillä ei ollut käytössä vielä mitään Omegavalmistetta, ero on suurempi. Viime vuonna Esterillä alkoi kesäkuun alussa karvanvaihdon yhteydessä tippua hännästä karvat, ja loppukesästä häntä oli jo lähes kokonaan karvaton. Tälläkertaa häntä on nyt heinäkuun puolivälissä edelleen täysissä karvoissa. Kuluneen vuoden aikana meillä on tosin tehty myös monia muita muutoksia frettien ruokavalioon, mikä tekee mahdottomaksi arvioida, mikä osuus nimenomaan Omega 3 ja Omega 6 rasvahappojen lisäämisellä on ollut.

Snurre litkimässä öljyä heti sen bongattuaan

Omalla kohdallani tämän testin jälkeen isoin päätös koskeekin sitä, jatketaanko meillä testipullon loputtua OverZoon Omega-Vitin käyttöä, vai palataanko meillä Grizzly villilohen öljyyn. Koska maistuvuudessa ja vaikutuksissa ei tuntunut olevan merkittäviä eroja, huomio kiinnittyi seuraavaksi sisällysluetteloon. Kummassakin tuotteessa ilmoitetaan hyvin raaka-aineet, jotka ovat Omega-Vitissä soijaöljy, turkanmaksaöljy sekä välttämättömiä tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävä tokoferolivalmiste, jonka koostumus on: 43,65%  linoleenihappo, 0,83 % gammalinoleenihappo, 3,46% eikosapentaeenihappo, 3,72% dokosahekseenihappo, 0,33% arakidonihappo, 4,2% myristiinihappo. Grizzlyssä taas villin lohen öljy Alaskasta ja rosmariiniuute. Grizzlystä tuotteesta löytyy vielä lisäksi tarkemmin avattuna tuotteen ravintosisältö ja vaikuttavat aineet ja niiden pitoisuudet, joita OverZoon Omega-Vitistä ei ole samalla tavalla merkitty. Näistä selviää, että Grizzly sisältää yhtä 2ml: pumpun painallusta kohden mm. Omega-Vitistäkin löytyvää eikosapentaeenihappoa 185mg eli 10% ja dokosaheksaeenihappoa 200mg eli 11%

Tällähetkellä uskon, että tarkemman sisällysluettelon ja meille paremmin sopivan pakkauskoon takia meillä palataan aiemmin käytettyyn tuotteeseen. Grizzlystä kun löytyy meille kätevä 125 ml:n pullo, siinä missä Omega-Vitissä vaihtoehdot ovat joko 50ml tai 250ml. Mutta koska ainakaan näin lyhyellä käytöllä en huomannut käytännön eroja, voisin  kuvitella ostavani myös Omega-Vittiä, jos esimerkiksi tarvitsisin joskus pienempää purkkia reissuun.

Tuotetestissä OverZoo Urine Free Cat

Meille saapui kuukausi sitten Faunattaresta testattavaksi kaksi OverZoo-sarjan tuotetta, Urine Free cat -siivoussuihke sekä Omega Vit -ravintolisä. Koska ravintolisälle haluaa antaa enemmän testiaikaa, arvio tulee ensimmäisenä siivoussuihkeesta.

OverZoo Urine Free cat -siivoussuihke on suunniteltu orgaanisten tahrojen puhdistamiseen.
Virtsatahrojen ohella sen luvataan tehoavan hyvin myös veri-, uloste-, oksennus-, ruoho- ja muihin orgaanista alkuperää oleviin tahroihin. Meillä tuote pääsi testiin erityisesti virtsatahroihin, frettien hutikakkoihin sekä ruokaeläimistä tulleisiin tahroihin (eli esimerkiksi vaatehuoneen lattialle levitetyn rotan suoliston putsaamiseen laminaatista). Testiaika ajoittui hyvin kesään, jolloin kaikki orgaaniset tahrat haisevat vielä normaaliakin voimakkaammilta.

OverZoo-sarja oli itselle ennestään vieras, eli odotuksia tuotteen suhteen ei juuri ollut. Aiemmin meillä on puhdistettu eläinten sotkuja etikalla ja Zooplussalta hankitulla siivoussuihkeella. Etenkin jälkimmäisellä, sillä Jussi on meistä siivousasioissa neuroottisempi, ja hänestä kaupallinen valmiste on tuntunut käytössä tehokkaammalta.

Aiemmin käytettyyn suihkeeseen nähden Urine Free cat -tuoksuu voimakkaammalta. Tuoksu on kuitenkin omasta mielestäni raikas, eikä se jää pitkäksi aikaa. Urine Free Cat -myös hävittää hyvin sekä virtsan ja ulosteen, että mädän lihan hajua. Raikas tuoksu tekee tuotteesta mielestäni mukavan käyttää, vaikka jotain raatojemmoja siivottaessa sitä nyt lähtökohtaisesti koettaakin olla haistamatta yhtään mitään.

Tuote on kompaktin kokoisena kätevä ottaa myös nääppien hoitolaukkuun mukaan. Pullon pienehköstä (250ml) koosta huolimatta tuote on osoittautunut myös yllättävän riittoisaksi, vaikka meillä tuote on varmasti aktiivisemmassa käytössä mitä kissatalouksissa joihin tuote on ensisijaisesti suunniteltu. Aktiivikäytössä tuotteen suutinmekanismi jättää kuitenkin hieman toivomisen varaa: tässä se on samantyylinen mitä kosmetiikkapakkauksissa ja haavanpuhdistusaineessa liipasimellisissa suihkepulloissa käytettävän sijaan. Tämä toki osaltaan auttaa pitämään pullon kompaktina, mutta usein toistuvassa siivouksessa suihkepullomallinen liipasin olisi nopeampikäyttöinen.

Toisen pienen miinuksen tuote saa hinnasta: 250 millilitran pullo maksaa 16,90€, eli litrahinta on selkeästi korkeampi mitä verrokilla (500ml/6,99€). Urine Free cat -poisti kuitenkin mielestäni tehokkaammin hajuja, eli etenkin satunnaiseen käyttöön se on mielestäni korkeammasta hinnastaan huolimatta kannattava ostos, vaikka halvempi verrokkikin toimii hyvin sellaiseen perussiivoiluun, kuten vessalaatikoiden pesuun.

Omalla kohdalla jään vielä arpomaan, löytääkö tämä meillä tiensä vakituiseen varustukseen, palaanko tämän loputtua verrokkiin, vai koitanko etsiä hinnan ja tehon puolesta sopivaa kompromissia näiden väliltä. Testiksi saatu pullo ei tosin osoita vielä juurikaan hupenemisen merkkejä, eli voi olla, että tuote tulee vielä riittoisuudellaan tasaamaan hintaeroa.

Kokonaisuutena Urine Free cat -oli mielestäni sen verran positiivinen tuttavuus, että se onnistui herättämään kiinnostukseni tutustua myös muihin OverZoo -sarjan tuotteisiin omakustanteisesti. Muutaman niistä kohdalla odotankin jo mielenkiinnolla, että Kasperi ja Henna saavat omat arvostelunsa tehtyä.

Postia Faunattaresta

Tänään postin mukana saapui Faunatar-blogiyhteistyön tiimoilta testattavaksi kaksi Over zoo -sarjan tuotetta. Itse valitsin testattaviksi Urine free cat -siivoussuihkeen ja Omega-vit -lisäravinteen.

Siivoussuihke pääsikin heti pikatestiin, kun puhdistin Mihailin vessa-alustan ennen peliporukan tuloa. Ensivaikutelma on positiivinen: suihke hävitti hyvin eritteiden hajun ja jätti jälkeensä raikkaan tuoksun.

Kunnon arvostelut molemmista tuotteista tulevat kun ne ovat ehtineet olla jonkin aikaa käytössä :-)

Kokeilussa HelmiHiekka-kissanhiekka

Ennen joulua meille tuli Faunattaresta kokeiluun pussillinen HelmiHiekka -kissanhiekkaa. Meillä on ollut aiemmin käytössä puupohjainen paakkuntuva kissanhiekka ja puupelletti, eikä itselläni ole ollut muuta kosketusta silikaattihiekkoihin, kuin yksi pussi, mikä tuli Mörkön mukana kun Mörkö oli meillä hoidossa. Siitä minulle jäi hieman kahtalainen kuva materiaalista, joten tartuin mielelläni tilaisuuteen kokeilla tuotetta tytöillä ilmaiseksi. En ehtinyt tehdä täyssiivousta vessalaatikoihin kotona ennen joulunviettoon lähtöä, joten tuote lähti testaukseen joulunviettopaikassa Tampereella ja testi jatkui yhdessä laatikossa kotiin palattua.

HelmiHiekka-pussi

Ensimmäisen plussan tuote saa siitä, että se tunnistettiin heti wc-materiaaliksi. Frettien kohdalla tämä
kun ei ole aina itsestään selvää - puupellettejäkin käytettiin ensimmäiset viikot vain kaiveluun ja heittelyyn pitkin asuntoa, ennenkuin kummallekaan tuli edes mieleen tehdä niihin tarpeitaan. Helmihiekka taas kelpuutettiin heti, vaikka reissun päällä ollut vessalaatikkokin oli uusi. Osumistarkkuutta se ei kyllä merkittävästi parantanut, mutta eihän miltään tuotteelta ole lupa odottaa ihmeitä ;-) Toisen plussan tuote saa siitä, että se oikeasti pysyi wc-laatikossa. Se ei houkutellut noita kaivelemaan hiekkoja ulos, eikä se myöskään kulkeutunut tassujen mukana. Toisen merkkinen silikaattihiekka taas valtasi meillä koko keittiön (joskin asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että silloin sielä hääräsi frettien lisäksi aktiivisemmin myös kaksi haisunäätää...). Hiekka myös imee pissat nopeasti ja pysyy hyvin kuivana ja hajuttomana, mitkä ovat myös ehdottomasti positiivisia ominaisuuksia. Näiden suhteen Helmihiekka piti siis kaiken minkä lupaa.

Laatikko ennen siivousta

Isoimmat ongelmat meidän käytössä taitavatkin tulla omistajan mieltymyksistä. Vaikka hiekka on kuivaa, se ei haise ja eläimillä ei ole ongelmaa käyttää sitä, itseäni hämää se, että pissoja ei saa pois laatikosta vaihtamatta koko hiekkaa. Kun on tottunut putsaamaan laatikon poistamalla kakat ja pissapaakut, on jotenkin hämäävää katsoa, kuinka puhtaan valkoinen hiekka muuttuu pikkuhiljaa keltaisen täplikkääksi - ja asian huomaamista vielä edistää se, että meillä hiekkalaatikot ovat avoimia ja osa niistä on näkösällä. Vaikka se ei tosiaan vaikuta käyttöön, se vain tuntuu ajatuksena häiritsevältä, että laatikko on suurimman osan ajasta täynnä virtsaa. Vaikka jo tuotekuvauksessa sanotaan, että hiekan värjäytymisestä ei pidä huolestua, sillä se ei vaikuta tuotteen ominaisuuksiin, tulee siitä itselläni tunne, että hiekka alkaa olla vaihdon tarpeessa. Ja se voi tehdä meillä sen, että hiekka ei jää vakituiseen käyttöön (ellei meillä siirrytä joskus katollisiin wc-astioihin ;-)).

Sen sijaan reissuhiekkana tämä voi jäädä meillä pysyvämpäänkin käyttöön. Poikaystäväkin kun heti tykkäsi, että esimerkiksi näyttelyhiekkana tämä voisi toimia hyvin. Siinä käytössä laatikossa pysyminen ja hyvä imukyky ovat ehdottoman tervetulleita, samoin kuin se että tuote ei tartu turkkiin. Lyhyempiaikaisessa käytössä hiekkaan ei myöskään ehdi tulla niin isoja värimuutoksia, että ne vaivaisivat itseä, vaikkakaan tuotteen pitkä vaihtoväli ei pääse silloin oikeuksiinsa.

Uusia yhteistyökuvioita

Jussi bongasi vähän aikaa sitten Faunattaren sivuilta mainoksen, että Faunatar etsii eläinblogien kirjoittajia yhteistyöhön kanssaan. Itse en heti lämmennyt ajatukselle totuttuani pitämään blogin mainosvapaana. Pian tulin kuitenkin siihen tulokseen, että on Faunatar jo muutenkin blogissani paljon näkynyt, kun ollaan oltu sielä esittelypäiviä pitämässä. Että tuskin tilanne siitä kauheasti muuttuu, vaikka joskus ottaisikin jotain tuotteita testaukseen tai blogiarvontoihin. Niihin kun saa kuitenkin omat bannerit erottamaan ne ei sponsoroidusta sisällöstä. Uusia lukijoita kun olisi kuitenkin mukava löytää, ja se toivottavasti onnistuu lisänäkyvyyden myötä. Ja kuten Jussi asian muotoili: aionko olla se joka kertoo Miikkikselle, että pojalla olisi voinut olla mahdollisuus ilmaisiin nameihin, mutta en edes yrittänyt hakea niitä :-P

Tänään tuli tieto, että meidät valittiin mukaan. Tämä juttu on Faunattarellekin uusi, ja alkaa vasta hakea muotoaan. Mutta kommenttikentät pysyvät auki, ja niihin saa kommentoida myös siitä, miten homma toimii tässä blogissa :-)